Koronavirus, pääsykokeet

Ei ole tarvinnut tehdä mitään sisäänpääsyn eteen!?!?!

Kun on käynyt lukion ja hoitanut opiskelunsa siellä hyvin sekä kirjoittanut yo-kokeet hienosti, on kyllä ansainnut opiskelupaikan yliopistossa. Sellainen todennäköisesti myös menestyy opinnoissaan yliopistossakin.

Kenelle taas lukio-opiskelu ja ylioppilaskokeet on ollut liian kova paikka, tuskin on siitä terävimmästä päästä yliopistossakaan, jos sinne kolmannella yrityksellä pääsee vuosikausien pääsykokeeseen pänttäämisen jälkeen.

L äidinkielestä muuten ennakoi hyvää menestystä myöhemminkin.

Hyvä tulos yo-kokeissa yleensä vaatii lahjakkuuden lisäksi kovaa työtä, niin että ei sinne yliopistoon hyvillä papereilla "ilmaiseksi" pääse. Sen yliopistoon pääsyn eteen on tehty lujasti töitä jo lukiossa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole tarvinnut tehdä mitään sisäänpääsyn eteen!?!?!

Kun on käynyt lukion ja hoitanut opiskelunsa siellä hyvin sekä kirjoittanut yo-kokeet hienosti, on kyllä ansainnut opiskelupaikan yliopistossa. Sellainen todennäköisesti myös menestyy opinnoissaan yliopistossakin.

Kenelle taas lukio-opiskelu ja ylioppilaskokeet on ollut liian kova paikka, tuskin on siitä terävimmästä päästä yliopistossakaan, jos sinne kolmannella yrityksellä pääsee vuosikausien pääsykokeeseen pänttäämisen jälkeen.

L äidinkielestä muuten ennakoi hyvää menestystä myöhemminkin.

Hyvä tulos yo-kokeissa yleensä vaatii lahjakkuuden lisäksi kovaa työtä, niin että ei sinne yliopistoon hyvillä papereilla "ilmaiseksi" pääse. Sen yliopistoon pääsyn eteen on tehty lujasti töitä jo lukiossa.

Lue lisää

Jos luet tarkemmin mitä kirjoitin, niin siellä sanottiin, että lukio menestys ei TAKAA menestystä yliopistossa. Kuten sanoin, siitä voi olla hyötyä ja monilla varmasti onkin. Lukio on kuitenkin opiskelupaikkana täysin erilainen kuin yliopisto. Kirjojen taso on myös äärimmäisen erilainen. Eihän siitä haittaa ole, että on kirjoittanut monen L:n paperit. Jos seuraat uutisia, olet myös varmasti huomannut mitä joissain yliopistoissa on tapahtunut, kun "parhaimmat" lukioista on otettu suoraan sisään. Olen edelleen sitä mieltä, että ainoastaan pääsykokeilla nähdään, kenellä on motivaatiota mihinkin yliopistoon. Eikä lukiossa menestymistä pitäisi palkita yliopistopaikalla. Se asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Silloin, kun yliopistojen sisäänpääsy paikat pysyvät samana, on hyvin eriarvoistavaa ottaa sisään heitä, jotka ovat kirjoittaneet hyvät paperit. Kaikkien tulisi olla samalla viivalla. Pääsin itse yliopistoon pääsykokeiden kautta ja olen nähnyt sen tasoeron mikä siellä kursseilla on joidenkin kanssa, jotka ovat vaan voineet päättää että tuonne kouluun haluan, mutta eivät ole viittineet ottaa edes selvää mitä siellä ihan oikeasti luetaan. Se on huono asia heille, koska ovat menettäneet ensikertalais statuksen. Pääsykoeluvut sentään antavat osviittaa siitä mitä tuleman pitää. Mielestäni lukiosta suoriutuminen on palkinto jo itsessään. Yliopisto kannattaisi pitää erillään siitä.. Mutta, meitä on erilaisia ihmisiä. Itse toivon, että yliopistot tajuaa pääsykokeiden tärkeyden tänäkin aikana ja pitää ne enemmin tai myöhemmin, jotta sellaisillakin ihmisillä on mahdollisuus päästä opiskelemaan, jotka eivät ole kirjoittaneet Laudaturia äidinkielestä :)

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole tarvinnut tehdä mitään sisäänpääsyn eteen!?!?!

Kun on käynyt lukion ja hoitanut opiskelunsa siellä hyvin sekä kirjoittanut yo-kokeet hienosti, on kyllä ansainnut opiskelupaikan yliopistossa. Sellainen todennäköisesti myös menestyy opinnoissaan yliopistossakin.

Kenelle taas lukio-opiskelu ja ylioppilaskokeet on ollut liian kova paikka, tuskin on siitä terävimmästä päästä yliopistossakaan, jos sinne kolmannella yrityksellä pääsee vuosikausien pääsykokeeseen pänttäämisen jälkeen.

L äidinkielestä muuten ennakoi hyvää menestystä myöhemminkin.

Hyvä tulos yo-kokeissa yleensä vaatii lahjakkuuden lisäksi kovaa työtä, niin että ei sinne yliopistoon hyvillä papereilla "ilmaiseksi" pääse. Sen yliopistoon pääsyn eteen on tehty lujasti töitä jo lukiossa.

Lue lisää

Tällä tarkoitettiin ettei lukion käynti tarkoita automaattisesti yo-paikkaa, vaikka nykyään tähän vanhan kansan tapaan ilmeisesti ollaan palaamassa. Se joka lukion käy rimaa hipoen versus ammattikoulun kiitettävillä suorittanut, ei todellakaan tarkoita et ylioppilas olisi etuoikeutetumpi pääsemään. Aikanaanhan näistä tehtiin tasavertaiset 2.asteen koulut juuri tämän takia.

Anonyymi kirjoitti:

Tällä tarkoitettiin ettei lukion käynti tarkoita automaattisesti yo-paikkaa, vaikka nykyään tähän vanhan kansan tapaan ilmeisesti ollaan palaamassa. Se joka lukion käy rimaa hipoen versus ammattikoulun kiitettävillä suorittanut, ei todellakaan tarkoita et ylioppilas olisi etuoikeutetumpi pääsemään. Aikanaanhan näistä tehtiin tasavertaiset 2.asteen koulut juuri tämän takia.

Lue lisää

Lukiolla ja ammattikoululla on kuitenkin edelleen se ero, että lukio nimenomaisesti valmistaa yliopistoon. Ammattikoulu puolestaan valmistaa suoritustason työelämään. Sitä varten lukio ja ammattikoulu ovat erilaiset ja erikseen.

Ammattikoulusta toki voi päästä yliopistoon, mutta paras tie se ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Jos luet tarkemmin mitä kirjoitin, niin siellä sanottiin, että lukio menestys ei TAKAA menestystä yliopistossa. Kuten sanoin, siitä voi olla hyötyä ja monilla varmasti onkin. Lukio on kuitenkin opiskelupaikkana täysin erilainen kuin yliopisto. Kirjojen taso on myös äärimmäisen erilainen. Eihän siitä haittaa ole, että on kirjoittanut monen L:n paperit. Jos seuraat uutisia, olet myös varmasti huomannut mitä joissain yliopistoissa on tapahtunut, kun "parhaimmat" lukioista on otettu suoraan sisään. Olen edelleen sitä mieltä, että ainoastaan pääsykokeilla nähdään, kenellä on motivaatiota mihinkin yliopistoon. Eikä lukiossa menestymistä pitäisi palkita yliopistopaikalla. Se asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Silloin, kun yliopistojen sisäänpääsy paikat pysyvät samana, on hyvin eriarvoistavaa ottaa sisään heitä, jotka ovat kirjoittaneet hyvät paperit. Kaikkien tulisi olla samalla viivalla. Pääsin itse yliopistoon pääsykokeiden kautta ja olen nähnyt sen tasoeron mikä siellä kursseilla on joidenkin kanssa, jotka ovat vaan voineet päättää että tuonne kouluun haluan, mutta eivät ole viittineet ottaa edes selvää mitä siellä ihan oikeasti luetaan. Se on huono asia heille, koska ovat menettäneet ensikertalais statuksen. Pääsykoeluvut sentään antavat osviittaa siitä mitä tuleman pitää. Mielestäni lukiosta suoriutuminen on palkinto jo itsessään. Yliopisto kannattaisi pitää erillään siitä.. Mutta, meitä on erilaisia ihmisiä. Itse toivon, että yliopistot tajuaa pääsykokeiden tärkeyden tänäkin aikana ja pitää ne enemmin tai myöhemmin, jotta sellaisillakin ihmisillä on mahdollisuus päästä opiskelemaan, jotka eivät ole kirjoittaneet Laudaturia äidinkielestä :)

Lue lisää

Menestyminen lukiossa ja yo-kokeissa ei tietenkään takaa menestystä yliopistossa. Mutta yliopistoon pääsykokeiden kautta pääseminen ei takaa menestystä yliopistossa sen enempää.

Tiedetään kyllä, että hyvillä papereilla joskus haetaan ja päästään yliopistoon aika harkitsemattomasti, mikä sitten johtaa opintojen keskeytymiseen ja alan vaihtoon. Toista kertaa ei näillä näkymin taida pelkillä papereilla yliopistoon päästä eli todistusvalinta koskee vain ensikertalaisia.

Mitä tulee eriarvoisuuteen hakutilanteessa, eriarvoisuutta on joka tapauksessa. Täydellistä tasa-arvoa ei tule, ennen kuin joka iikalla on oikeus hakea yliopistoon taustasta riippumatta vaikka peruskoulupohjalta tai ilman sitäkin. Tai pitäisikö yliopistoon päästä peräti ilmoittamalla nimensä?

Täytyy ymmärtää, että yliopisto haluaa todennäköisesti oppimiskykyisimmät opiskelijat. Lukiomenestys ja hyvä yo-todistus on toistaiseksi pätevä osoitus oppimiskyvystä ja -halustakin. Pääsykokeet on niitä varten, joilla ei tällaista osoitusta oppimiskyvystä ja -halusta ole. Minusta se on hyvä!

Anonyymi kirjoitti:

Menestyminen lukiossa ja yo-kokeissa ei tietenkään takaa menestystä yliopistossa. Mutta yliopistoon pääsykokeiden kautta pääseminen ei takaa menestystä yliopistossa sen enempää.

Tiedetään kyllä, että hyvillä papereilla joskus haetaan ja päästään yliopistoon aika harkitsemattomasti, mikä sitten johtaa opintojen keskeytymiseen ja alan vaihtoon. Toista kertaa ei näillä näkymin taida pelkillä papereilla yliopistoon päästä eli todistusvalinta koskee vain ensikertalaisia.

Mitä tulee eriarvoisuuteen hakutilanteessa, eriarvoisuutta on joka tapauksessa. Täydellistä tasa-arvoa ei tule, ennen kuin joka iikalla on oikeus hakea yliopistoon taustasta riippumatta vaikka peruskoulupohjalta tai ilman sitäkin. Tai pitäisikö yliopistoon päästä peräti ilmoittamalla nimensä?

Täytyy ymmärtää, että yliopisto haluaa todennäköisesti oppimiskykyisimmät opiskelijat. Lukiomenestys ja hyvä yo-todistus on toistaiseksi pätevä osoitus oppimiskyvystä ja -halustakin. Pääsykokeet on niitä varten, joilla ei tällaista osoitusta oppimiskyvystä ja -halusta ole. Minusta se on hyvä!

Lue lisää

Monta vuotta luin pääsykokeisiin ennen kuin tärppäsi ja se ei minusta ole tehnyt tyhmempää kuin he, jotka pääsevät suoraan papereilla sisään. Olen asiasta keskustellut monen opettajan kanssa ja entisen opettajan kanssa. He eivät pidä todistusvalintaa hyvänä asiana. Itse ymmärrän sen, että henkilö, joka on kirjoittanut 10 Laudaturia, on kenties keskivertoa älykkäämpi tai sitten vain hyvä lukemaan ja muistamaan asiat. Mielestäni silloin olet ansainnut paikan yliopistossa. Heitä on hyvin vähän. Mutta se, että aletaan erottelemaan ihmiset E:n papereilla ja M:n papereilla on jo törkeää. Kyse ei ole enää siitä, kuka on toista parempi. Erot ovat hiuksen hienoja. Kyse voi olla inhimillisistä virheistä kokeissa, joku saattaa olla kipeä kokeessa jne. Pääsykokeet ei todellakaan ole heitä varten, joilla ei muka ole osoitusta oppimiskyvystä ja halusta. Sanoisin, että sinulla on vielä paljon opittavaa elämästä, jos noin ajattelet. Anteeksi nyt vaan. Onko sinusta oikein se, että henkilö joka pääsee todistuksella sisään ja pärjää niin huonosti perusteet kursseilla yliopistossa että hänelle annetaan lisäaikaa opiskella perusteiden perusteita jotta edes tietää mistä kurssilla on kysymys, niin tämmöinen henkilö vie paikan sisäänpääsyssä henkilöltä joka on vuosia halunnut yliopistoon ja päntännyt kokeissa ja aina jäänyt pienestä kiinni? Ymmärtäisit jo, että se lukiomenestys ei takaa yhtään mitään yliopistossa ja on todella väärä peruste ottaa ihmisiä sisään. Jos katsot tilastoista mitkä koulut kirjoittavat parhaiten yo kirjoituksissa, huomaat, että siellä pyörii vuodesta toiseen samat koulut. Tämä tulee ennen pitkää johtamaan siihen, että Suomeen syntyy eliittikouluja, joista parhaat otetaan yliopistoon. Opetuksen taso lukioissa ei todellakaan ole samanlaista. Opetuksen taso yläasteilla (joka määrittelee mihin lukioon pääset keskiarvolla) ei todellakaan ole samanlaista. Tämän takia, todistusvalinta ei ole hyvä vaihtoehto. Se, mihin ala-asteelle menet, tulee jo määrittelemään periaatteessa sen, pääsetkö papereilla yliopistoon. Se minkälaisessa kouluilmapiirissä kasvat, tulee määrittelemään sen ja ennen kaikkea se, kuinka motivoivat opettajat sinulla on ympärillä, tulee määrittelemään sen pääsetkö yliopistoon. Toki joskus nuori ihminen tajuaa itsekin asioita ja pystyy koviin suorituksiin vaikka opetus olisi huonoa ja ympärillä ketään ei koulunkäynti kiinnosta. Kaiken tämän takia, vähiten eriarvoisuutta tulee sillä, kun ihmisillä on lukion jälkeen kaikilla samat mahdollisuudet päästä yliopistoon, kaikki ovat samalla viivalla pääsykokeissa. Toki kaikki voivat mennä uusimaan yo kokeita niin paljon kun huvittaa, mutta onko se eteenpäin menemistä? Pahoin pelkään, mihin tämä johtaa nuorilla. Paineita kertyy lukioaikana. Pitäisi tehdä 15-17 opiskeluputki että saa maisterinpaperit. Missä välissä on elämänkokemusta ehtinyt kertyä? Töihin mennään periaatteessa kädettöminä, taustalla vain akateeminen tutkinto ja tuhansia lukutunteja, muttei minkäännäköistä käytännön kokemusta. Kaikilla on omat reitit elämässä. Itse suosittelen välivuotta lukion jälkeen, jotta on aikaa edes miettiä mitä elämältä haluaa ja voi nähdä maailmaa ja tehdä työtä.

Anonyymi kirjoitti:

Monta vuotta luin pääsykokeisiin ennen kuin tärppäsi ja se ei minusta ole tehnyt tyhmempää kuin he, jotka pääsevät suoraan papereilla sisään. Olen asiasta keskustellut monen opettajan kanssa ja entisen opettajan kanssa. He eivät pidä todistusvalintaa hyvänä asiana. Itse ymmärrän sen, että henkilö, joka on kirjoittanut 10 Laudaturia, on kenties keskivertoa älykkäämpi tai sitten vain hyvä lukemaan ja muistamaan asiat. Mielestäni silloin olet ansainnut paikan yliopistossa. Heitä on hyvin vähän. Mutta se, että aletaan erottelemaan ihmiset E:n papereilla ja M:n papereilla on jo törkeää. Kyse ei ole enää siitä, kuka on toista parempi. Erot ovat hiuksen hienoja. Kyse voi olla inhimillisistä virheistä kokeissa, joku saattaa olla kipeä kokeessa jne. Pääsykokeet ei todellakaan ole heitä varten, joilla ei muka ole osoitusta oppimiskyvystä ja halusta. Sanoisin, että sinulla on vielä paljon opittavaa elämästä, jos noin ajattelet. Anteeksi nyt vaan. Onko sinusta oikein se, että henkilö joka pääsee todistuksella sisään ja pärjää niin huonosti perusteet kursseilla yliopistossa että hänelle annetaan lisäaikaa opiskella perusteiden perusteita jotta edes tietää mistä kurssilla on kysymys, niin tämmöinen henkilö vie paikan sisäänpääsyssä henkilöltä joka on vuosia halunnut yliopistoon ja päntännyt kokeissa ja aina jäänyt pienestä kiinni? Ymmärtäisit jo, että se lukiomenestys ei takaa yhtään mitään yliopistossa ja on todella väärä peruste ottaa ihmisiä sisään. Jos katsot tilastoista mitkä koulut kirjoittavat parhaiten yo kirjoituksissa, huomaat, että siellä pyörii vuodesta toiseen samat koulut. Tämä tulee ennen pitkää johtamaan siihen, että Suomeen syntyy eliittikouluja, joista parhaat otetaan yliopistoon. Opetuksen taso lukioissa ei todellakaan ole samanlaista. Opetuksen taso yläasteilla (joka määrittelee mihin lukioon pääset keskiarvolla) ei todellakaan ole samanlaista. Tämän takia, todistusvalinta ei ole hyvä vaihtoehto. Se, mihin ala-asteelle menet, tulee jo määrittelemään periaatteessa sen, pääsetkö papereilla yliopistoon. Se minkälaisessa kouluilmapiirissä kasvat, tulee määrittelemään sen ja ennen kaikkea se, kuinka motivoivat opettajat sinulla on ympärillä, tulee määrittelemään sen pääsetkö yliopistoon. Toki joskus nuori ihminen tajuaa itsekin asioita ja pystyy koviin suorituksiin vaikka opetus olisi huonoa ja ympärillä ketään ei koulunkäynti kiinnosta. Kaiken tämän takia, vähiten eriarvoisuutta tulee sillä, kun ihmisillä on lukion jälkeen kaikilla samat mahdollisuudet päästä yliopistoon, kaikki ovat samalla viivalla pääsykokeissa. Toki kaikki voivat mennä uusimaan yo kokeita niin paljon kun huvittaa, mutta onko se eteenpäin menemistä? Pahoin pelkään, mihin tämä johtaa nuorilla. Paineita kertyy lukioaikana. Pitäisi tehdä 15-17 opiskeluputki että saa maisterinpaperit. Missä välissä on elämänkokemusta ehtinyt kertyä? Töihin mennään periaatteessa kädettöminä, taustalla vain akateeminen tutkinto ja tuhansia lukutunteja, muttei minkäännäköistä käytännön kokemusta. Kaikilla on omat reitit elämässä. Itse suosittelen välivuotta lukion jälkeen, jotta on aikaa edes miettiä mitä elämältä haluaa ja voi nähdä maailmaa ja tehdä työtä.

Lue lisää

Miksi oikeastaan sinulle on ongelma siitä, että osa uusista opiskelijoista valitaan yo-todistuksen perusteella ja osa pääsykokeella?

Sitäkö tavoittelet, että kaikkien olisi taas osallistuttava pääsykokeeseen? Voin kertoa, että silloin, kun pääsykokeet vielä olivat pakolliset kaikille, pääsykokeissa menestyivät parhaiten ne, joilla oli parhaat yo-todistukset.

Olipa valintamenettely mikä hyvänsä, suunnilleen samat pääsevät yliopistoon.

Jos monen vuoden pääsykokeisiin pänttääminen on tehnyt sinusta paremman opiskelijan, se on tietysti hyvä. Minä pääsin yliopistoon heti ylioppilaskeväänäni. En silti pidä itseäni sinua huonompana; opiskelin menestyksellisesti ja valmistuin etuajassa. Enkä taatusti ole mikään poikkeus millään tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi oikeastaan sinulle on ongelma siitä, että osa uusista opiskelijoista valitaan yo-todistuksen perusteella ja osa pääsykokeella?

Sitäkö tavoittelet, että kaikkien olisi taas osallistuttava pääsykokeeseen? Voin kertoa, että silloin, kun pääsykokeet vielä olivat pakolliset kaikille, pääsykokeissa menestyivät parhaiten ne, joilla oli parhaat yo-todistukset.

Olipa valintamenettely mikä hyvänsä, suunnilleen samat pääsevät yliopistoon.

Jos monen vuoden pääsykokeisiin pänttääminen on tehnyt sinusta paremman opiskelijan, se on tietysti hyvä. Minä pääsin yliopistoon heti ylioppilaskeväänäni. En silti pidä itseäni sinua huonompana; opiskelin menestyksellisesti ja valmistuin etuajassa. Enkä taatusti ole mikään poikkeus millään tavalla.

Lue lisää

Ongelmahan se minulle ei ole. Kyse on enemmän yhteiskunnallisesta ongelmasta. Eli kun päättäjät puhuvat että on tärkeää saada lukiolaiset suoraan yliopistoihin tai ammattikorkeisiin ja tällainen tapa valitaan, niin siinä ei loogisesti ole mitään järkeä niin pitkään kun aloituspaikkoja ei lisätä. Ja se lisää eriarvoistumista. Pärjääminen elämässä on aina kiinni yksilöstä itsestään. Mutta kun puhumme nuorista, on meitä moneen lähtöön. Jotkut kehittyvät myöhemmin, joillakin paha tausta kotona esim. Nämä kaikki vaikuttavat opiskelijoiden menestymiseen lukioikäisinä. Pidän sitä huolestuttavana, että tällainen linja on valittu. Haluaisin kysyä, että mistä tiedät, että aiemmin pääsykokeissa menestyi parhaiten ne keillä oli parhaat yo todistukset? Kyse on siitä millainen mielikuva annetaan jatkokoulutuksesta ja millaisia paineita luodaan 15 vuotiaille, jotka aloittavat lukion. Monen vuoden pänttääminen kokeisiin ei ole tehnyt minusta parempaa kuin kukaan muu. Olen vain huomannut että siinä on ero, kun tosiaan haluaa jonnekin ja lukee ja ottaa selvää kuin siinä , että paikka vaan annetaan. En sano , että kaikki ovat tietämättömiä perusasioista jotka tulevat todistuksella sisään, mutta olen nähnyt että monen kohdalla se on valitettava totuus. Ja se mistä tämä keskustelu lähti, on harmi että tuhannet joutuvat nyt jännittämään miten käy heidän pyrkimisensä. Voin kuvitella, että paineita tulee lisää niin pitkään ennen kuin ilmoitukset on annettu kokeiden järjestämisestä. Itse satun vaan kannattamaan sitä, että kaikki lähtisi samalta viivalta. Sinä olet erimieltä ja hyvähän se on, että meitä on erilaisia ihmisiä. Onnea työuralle, kun valmistunut jo olet!

Anonyymi kirjoitti:

Ongelmahan se minulle ei ole. Kyse on enemmän yhteiskunnallisesta ongelmasta. Eli kun päättäjät puhuvat että on tärkeää saada lukiolaiset suoraan yliopistoihin tai ammattikorkeisiin ja tällainen tapa valitaan, niin siinä ei loogisesti ole mitään järkeä niin pitkään kun aloituspaikkoja ei lisätä. Ja se lisää eriarvoistumista. Pärjääminen elämässä on aina kiinni yksilöstä itsestään. Mutta kun puhumme nuorista, on meitä moneen lähtöön. Jotkut kehittyvät myöhemmin, joillakin paha tausta kotona esim. Nämä kaikki vaikuttavat opiskelijoiden menestymiseen lukioikäisinä. Pidän sitä huolestuttavana, että tällainen linja on valittu. Haluaisin kysyä, että mistä tiedät, että aiemmin pääsykokeissa menestyi parhaiten ne keillä oli parhaat yo todistukset? Kyse on siitä millainen mielikuva annetaan jatkokoulutuksesta ja millaisia paineita luodaan 15 vuotiaille, jotka aloittavat lukion. Monen vuoden pänttääminen kokeisiin ei ole tehnyt minusta parempaa kuin kukaan muu. Olen vain huomannut että siinä on ero, kun tosiaan haluaa jonnekin ja lukee ja ottaa selvää kuin siinä , että paikka vaan annetaan. En sano , että kaikki ovat tietämättömiä perusasioista jotka tulevat todistuksella sisään, mutta olen nähnyt että monen kohdalla se on valitettava totuus. Ja se mistä tämä keskustelu lähti, on harmi että tuhannet joutuvat nyt jännittämään miten käy heidän pyrkimisensä. Voin kuvitella, että paineita tulee lisää niin pitkään ennen kuin ilmoitukset on annettu kokeiden järjestämisestä. Itse satun vaan kannattamaan sitä, että kaikki lähtisi samalta viivalta. Sinä olet erimieltä ja hyvähän se on, että meitä on erilaisia ihmisiä. Onnea työuralle, kun valmistunut jo olet!

Lue lisää

Kysyt, mistä tiedän, että pääsykokeissa ovat aaiemmin parhaiten menestyneet ne, joilla on parhaat yo-paperit.

Joitakin vuosia sitten osui verkossa eteeni varsin yksityiskohtaista tilastotietoa yliopiston johonkin tiedekuntaan (en muista tiedekuntaa) valittujen (ilman nimiä) pisteistä yhteispisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Tästä vahva korrelaatio todistuspisteiden ja pääsykoepisteiden välillä näkyi erittäin selvästi. Eli kenellä oli parhaat yhteispisteet, sillä oli korkeat pisteet sekä todistuksesta että pääsykokeesta. Tämä linja oli aivan selvä. Tietysti.

Osa valittiin pelkän pääsykokeen perusteella. Pelkän pääsykokeen perusteella valituilla ei tietenkään ollut korkeita todistuspisteitä. Mutta myöskään heidän pääsykoemenestys ei yltänyt parhaiden yhteispisteillä valittujen koemenestyksen tasolle.

Mitä kaikkea tästä voi ajatella? Minusta voi ajatella niin, että keillä on taskussaan erittäin hyvä yo-todistus, ne pääsevät yliopistoon joka tapauksessa. Pääsykokeet on yliopistoille valtava projekti, paljon työtä ja vaivaa säästyy, kun nuo huipputodistusten omaavat otetaan ilman pääsykoetta. Säästöä yhteiskunnalle ja osalle hakijoistakin. Onko se nyt niin huono asia?

Anonyymi kirjoitti:

Kysyt, mistä tiedän, että pääsykokeissa ovat aaiemmin parhaiten menestyneet ne, joilla on parhaat yo-paperit.

Joitakin vuosia sitten osui verkossa eteeni varsin yksityiskohtaista tilastotietoa yliopiston johonkin tiedekuntaan (en muista tiedekuntaa) valittujen (ilman nimiä) pisteistä yhteispisteiden osoittamassa paremmuusjärjestyksessä. Tästä vahva korrelaatio todistuspisteiden ja pääsykoepisteiden välillä näkyi erittäin selvästi. Eli kenellä oli parhaat yhteispisteet, sillä oli korkeat pisteet sekä todistuksesta että pääsykokeesta. Tämä linja oli aivan selvä. Tietysti.

Osa valittiin pelkän pääsykokeen perusteella. Pelkän pääsykokeen perusteella valituilla ei tietenkään ollut korkeita todistuspisteitä. Mutta myöskään heidän pääsykoemenestys ei yltänyt parhaiden yhteispisteillä valittujen koemenestyksen tasolle.

Mitä kaikkea tästä voi ajatella? Minusta voi ajatella niin, että keillä on taskussaan erittäin hyvä yo-todistus, ne pääsevät yliopistoon joka tapauksessa. Pääsykokeet on yliopistoille valtava projekti, paljon työtä ja vaivaa säästyy, kun nuo huipputodistusten omaavat otetaan ilman pääsykoetta. Säästöä yhteiskunnalle ja osalle hakijoistakin. Onko se nyt niin huono asia?

Lue lisää

Ei se tietenkään huono asia ole sinällään. Itse vain satun kannattamaan sitä, että hakijat olisivat tasa-arvoisessa asemassa. Ja niin pitkään kun yo-todistuksella otetaan sisään suurin osa hakijoista, hakijat eivät ole tasa-arvoisessa asemassa ja yhä nuoremmille kasataan paineita onnistua. Mielestäni ei ole inhimillistä tehdä 6-18 vuotiaiden elämästä sitä, että on pakko onnistua tai mahdollisuudet ovat pienet yliopistoon..

Kyllä ne on tehneet lukiossa jotain jos kirjoittaa hyvät paperit. On niitä jotka lukee kerran ja kaikki jää päähän tai maafyke on helppoa. Sitten niitä jotka saa tehdä kunnolla työtä että saa hyvät paperit.

Älä luovuta vielä. En tiedä mihin oot pyrkimässä yhteishaussa , mut jatka lukuja kuitenkin. Kyllähän ne yliopistot lupaili että hakijan näkökulma otetaan huomioon myös. En jaksais uskoo et kaikki valittais todistuksella. Ite jatkan lukuja normaalin mukaan, eihän siitä haittaa oo. En mäkään voi pyrkiä todistuksella vaikka keskitason paperit taskussa. Olis aika outoa jos se suurin (tai ainakin yksi suurimmista) hakijajoukoista jätettäisiin huomiotta. Katotaan mitä käy, mut älä vielä tosiaan luovuta. Menee hyvää lukuaikaa hukkaan :)

Mä ainakin jatkan. Pyrin kauppakorkeaan ja oma epäilys on, että kokeista voisi tulla monivalinta kokeet etänä. Jotkut pääsee jatkoon ja sitten uusi koe.. en tiedä, voin olla aivan hakoteillä. Eihän tässä kukaan tiedä nyt mitä tapahtuu. Mutta niin pitkään kun ei ole uutta tietoa ilmoitettu mitä perinteisen pääsykokeen tilalle tulee, ite jatkan lukuja. En siinä menetä mitään ja jos kokeet pidetään etänä, ainakin on lukenut.

Anonyymi kirjoitti:

Mä ainakin jatkan. Pyrin kauppakorkeaan ja oma epäilys on, että kokeista voisi tulla monivalinta kokeet etänä. Jotkut pääsee jatkoon ja sitten uusi koe.. en tiedä, voin olla aivan hakoteillä. Eihän tässä kukaan tiedä nyt mitä tapahtuu. Mutta niin pitkään kun ei ole uutta tietoa ilmoitettu mitä perinteisen pääsykokeen tilalle tulee, ite jatkan lukuja. En siinä menetä mitään ja jos kokeet pidetään etänä, ainakin on lukenut.

Lue lisää

En jatka lukemista, onneksi en aloittanutkaan (historia). Eihän heillä ole edes mitään tietokonejärjestelmää tähän. Kovin huteralta vaikuttaa suunnitelmat, enkä halua olla mikään koekaniini, kun järjestelmät kaatuu.

Anonyymi kirjoitti:

En jatka lukemista, onneksi en aloittanutkaan (historia). Eihän heillä ole edes mitään tietokonejärjestelmää tähän. Kovin huteralta vaikuttaa suunnitelmat, enkä halua olla mikään koekaniini, kun järjestelmät kaatuu.

Lue lisää

Tänään kelasin just sitä että miten yliopistot juuri aikoo taata sen, kun tiettynä kellon aikana tuhansia klikkaa pääsykokeet auki netissä niin järjestelmät kestäisi.. hieman pelottaa kyllä ajatus siitä, että kone menisi tilttiin .. Mutta eniten tässä ottaa pattiin se, että vielä pitää odottaa kuun loppuun asti tietoa. Toivottavasti saisivat aiemmin päätöksen tehtyä ja kertoisi niin pystyisi valmistautumaan. Mietin myös sitä, miten pystytään takaamaan se, ettei siellä ole sitten koko perhe tekemässä sitä pääsykoetta..

Kyllä mä olen jatkamassa lukemista, eihän sitä tiedä miten koulut aikoo toteuttaa kaiken. Ei ne kaikkia sisään ota todistuksella, joten pakko valita jollain toisella tavalla muut, jos lukukausi alkamassa kuitenkin syksyllä normaalisti.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä mä olen jatkamassa lukemista, eihän sitä tiedä miten koulut aikoo toteuttaa kaiken. Ei ne kaikkia sisään ota todistuksella, joten pakko valita jollain toisella tavalla muut, jos lukukausi alkamassa kuitenkin syksyllä normaalisti.

Lue lisää

Joku monivalinta onkin helpppo toteuttaa, mutta historiassa pitää kirjoittaa sellaset 20 sivua, enkä edes haluaisi päästä sisään millään pilipalikokeella, mutta lykkyä niille jotka jatkavat.