Miksi poistettiin ketju, joka koski Jeesuksen syyttämistä Talmudin kertomuksen mukaan ´noituudesta, ja jossa sanottiin, ettei häntä voitu puolustaa, eikä ollut ketään puolustajaa näitä syytöksiä vastaan, ja niinpä hänet surmattiin.
Olin juuri kirjoittamassa aukottoman - niin luomiskertomukseen kuin tieteeseenkin perustuvan - puolustuksen, kun ketju lähti bittiavaruuteen.
Olisiko mahdollista, että se palautettaisiin, niin että voisimme ihan oikeastikin käydä nyt lävitse tuon vanhan kirjoituksen? Mikä oli poiston motiivi??
Olin juuri kirjoittamassa aukottoman - niin luomiskertomukseen kuin tieteeseenkin perustuvan - puolustuksen, kun ketju lähti bittiavaruuteen.
Olisiko mahdollista, että se palautettaisiin, niin että voisimme ihan oikeastikin käydä nyt lävitse tuon vanhan kirjoituksen? Mikä oli poiston motiivi??
Vastaukset 20
Vanhimmat
Poistetussa ketjussa oli tietoa paljon, ja sen motiivi oli myös siinä, että se todisti Jeesuksen todella eläneeksi henkilöksi, tällä on myös todistamisen kannalta suuri merkitys uskonnolle. Ketjun poistaminen oli kyllä iso karhunpalvelus itse asialle.
Olisihan sekin jotain, jos löytyisi aikalaismaininta jostakin jeesuksesta.
Valitettavasti valehtelet, koska yhtään aikalaismainintaa ei ole olemassa - ei voikaan olla, koska koko jeesussatu työstettiin kirjallisena työnä kauan jeesuksen väitetyn kuoleman jälkeen,
Itsekin olen kokenut saman: kun vastaan johonkin pitkällä, perustellulla viestillä, tulee eteen teksti: "Jokin meni pieleen..." ja aloitus on jo bittiavaruudessa.
Pyydä ylläpitoa palauttamaan se.
Ylläpito ei käsittääkseni palauta mitään jo poistamaansa.
Ensinnäkin: sehän todistaisi heidän itse tekemänsä virheen.
Kyllä palauttaa jos toteaa, että poisto oli aiheeton.
Laita palautelomake menemään.
Koska ketään ei kiinnostanut?
Tällä palstalla saa hölistä mitä tahansa, mutta asiaa ei saa puhua. Parhaita esimerkkejä ovat palstan ylläpitäjän omat nimimerkit, joiden avulla roskaketjuja rakennetaan tarkoituksellisella trollauksella.
Talmud ei epäile Jeesuksen ihmeitä: legenda kertoo hänen tätä varten varastaneen Jerusalemin temppelistä "lausumattoman sanan" (IHVH) ja toisen, vielä vanhemman, v:n 100 vaiheilta juontuvan tarun mukaan tuoneen Egyptistä magian ruumiiseensa tatuoimissaan kuvioissa. Aivan ensimmäisen vuosisadan lopussa rabbi Jakob ben Kefara, muuan "luopio", tekee ihmeitä Jeesuksen nimeen.
Tuomiopäivänä (pääsiäislauantain aattona) hirtettiin Jeschua Hannozeri (Jeesus Natsarealainen), ja sitä ennen kulki kuuluttaja neljänkymmenen päivän aikana hänen edellään ja ilmoitti: "Tässä on Jeesus Natsarealainen, joka kivitetään sen tähden, että hän on harrastanut noituutta, pettänyt ja viekoitellut Israelia. Se, joka osaa häntä puolustaa, tulkoon todistamaan! Häntä ei voitu puhdistaa teoistaan, ja hänet hirtettiin (ristiinnaulittiin)" — kerrotaan Babylonian Talmudin vanhimman osassa.
Kaikesta voidaan päättää, että juutalaiset todistajat tiesivät paremmin kuin roomalaiset, että Jeesus oli elänyt; he tiesivät myöskin sen, mitä muut eivät tienneet, kuinka hän oli elänyt ja miksi hän oli kuollut.
Kaikki nämä todistajat ovat vihanneet Jeesusta niin kuin ihminen voi toista ihmistä vihata, mutta yksikään heistä ei ole kieltänyt Jeesuksen olemassaoloa.
"Jeesus galilealainen on jumalattoman ja väärän kerettiläisyyden perustaja. Me olemme hänet ristiinnaulinneet, ja hänen opetuslapsensa ovat varastaneet hänen ruumiinsa ja pettäneet ihmisiä sanomalla, että hän on noussut kuolleista ja kohonnut taivaisiin", todistaa toisen vuosisadan puolivälissä Justinuksen puhetoveri juutalainen Tryphon. Ei ole syytä epäillä etteikö tämä todistus edusta Palestiinan juutalaisten käsitystä historiallisesta totuudesta ensimmäisen ja toisen vuosisadan vaihteessa. Niiden lapset ja lastenlapset, jotka olivat huutaneet "Ristiinnaulitse hänet"! tiesivät — ja he ylpeilivät siitä — että heidän isänsä ja isoisänsä olivat todellakin ristiinnaulituttaneet Jeesuksen. Eikä yksikään heistä tule epäilleeksi hänen historiallisuuttaan
Kiitos, että laitoit tekstin uudelleen! Valitettavasti en ehdi tekemään uudelleen jo aloittamaani vastausta, juuri nyt, mutta palaan asiaan, kun se on mahdollista.
No niin, nyt sain aikaa perehtyä kirjoitukseesi. Aloitankin lopusta:
<<"Jeesus galilealainen on jumalattoman ja väärän kerettiläisyyden perustaja. Me olemme hänet ristiinnaulinneet, ja hänen opetuslapsensa ovat varastaneet hänen ruumiinsa ja pettäneet ihmisiä sanomalla, että hän on noussut kuolleista ja kohonnut taivaisiin", todistaa toisen vuosisadan puolivälissä Justinuksen puhetoveri juutalainen Tryphon.<<
Kuoliko Jeesus lopulta vai eikö kuollut ristiinnaulitsemisen jälkeen, koska on Pietarin tekstiä, että hän näki kahden miehen taluttavan kolmannen haudasta, ja on tarina Lyonin piispa Irenaeukselta - tuolloin samoihin aikoihin kirjoitettuna - että Jeesus kuoli varsin vanhana, ja hänellä oli suora yhteys tämän tiedon suhteen Jeesuksen opetuslapseen. Kolmas tarina Raamatussa kertoo Tuomaksen koittaneen fyysisiä vammoja Jeesuksen käsissä, joten minkäänlaisesta haamusta ei ole voinut olla kyse Raamatunkaan tarinan mukaan.
Tuo taivaaseen kohoaminen liittyy apostolien tekojen alkuun helluntain Pyhän hengen vuodatuskesta, joka taas samaisten apostolin tekojen viimeisen luvun mukaan on Paavalin antama termi vasta 25 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen noin vuonna 55, joten tämä legenda on saanut alkunsa Paavalilta kauan Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Ja Jeesukseen liittyvä syyte noituudesta ja Israelin kansan pettämisestä ja viekoittelusta tulee esille myös Lutherinkin kirjasta Juutalaiset ja heidän valheensa, joka asia todistaa sen - tulee esille myös Stefanoksen puolustuspuheesta - että Jeesus ei opettanut Jahven uskontoa ja Mooseksen lakeja, koska oli syytettynä kerettiläisyydestä.
Ja edelleen Mooseksen viidennen kirjan kolmannentoista luvun mukaan Jahve määrää ihmeidentekijän tappamisen (noituussyyte) Israelin kansan harhaajohtamisesta ja toisen Jumalan luokse houkutelusta, joka selvästi on perustana näille noituus- ja kerettiläissyytteille ja tuomion toimeenpanemiselle.
Tiedätkö mitä? Ketään ei kiinnosta.
<<Kaikesta voidaan päättää, että juutalaiset todistajat tiesivät paremmin kuin roomalaiset, että Jeesus oli elänyt; he tiesivät myöskin sen, mitä muut eivät tienneet, kuinka hän oli elänyt ja miksi hän oli kuollut.
Kaikki nämä todistajat ovat vihanneet Jeesusta niin kuin ihminen voi toista ihmistä vihata, mutta yksikään heistä ei ole kieltänyt Jeesuksen olemassaoloa.<<
Jeesuksen historiallisuus saattaa olla suurempi ongelma roomalaisille kuin juutalaisille - onhan helpompi myöhemmin, jos sattuisi jäämään tietoisesta valehtelusta kiinni, sanoa että ei sellaista koskaan ollutkaan - väittää jotakin asiaa vain legendaksi.
Ei kai se helpompaa ainakaan ole, jos kyseessä on noin 2,5 miljardin ihmisen uskonto ja koko länsimaisen maailman arvojen perusta?
Ja sitten niihin ihmeisiin ja Jeesuksen puolustamiseen noituussyytteiltä.
<<Talmud ei epäile Jeesuksen ihmeitä: legenda kertoo hänen tätä varten varastaneen Jerusalemin temppelistä "lausumattoman sanan" (IHVH) ja toisen, vielä vanhemman, v:n 100 vaiheilta juontuvan tarun mukaan tuoneen Egyptistä magian ruumiiseensa tatuoimissaan kuvioissa. Aivan ensimmäisen vuosisadan lopussa rabbi Jakob ben Kefara, muuan "luopio", tekee ihmeitä Jeesuksen nimeen.
Tuomiopäivänä (pääsiäislauantain aattona) hirtettiin Jeschua Hannozeri (Jeesus Natsarealainen), ja sitä ennen kulki kuuluttaja neljänkymmenen päivän aikana hänen edellään ja ilmoitti: "Tässä on Jeesus Natsarealainen, joka kivitetään sen tähden, että hän on harrastanut noituutta, pettänyt ja viekoitellut Israelia. Se, joka osaa häntä puolustaa, tulkoon todistamaan!<<
Jo noin sata vuotta tieteessä on tiedetty, että meillä ei ole faktoiksi luulemiamme luonnonlakeja, vaan mikä tahansa ilmiö on mahdollinen. (Tätä kutsutaan siten, että deterministiset lait muuttuivatkin pelkiksi todennäköisyyksiksi).
Näitä poikkeavia ilmiöitä olemme tottuneet kutsumaan ihmeiksi. Tämä ilmiö johtuu siitä, että atominytimissä tapahtuu reaktio, joka tuntemattomasta syystä valitsee seurauksensa. Tätä kutsutaan 'aukkojen jumalaksi'. Ja näistä atominytimien reaktioiden seurausten valinnoista sitten muodostuu meidän kohtalomme.
Olemme tottuneet puhumaan sattumista - olipa kummallinen sattuma, kun tapahtui niin tai näin. Tai olipa hänellä huono tuuri. Tai olipa hänellä hyvä tuuri, ettei noussutkaan siihen onnettomuusjunaan, koska.... jne.
Mutta tiede tuntee myös mahdollisuuden, että ihminen todella pystyisi itse vaikuttamaan atominytimienreaktion lopputuloksen valintaa, ja jos näin on, niin kaikki mahdolliset ilmiöt ovat mahdollisia - veden päällä kävely (levitointi), ruuan aineellistaminen tai ihmeparantaminen - pystyy vaikuttamaan kaikkeen mikä koostuu atomeista. Tiede on edennyt jopa niin pitkälle, että väitetään, että materia onkin pelkkä aivojemme tuottama harha ja todellisuudessa elämmekin vain ajatusuniversumissa.
Ja näin ollen on helppoa ymmärtää, että miten ajatuksen voimalla todella pystyy luomaan mitä tahansa kuten Jeesus teki.
Mutta miksi joku pystyisi ja toinen ei?
Tuo ratkaisu on kirjoitettu luomiskertomukseen - kuten Jeesus sanoi opetuslapsilleen, kun nämä kysyivät loppuaan, että ovatko he löytäneet alun, kun kysyvät loppua - loppu on siellä missä on alkukin.
Paratiisissa oli hyvän ja pahan tiedon puu, josta ihminen söi ja tuli jumalien kaltaiseksi, tietämään hyvän ja pahan, mutta siellä oli myös ikuisen elämän puu, jonka Jumala suojasi karkoittamalla ihmisen paratiisista, ettei ihminen vielä maistaisi siitäkin ja eläisi ikuisesti. Mitään syntiä siellä ei ollut - ja jos olisi ollut, ei se olisi ollut silloin Jumalan paratiisi.
Paratiisista Jeesus kertoo näin: ”Onnittelut sille joka tuli olemaan ennen olemaan tulemista. Jos te tulette opetuslapsikseni ja kiinnitätte huomionne puheisiini, nämä kivet palvelevat teitä. Sillä paratiisissa on teitä varten viisi puuta; ne eivät muutu kesällä eivätkä talvella, ja niiden lehdet eivät putoa. Joka ne tuntee ei maista kuolemaa.”
Jos lehdet putoavat ajan kuluessa - kesällä ja talvella - niihin vaikuttaa entropia. Kyse on aineen hajoamisesta, jolla mittaamme aikaa. Samoin solut vanhenevat, mutta atominytimissä ei ole ollenkaan aikaa. Aika on fyysikoille mysteeri, eikä meidän mittaamamme aika ole oikeaa aikaa, jota mitataan aineen hajoamisen perusteella. Paratiisin puihin ei vaikuta entropia - niillä on ikuinen elämä, mutta se ei ole kuitenkaan ikuista elämä, vaan sitä, ettei ole entropiaa. Ei ole aikaa.
Kuten Jeesus sanoi - eli onnellinen se joka tuli olemaan ennen olemaan tulemista. Tässä lauseessa ei ole aikaa. Ajan voittaminen on sitä, että saa atominytimien reaktioiden lopputuloksen valinnan haltuunsa - voittaa entropian=ikuinen elämä.
Jeesus ottaa esimerkiksi kivet, jotka palvelevat. Totta, ne koostuvat atomeista siinä missä kaikki muukin, mutta mikäli Jeesus olisi ottanut esimerkiksi vaikkapa hedelmäpuun tai vastaavan meidän 'eläväksi' kokemamme 'palvelijan', niin hänen lauseensa ei olisi todistanut tieteelisesti sitä mitä hän lauseellaan kertoi atomeista ja ajasta kun nyt käyttäessään esimerkissään kiviä.
Tämä on ilmiö, jonka Jumala nimenomaan suojasi ihmisiltä - ajan voittamisen - ja sitoi ihmisen materiaan raatamaan otsa hiessä, koska ihminen tuli tietämään hyvän ja pahan, mutta ei erottanut niitä. Jos kuka tahansa olisi saanut tuollaiset kyvyt haltuunsa, se olisi ollut meidän maailman tuho jo ajat sitten - ahneuksissaan, kateuksissaan, vihassaan, mustasukkaisuudessaan ja vallanhalussaan sormia napsauttelemalla toisten vahingoksi ihmiset olisivat ajat sitten tuhonneet kaiken niin, ettei meillä olisi kiveä kivenkään päällä - ollut enää aikoihin.
Minua kiinnostaa. Paljon.
Minua kiinnostaa. Paljon.
Ja juuri tähän Jumalan suojaamisideaan liittyy se, että kyse ei voi olla noituudesta - siis jostakin pahasta - muutenhan tätä kykyä ei olisi suojattukaan, kun ihminen karkoitettiin paratiisista. Jos on alhaiset tunteet, kykyä ei voi saada haltuunsa, ja niinpä Jeesus opettaakin ihmisiä voittamaan omat alhaiset tunteensa matkalla paratiisiin saadakseen syödä ikuisen elämän puusta.
Meillä on kahdenlaista mystiikkaan - on okkultinen mystiikka, välikappaleellinen ja on suora, välittömän kokemuksen mystiikka - jonkin suuremman läsnäolosta, jota Jeesus kutsuu taivasten valtakunnaksi, joka on meissä ja meidän ympärillämme. Ja tähän taivasten valtakuntaan mennään ahtaasta portista - on voitettava kaikki alhaiset tunteensa voidakseen päästä paratiisiin.
Nyt uskontoon liittyen Raamatussa ilmestyskirjan luku 12. kertoo näiden - okkultisen mystiikan ja vain mystiikan - eroamisesta, kun taivaassa syttyy sota arkkienkeli Mikaelin ja Lusiferin joukkojen välillä. On huomioitava, että ne todella tarinan mukaan ovat samassa taivaassa, eikä tätä paikkaa ole erotettu taivaaksi ja helvetiksi, josta jälkimmäisessä asuisi saatana joukkoineen - ei, vaan ne ovat todella samassa taivaassa.
Uskonto, kristinusko rituaaleineen, Jahve jumalineen ja Jeesuksen uhrikuoleman palvonnalla on okkultista mystiikkaa. Opetuksessa vielä korostetaan - tai jopa perustuu siihen - että Jeesus kuolemalla Kristuksena olisi pelastus. Näinhän ei tietenkään ole, vaan päinvastoin - Lutherin Paavali referaatin mukaan - vihattava ihminen, kun vain uskoo tähän uhrikulttiin, saa tehdä vaikka pahaa, niin sitä ei merkitä tilille.
En pysty näkemään tätä okkultista uskontomystiikkaa minään muuna kuin siten, että aikojen alussa on tiedetty - tai ainakin pelätty - että Jeesus opetuksineen olisi voinut saada aikaiseksi sen, että todella tämän päivänkin ihminen jo hallitsisi elämänsä ilman auktoriteettien rahavaltaa, koska on ollut tarve tehdä uskonto - ja määrätä Jeesuksen alkuperäiset opetukset hävitettäviksi - joka pikemminkin yllyttää pahantekoon kuin opastaa omien alhaisten tunteiden voittamiseen.
Kyllä se portti todella sinne 'ikuiseen elämään' on ahdas, eikä tie ole niin lavea, että sinne mentäisiin itse Jeesuksen kuoleman avulla - vielä vähemmän Jumalana, joten väitänpä, että ensimmäisiksi itseään luulevat saattavatkin tulla viimeisiksi, ja joillekin Jeesus sanoo jopa, että menkää pois, te pahantekijät, en tunne teitä, vaikka olisitte kuinka hokeneet hänen nimeään.
Kirkko on valinnut ensimmäiseksi kristityksi keisariksi Konstantinus Suuren, jolla on melkoinen rooli myös Euroopan Unonissa ja hän teki kristinuskolle kolminaisuusopin.
Vain joitakin vuosia aikaisemmin keisari kokosi tilaisuuden, jossa pitkälle opiskellut nainen, Catherine Alexandrialainen joutui väittelemään Jeesuksen sanojen viisaudesta keisarin valitsemien valtakuntansa viisaimpien miesten kesken.
Tämän jälkeen Catherine - kuten muutkin kuulijat - surmattiin.
Älkää väittäkö minulle, ettei se ollut Konstantinus Suuri - se oli hän, ja ehkä juuri nerokkaan tekonsa ansiosta; saada haltuun Jeesuksen viisaus Catherinen avulla, ja tehdä petollinen uskonto tavallisen kansan hallintaan, on hänen meriittinsä, joka on yltänyt aina Euroopan Unioniin asti.
Se oli petosta petoksen sisällä ja petosta edelleenkin.
Että tämmönen ketju. 😟