Iltiksessä on juttu peruskoulusta lähes kympin keskiarvolla valmistuneesta nuoresta naisesta, jota eivät lukio ja yliopisto kiinnostaneet, vaan hän päätyi ihan muulle alalle. Hänen lempiaineensa koulussa oli - ruotsi.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
Hyvä esimerkki siitä, kuinka ruotsiin ei tarvitse liittyä mitään erityisiä tunnekuohuja, vaan se voi olla jonkun lempiaineena alueella, jossa ruotsin kieltä ei puhuta lainkaan. Tykästyminen johonkin kieleen ei tarvitse mitään erityisiä perusteluja.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
Hyvä esimerkki siitä, kuinka ruotsiin ei tarvitse liittyä mitään erityisiä tunnekuohuja, vaan se voi olla jonkun lempiaineena alueella, jossa ruotsin kieltä ei puhuta lainkaan. Tykästyminen johonkin kieleen ei tarvitse mitään erityisiä perusteluja.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Usein ope vaikuttaa lempi aineeseen. Mulla oli tosi hyvä ruotsinope yläkoulussa ja tykkäsin opiskelusta.
Täällä kieliaktiivit tuntuvat ajattelevan, että pakollista ainetta aina inhotaan ja vapaaehtoista rakastetaan.
Minulla kyllä on päinvastainen kokemus omilta kouluajoilta. Luin vapaaehtoisena nk. C-ranskaa pakolliset 4 vuotta. Kieli tuntui vaikealta ja en mitenkään ollut innoissani. Luin samaan aikaan lyhyttä saksaa (silloinen D-kieli), ja saksa tuntui taas helpolta kieleltä, ja sen kirjoitin yo:ssa.
Ja opettaja tosiaan vaikuttaa myös suuresti siihen, miten oppiaine koetaan.
Ja aina ei edes vaikuta se, onko hyvä jossain aineessa vai ei, jotkut tykkää kielten opiskelusta vaikka eivät ole hyvä kielissä. Kielten opiskelu kuuluu kaikille.
Hit till Lovisa flyttade en ung studerande från helfinsk ort för att hon ville träffa svenskspråkiga att samtala med,hon gillade också svenska.
Det är absolut förbjudet för en finskspråkig att gilla svenska eller svenskspråkiga människor,då är man minst landsförrädare.'