Suomessa on meneillään uudenlaiset suunnat tiettyjen puolueiden toiminnassa. Tulokset eivät mairittele, mutta kosmeettiset kikkailut hurmaavat silti kansaa, jossa näkyy riemastelua ja ilakointia, kuin lapsi saadessaan uuden lelun. Tällainen mielikuvallinen temppuilu ei ole rehellistä toimintaa kansaa kohtaan, sillä kosmetiikalla ei korjata epäkohtia, vaan peitellään jotain, mitä ei haluta näyttää omassa imagossaan, sekä kalastellaan suosiota. Imagopoltiikka onkin noussut tärkeäksi osaksi tiettyjä puolueita, mikä saattaa selittyä PerusSuomalaisten suosiolla. Kuten tiedämme, mainosten vaikutusta tehostetaan liioittelulla, sekä mielikuvasokeroinnilla.
Valtapyrkimyksissä turvaudutaan kaikkiin mahdollisiin temppuihin, varsinkin silloin, kun nollissa tai pakkasen puolella oleva tuloksellisuus aiheuttaa perustellusti kannatuksen heikkenemistä, joka on selkeä uhka seuraavia vaaleja ajatellen. Kannatus alkaa kohdistua ymmärrettävistä syistä vaihtoehdon tarjoavalle taholle. On siis surkeuden huippua, että tällaisessa tilanteessa turvaudutaan kosmetiikkaan ja mielikuvatemppuiluun, sen sijaan, että otetaan härkää sarvista, katsotaan peiliin, myönnetään tosiasiat jne.
Meillä suomalaisilla on velvollisuus nimeltä 'demokratia'. Sitä on osattava käyttää niin, että vaikutamme mahdollisimman vähän, tai ei ollenkaan, nykyisen kaltaisen epäterveen alustan muodostumiseen. Eräillä politiikoilla eduskunta näyttää olevan jonkun sortin "vatikaani", mihin voi eristyä kansasta toteuttamaan ideologiaan. Tämä kaikki on kirkkaana, tai pitäisi olla, meidän silmiemme edessä, mutta silti tällaiseen annamme mahdollisuuden. Mitä se kertoo meistä äänestäjistä? Meillä on paljon opittavaa, ja jokainen epäonnistunut kierros pitää jäädä opiksi, jonka toistamista pyritään välttämään. Silti meissä istuu samat tavat sitkeästi kuin tauti.
Valtapyrkimyksissä turvaudutaan kaikkiin mahdollisiin temppuihin, varsinkin silloin, kun nollissa tai pakkasen puolella oleva tuloksellisuus aiheuttaa perustellusti kannatuksen heikkenemistä, joka on selkeä uhka seuraavia vaaleja ajatellen. Kannatus alkaa kohdistua ymmärrettävistä syistä vaihtoehdon tarjoavalle taholle. On siis surkeuden huippua, että tällaisessa tilanteessa turvaudutaan kosmetiikkaan ja mielikuvatemppuiluun, sen sijaan, että otetaan härkää sarvista, katsotaan peiliin, myönnetään tosiasiat jne.
Meillä suomalaisilla on velvollisuus nimeltä 'demokratia'. Sitä on osattava käyttää niin, että vaikutamme mahdollisimman vähän, tai ei ollenkaan, nykyisen kaltaisen epäterveen alustan muodostumiseen. Eräillä politiikoilla eduskunta näyttää olevan jonkun sortin "vatikaani", mihin voi eristyä kansasta toteuttamaan ideologiaan. Tämä kaikki on kirkkaana, tai pitäisi olla, meidän silmiemme edessä, mutta silti tällaiseen annamme mahdollisuuden. Mitä se kertoo meistä äänestäjistä? Meillä on paljon opittavaa, ja jokainen epäonnistunut kierros pitää jäädä opiksi, jonka toistamista pyritään välttämään. Silti meissä istuu samat tavat sitkeästi kuin tauti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.