puuttui kevyt naku ja raskaat heittimet. Molemmille olisi ollut käyttöä paljonkin. Yleensäkin krh:ja oli aika vähän.
Suomella oli huonot krh:t,
Anonyymi
954
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hölynpölyä.
Puute koski vain Talvisotaa. Keveiden heittimien määrä kasvoi sodan aikana 369:stä 788:aan.
Jatkosodassa oli heittimien koko kirjo käytössä.
50 krh 1184 kpl.
81 krh 1328 kpl
120 krh 564 kpl.
Kalustoa oli organisaation tarvitsema määrä.
Jotta Tiltu saisi jotakin pohdittavaa niin todettakoon:
Ennen Itärintaman sotaa ei Saksalla ollut laisinkaan 120 mm:n heittimiä! Syksyllä 1941 he saivat niitä suuria määriä sotasaaliiksi ja totesivat ne niin hyviksi, että alkoivat valmistaa itse!
Niin ja liekö ollut Kiinallakaan kovin montaa?
Suomi+ampui+kesällä+1944+jo+noin+30%+krh-kranaateista+120+millisinä.+Kranaatinheittimistön+osuus+tykistöammuksien+määrästä+kasvoi+kaikenaikaa.+Kesällä+1944+sen+osuus+oli+jo+85%.+Rauhallisempina+jaksoina+krh-ammuksia+ammuttiin+jo+enemmän+kuin+tykistöammuksia.+Varsinkin+sodan+jälkipuoliskolla+suomalaiset+omaksuivat+käytännön+jossa+kenttätykistö+iski+vihollisen+esikuntiin,+tykkipattereihin,+heitinpattereihin,+urkupyssypattereihin,++it-pattereihin,+joukkojen+keskitysalueisiin,+panssariryhmittymiin+ja+krh-iski+etulinjaan.++Käytännöllä+vihollisen+etulinjassa+olleet+yksiköt+eristettiin+reserveistä.
Suomi ja NL molemmat mieltyivät käyttämään juuri 120 mm heittimiä. Suhteessa Saksaan Suomella oli näitä raskaita heittimiä enemmän. Niitä oli varastoissa lähes kolmekertaa se määrä mitä joukoilla. Syynä oli se että heittimiä voitu ottaa käyttöön sillä yksikköjä ei ollut niin paljon. Kesällä 1944 rintamajoukoilla oli kaikkiaan 390 raskasta heitintä. Niitä oli jo enemmän kuin rintamajoukoilla 75-76 mm keveitä kenttätykkejä.
Suomalaisten oma 120 mm heitin oli muuten kokonaisuudessaan parempi kuin NL:n versio. Vain vastinosa oli neuvostoheittimessä parempi.
Tampella aloitti jo 1935 raskaan 120 mm heittimen suunnitelun mutta ase otettiin käyttöön vasta alkuvuodesta 1940 tyyppimerkinnällä 120 Krh/40.
Koko krh-määrä ei ole sama kuin rintamajoukoilla olevat raskaat heittimet. 1.kesäkuuta 1944 oli Suomen rintamajoukoilla 391 raskasta 120 mm heitintä. Oikeastaan tämäkin määrä on yllättävän suuri kun lähes jokaisella divisioonalla oli kolme 6 raskaan heittimen komppaniaa. Oliko armeijakunnilla ja Päämajan alaisia komppanioita en ole varma. Prikaateilla oli vain yksi 6 heittimen komppaniaa. Yksiköillä siis 14x18 6x6 eli 288 raskasta. Missä nuo loput reilu 100?
Ylimääräiset aseet olivat koulutuskeskuksissa ja asevarikoilla.
Raskaita heitinkomppanioita oli vain divisioonilla (3) ja prikaateilla.
Lisäksi oli erikseen kenttätykistöön kuuluva Kranaatinhetinpatteristo 1 vv. 1941-42.