"Sitä, kuinka turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus ja aivan erityisen tärkeä sellainen, on toisteltu erityisesti viimeisen reilun viikon aikana sen verran usein, että asian luulisi iskostuneen jopa pitkälle edennyttä dementiaa sairastavan henkilön tajuntaan ja on kenties se vihonviimeinen asia, jonka tämä muistaa jo oman nimensäkin unohdettuaan. Valitettavan harvoin samassa yhteydessä muistutetaan siitä niin ikään kiistattomasta tosiasiasta, ettei ole ihmisoikeus saada turvapaikkaa ja vieläpä hakijalle itselleen mieleisestä maasta, ellei tähän ole edellytyksiä. Paljon mainostettujen kansainvälisten sopimusten mukaiset edellytykset turvapaikkaan joko ovat voimassa tai sitten ne eivät ole".
https://www.kansalainen.fi/miksi-ja-mihin-rajavalvontaa-tarvitaan/
Toisaalta missään kansallisessa tai kansainvälisessä laissa ei taideta asettaa kovin tarkkoja reunaehtoja sille, miten turvapaikkaa tulee hakea. Reilu viikko sitten Turkin ja Kreikan rajalla käynnistyneet tapahtumat muistuttavat mitä suurimmissa määrin jotain sellaista, jota oikein erityisen nuivat ihmiset kutsunevat maahanmuuton sijasta maahantunkeutumiseksi. Avuksi on otettu astaloita, kiviä ja keppejä, joilla varustautuneet Eurooppaan pyrkijät osoittavat vastarintaa kreikkalaisille rajavalvontaviranomaisille. Valitettavasti on todettava, etteivät ne – samoin kuin sivuleikkurit piikkilanka-aidan läpi pääsemiseksi – ole omiaan edistämään heidän asiaansa millään myönteisellä tavalla.
Ei oikein voi olla niin, että raja on olemassa niin kartoissa kuin sitä valvovien viranomaisten ohjesäännössäkin, mutta ne rajan ylittämiseen pyrkivät henkilöt, jotka eivät kaihda mitään keinoja tavoitteensa saavuttamiseksi, tulisi palkita turvapaikalla tai oleskeluluvalla. Jopa huolimatta siitä, täyttyykö juuri näillä nimenomaisilla henkilöillä kansainväliset kriteerit turvapaikan myöntämisen osalta. Samanaikaisesti ne niin ikään rajavyöhykkeellä oleskelevat henkilöt, jotka eivät pyri sen yli yhtä aggressiivisesti mutta saattaisivat olla mainittujen sopimusten perusteella turvapaikkaan oikeutettuja, eivät sellaista saa, koska ovat maltillisempia pyrkimyksissään.
Uutiskuvat rajoille pakkautuneista ja kovaäänisesti oikeuksiaan (= rajan yli päästämistä) penäävistä ihmisistä taltioituvat ihmisten, myös ministeri Ohisalon, verkkokalvoille. On kova hätä ja kalabaliikki, eikä vähiten siksi, ettei ”no man’s landiksi” kuvatulla rajan tuntumassa sijaitsevalla alueella pysty asumaan määräänsä pidempään ihmiselämälle välttämättömien asioiden, kuten juoman, ruoan ja majoituksen ollessa puutteelliset. Tämä on ymmärtääkseni Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin taktiikka maan päätettyä irtautua sen ja EU:n välisestä pakolaissopimuksesta, joka oli tuhoon tuomittu heti alussa. Kyseessä on ihmisillä ja ihmishengillä painostaminen.
https://www.kansalainen.fi/miksi-ja-mihin-rajavalvontaa-tarvitaan/
Toisaalta missään kansallisessa tai kansainvälisessä laissa ei taideta asettaa kovin tarkkoja reunaehtoja sille, miten turvapaikkaa tulee hakea. Reilu viikko sitten Turkin ja Kreikan rajalla käynnistyneet tapahtumat muistuttavat mitä suurimmissa määrin jotain sellaista, jota oikein erityisen nuivat ihmiset kutsunevat maahanmuuton sijasta maahantunkeutumiseksi. Avuksi on otettu astaloita, kiviä ja keppejä, joilla varustautuneet Eurooppaan pyrkijät osoittavat vastarintaa kreikkalaisille rajavalvontaviranomaisille. Valitettavasti on todettava, etteivät ne – samoin kuin sivuleikkurit piikkilanka-aidan läpi pääsemiseksi – ole omiaan edistämään heidän asiaansa millään myönteisellä tavalla.
Ei oikein voi olla niin, että raja on olemassa niin kartoissa kuin sitä valvovien viranomaisten ohjesäännössäkin, mutta ne rajan ylittämiseen pyrkivät henkilöt, jotka eivät kaihda mitään keinoja tavoitteensa saavuttamiseksi, tulisi palkita turvapaikalla tai oleskeluluvalla. Jopa huolimatta siitä, täyttyykö juuri näillä nimenomaisilla henkilöillä kansainväliset kriteerit turvapaikan myöntämisen osalta. Samanaikaisesti ne niin ikään rajavyöhykkeellä oleskelevat henkilöt, jotka eivät pyri sen yli yhtä aggressiivisesti mutta saattaisivat olla mainittujen sopimusten perusteella turvapaikkaan oikeutettuja, eivät sellaista saa, koska ovat maltillisempia pyrkimyksissään.
Uutiskuvat rajoille pakkautuneista ja kovaäänisesti oikeuksiaan (= rajan yli päästämistä) penäävistä ihmisistä taltioituvat ihmisten, myös ministeri Ohisalon, verkkokalvoille. On kova hätä ja kalabaliikki, eikä vähiten siksi, ettei ”no man’s landiksi” kuvatulla rajan tuntumassa sijaitsevalla alueella pysty asumaan määräänsä pidempään ihmiselämälle välttämättömien asioiden, kuten juoman, ruoan ja majoituksen ollessa puutteelliset. Tämä on ymmärtääkseni Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin taktiikka maan päätettyä irtautua sen ja EU:n välisestä pakolaissopimuksesta, joka oli tuhoon tuomittu heti alussa. Kyseessä on ihmisillä ja ihmishengillä painostaminen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.