Sinkkianodit

paljon selityksestä!

Eli jos syöpyy alle puolet, sinkki on liian iso, mutta ehkä seuraavana vuonna syöpyykin jo puolet, jolloin se oli sopiva?

Jos syöpyy yli puolet, sinkki oli turhan pieni.

Sopivan kokoinen kestää siten 2 vuotta eli kahden vuoden välein vaihto?

Toisin sanoen, jos on sekä rautaköli että moottori, molemmilla on aina oltava oma sinkkianodinsa, koska ja sikäli kuin muoviveneissä ovat eristettyinä toisistaan?

Rautakölissä omansa ja vedenalaisella moottoriakselilla tai potkurilla omansa.

kyselijä kirjoitti:

Toisin sanoen, jos on sekä rautaköli että moottori, molemmilla on aina oltava oma sinkkianodinsa, koska ja sikäli kuin muoviveneissä ovat eristettyinä toisistaan?

Rautakölissä omansa ja vedenalaisella moottoriakselilla tai potkurilla omansa.

Lue lisää

useimmiten suojataan pinnoittamalla eli maalaamalla.
Potkuri ja vetolaite tai akseli sinkkianodilla.

>Tärkeää on, että kaikki vedenalaiset metalliosat on >yhdistetty toisiinsa tähtimäisen maadoituksen >kautta, jolloin niiden potentiaalierot ovat >mahdollisimman samat.

Tästä olen kyllä eri mieltä. Kun heikompi metalli syöpyy se johtuu siitä kun virta kulkee. (Vrt paristo, jos napoja ei kytketä paristo ei kulu.) Miksi muka pitäisi vedenalaiset osat kytkeä toisiinsa? Sinkki kyllä pitää kytkeä niihin osiin joita haluaa suojella, esim potkurin akseliin sähköisesti.

Luxu kirjoitti:

useimmiten suojataan pinnoittamalla eli maalaamalla.
Potkuri ja vetolaite tai akseli sinkkianodilla.

kokemukseni mukaan estä ruostumista. Korkeistaan hidastaa sitä. Kyllä se ruostuminen helposti etenee lyijymönjästä huolimatta rautakölissä.

Olisiko sinkkianodi sitten ratkaisu?

oikein kirjoitti:

>Tärkeää on, että kaikki vedenalaiset metalliosat on >yhdistetty toisiinsa tähtimäisen maadoituksen >kautta, jolloin niiden potentiaalierot ovat >mahdollisimman samat.

Tästä olen kyllä eri mieltä. Kun heikompi metalli syöpyy se johtuu siitä kun virta kulkee. (Vrt paristo, jos napoja ei kytketä paristo ei kulu.) Miksi muka pitäisi vedenalaiset osat kytkeä toisiinsa? Sinkki kyllä pitää kytkeä niihin osiin joita haluaa suojella, esim potkurin akseliin sähköisesti.

Lue lisää

Veneen erillisiin metalliosiin muodostuu erillainen sähkövaraus. Sähkövaraus pyrkii kumoutumaan jollain lailla, jolloin suolaveden ionit toimivat eletroninkuljettajinna metallista toiseen. Kun eri metalliosat yhdistetään tähtimäisesti samaan pisteeseen ei potentiaalieroja synny veneen osien välille (ei ainakaan niin suuria).

Venen metalliosat toimivat vähän samaan tapaan kuin veteen pudotettu paristo. Eli virta alkaa kulkemaan.

Jotta asia menisi vielä hankalammaksi, muodostuu veneen metalliosien ja laiturin tai naapuriveneen metalliosien välille potentiaalieroja ym. Lisäksi maasähköjärjestelmien vuotovirrat saattavat välillä aiheuttaa mielenkiintoisia ongelmia.

kyselijä kirjoitti:

Toisin sanoen, jos on sekä rautaköli että moottori, molemmilla on aina oltava oma sinkkianodinsa, koska ja sikäli kuin muoviveneissä ovat eristettyinä toisistaan?

Rautakölissä omansa ja vedenalaisella moottoriakselilla tai potkurilla omansa.

Lue lisää

Jokainen osa kannattaa varustaa omalla sinkillä. Lisäksi sinkki suojaa vain tietyn pinta-alan, joten sinkkejä kannattaa laittaa kölin kummallekkin puolelle. Isoon köliin pari kappaletta/puoli.

Moottorin maadoituspiste ja rautaköli samoinkuin metallimasto ja vantit sekä metallikaiteet ym. kannattaa yhdistää samaan pisteeseen jo ukkossuojauksen takia.

maadoittaminen kirjoitti:

Veneen erillisiin metalliosiin muodostuu erillainen sähkövaraus. Sähkövaraus pyrkii kumoutumaan jollain lailla, jolloin suolaveden ionit toimivat eletroninkuljettajinna metallista toiseen. Kun eri metalliosat yhdistetään tähtimäisesti samaan pisteeseen ei potentiaalieroja synny veneen osien välille (ei ainakaan niin suuria).

Venen metalliosat toimivat vähän samaan tapaan kuin veteen pudotettu paristo. Eli virta alkaa kulkemaan.

Jotta asia menisi vielä hankalammaksi, muodostuu veneen metalliosien ja laiturin tai naapuriveneen metalliosien välille potentiaalieroja ym. Lisäksi maasähköjärjestelmien vuotovirrat saattavat välillä aiheuttaa mielenkiintoisia ongelmia.

Lue lisää

Niin niin. Kun yhdistetään tähtiverkkoon eri metalliosat ei potentiaalieroja synny, koska ne tasaantuvat virran kulkiessa johtimessa. Ja se virrankulku juuri aiheuttaa syöpymisen. Se potentiaaliero sinänsä ei aiheuta käsittääkseni syöpymistä. Vertaa siihen jos sinkkimurikka laitetaan muoviveneen pohjaan ilman kytkentää metalliosiin, paljonko syöpyy?

Laiturisähköt ym on sitten erikseen.

mutta kirjoitti:

Niin niin. Kun yhdistetään tähtiverkkoon eri metalliosat ei potentiaalieroja synny, koska ne tasaantuvat virran kulkiessa johtimessa. Ja se virrankulku juuri aiheuttaa syöpymisen. Se potentiaaliero sinänsä ei aiheuta käsittääkseni syöpymistä. Vertaa siihen jos sinkkimurikka laitetaan muoviveneen pohjaan ilman kytkentää metalliosiin, paljonko syöpyy?

Laiturisähköt ym on sitten erikseen.

Lue lisää

>Venen metalliosat toimivat vähän samaan tapaan kuin >veteen pudotettu paristo. Eli virta alkaa >kulkemaan.
Ne metalliosat eivät toimi kuin veteen pudotettu paristo. Ne OVAT veteenpudotettu paristo. Ja paristo pysyy ehjänä niinkauan kun sitä ei kuluteta kytkemällä napoja yhteen. Ja nyt kun kaikki metalliosat vedetään tähteen on navat oikosuljettu. Kun jonain napana on sinkki se syöpyy. Mutta miksi vetää tähteen läpivientejä???

vielä kirjoitti:

>Venen metalliosat toimivat vähän samaan tapaan kuin >veteen pudotettu paristo. Eli virta alkaa >kulkemaan.
Ne metalliosat eivät toimi kuin veteen pudotettu paristo. Ne OVAT veteenpudotettu paristo. Ja paristo pysyy ehjänä niinkauan kun sitä ei kuluteta kytkemällä napoja yhteen. Ja nyt kun kaikki metalliosat vedetään tähteen on navat oikosuljettu. Kun jonain napana on sinkki se syöpyy. Mutta miksi vetää tähteen läpivientejä???

Lue lisää

Vedenalaiset metalliosat ovat sähköisesti yhteydessä toisiinsa meriveden suolaisuudesta johtuvien ionien välityksellä vaikka metalliosia ei johdotettaisi yhteen. Sähkövaraus siirtyy veden välityksellä metalli-ionien kuljettaessa varausta eli metallia siirtyy epäjalommasta jalompaan. Tällöin epäjalompi syöpyy.

Mikäli metalliosat yhdistetään toisiinsa potentiaalierot tasoittuvat kaapeleita pitkin, jolloin metalli-ioneita ei siirry ja korroosiota ei tapahdu.

Napojen oikosuluss on se tarkoitus, että virta kulkee haluttua reittiä kaapeleissa eikä hallitsemattomasti aiheuttaen sähkökemiallista korroosiota.

Läpiviennit ovat yleensä pronssia tai messinkiä, joka on sähkökemialliselta arvoltaan asteikon keskiarvon paremmalla puolella. Mikäli läpivientejä ei yhdistetä niin esim rautakölin ja läpiviennin välillä tapahtuu ioninsiirtoa.

Kaikki vedenalaiset metalliosat tulee yhdistää toisiinsa ja vielä varustaa sinkkianodeilla.

lisää kirjoitti:

Vedenalaiset metalliosat ovat sähköisesti yhteydessä toisiinsa meriveden suolaisuudesta johtuvien ionien välityksellä vaikka metalliosia ei johdotettaisi yhteen. Sähkövaraus siirtyy veden välityksellä metalli-ionien kuljettaessa varausta eli metallia siirtyy epäjalommasta jalompaan. Tällöin epäjalompi syöpyy.

Mikäli metalliosat yhdistetään toisiinsa potentiaalierot tasoittuvat kaapeleita pitkin, jolloin metalli-ioneita ei siirry ja korroosiota ei tapahdu.

Napojen oikosuluss on se tarkoitus, että virta kulkee haluttua reittiä kaapeleissa eikä hallitsemattomasti aiheuttaen sähkökemiallista korroosiota.

Läpiviennit ovat yleensä pronssia tai messinkiä, joka on sähkökemialliselta arvoltaan asteikon keskiarvon paremmalla puolella. Mikäli läpivientejä ei yhdistetä niin esim rautakölin ja läpiviennin välillä tapahtuu ioninsiirtoa.

Kaikki vedenalaiset metalliosat tulee yhdistää toisiinsa ja vielä varustaa sinkkianodeilla.

Lue lisää

Elikkäs kun vedenalaisia metalliosia ovat: rautaköli, moottoriakseli/potkuri, peräsinakseli ja kaikki läpiviennit, olisi kaikkiin niihin asennettava oma sinkkianodi SEKÄ lisäksi yhdistettävä ne sähköjohdolla toisiinsa.

Rautaköliin ja moottori/akseliin sinkin kiinnittäminen lienee suhthelppoa, mutta peräsinakselin ja läpivientien suhteen se on erittäin vaikeaa, käytännössä melkeinpä mahdotonta, koska esillä vain pieni kohta. Mikä on suositeltava koko sinkille?

Tapahtuuko osien yhdistäminen veneen sisällä sitten sähköjohdoilla kölipulteista moottoriakseliin ja läpivientien venttiileihin ja peräsin akseliin? Sähköjohtavuus vaihtelee johminen paksuudesta ja materiaalista riippuen. Mikä on suositeltava paksuus?

rust never sleeps kirjoitti:

kokemukseni mukaan estä ruostumista. Korkeistaan hidastaa sitä. Kyllä se ruostuminen helposti etenee lyijymönjästä huolimatta rautakölissä.

Olisiko sinkkianodi sitten ratkaisu?

Lue lisää

on riittävän paksuisena vesitiivis.
Hyvin puhdistettuun rautapintaan maalattuna hidastaa ruostumista vuosikausia, eikä kuki pohja.

kyselijä kirjoitti:

Elikkäs kun vedenalaisia metalliosia ovat: rautaköli, moottoriakseli/potkuri, peräsinakseli ja kaikki läpiviennit, olisi kaikkiin niihin asennettava oma sinkkianodi SEKÄ lisäksi yhdistettävä ne sähköjohdolla toisiinsa.

Rautaköliin ja moottori/akseliin sinkin kiinnittäminen lienee suhthelppoa, mutta peräsinakselin ja läpivientien suhteen se on erittäin vaikeaa, käytännössä melkeinpä mahdotonta, koska esillä vain pieni kohta. Mikä on suositeltava koko sinkille?

Tapahtuuko osien yhdistäminen veneen sisällä sitten sähköjohdoilla kölipulteista moottoriakseliin ja läpivientien venttiileihin ja peräsin akseliin? Sähköjohtavuus vaihtelee johminen paksuudesta ja materiaalista riippuen. Mikä on suositeltava paksuus?

Lue lisää

Läpiviennit eivät tarvitse sinkkiä, sillä jalompana se ei yleensä syövy. Rauta ym. epäjalompiin sinkit.
Moottori/akseli/potkuri ovat toisiinsa sähköisessä kontaktissa, mikäli liitoslaipat ovat puhtaat. Moottorin/vaihteisto/akselilaipan voi lenkittää lisäksi kaapelinpätkillä liitoslaippojen eri puolilta toisiinsa. Yleensä vaihteiston ja moottorin väliltä tällainen langanpätkä löytyykin, jos metalli ei ole metallia vasten.
Purjeveneessä valitsisin yhteiseksi maakohdaksi metallikölin. Tuo mastosta, moottorista, peräsinakselista, läpivienneistä, kaiteista, vanteista kunnon kuparikaapeli jonhonkin kölipulttiin. Älä kierrätä kaapelia eri pisteiden välillä vaan tuo jaka pisteestä oma johdinyhteiseen pisteeseen. Käytä vaikka 8mm2 kaapelia. Samalla kun tasaat potentiaaleja rakennat veneeseesi hyvän ukkossuojauksen. Salaman sähkövaraus eteneen johtimen ulkopinnalla, joten riki, kaiteet ja maadoitusjohtimet muodostavat faradayn häkin ja salama pääsee samalla suorinta tietä veteen.

näin tehden kirjoitti:

Läpiviennit eivät tarvitse sinkkiä, sillä jalompana se ei yleensä syövy. Rauta ym. epäjalompiin sinkit.
Moottori/akseli/potkuri ovat toisiinsa sähköisessä kontaktissa, mikäli liitoslaipat ovat puhtaat. Moottorin/vaihteisto/akselilaipan voi lenkittää lisäksi kaapelinpätkillä liitoslaippojen eri puolilta toisiinsa. Yleensä vaihteiston ja moottorin väliltä tällainen langanpätkä löytyykin, jos metalli ei ole metallia vasten.
Purjeveneessä valitsisin yhteiseksi maakohdaksi metallikölin. Tuo mastosta, moottorista, peräsinakselista, läpivienneistä, kaiteista, vanteista kunnon kuparikaapeli jonhonkin kölipulttiin. Älä kierrätä kaapelia eri pisteiden välillä vaan tuo jaka pisteestä oma johdinyhteiseen pisteeseen. Käytä vaikka 8mm2 kaapelia. Samalla kun tasaat potentiaaleja rakennat veneeseesi hyvän ukkossuojauksen. Salaman sähkövaraus eteneen johtimen ulkopinnalla, joten riki, kaiteet ja maadoitusjohtimet muodostavat faradayn häkin ja salama pääsee samalla suorinta tietä veteen.

Lue lisää

uudestaan ukkosen johtamisen vaatimaa poikkileikkauspintaa.

lisää kirjoitti:

Vedenalaiset metalliosat ovat sähköisesti yhteydessä toisiinsa meriveden suolaisuudesta johtuvien ionien välityksellä vaikka metalliosia ei johdotettaisi yhteen. Sähkövaraus siirtyy veden välityksellä metalli-ionien kuljettaessa varausta eli metallia siirtyy epäjalommasta jalompaan. Tällöin epäjalompi syöpyy.

Mikäli metalliosat yhdistetään toisiinsa potentiaalierot tasoittuvat kaapeleita pitkin, jolloin metalli-ioneita ei siirry ja korroosiota ei tapahdu.

Napojen oikosuluss on se tarkoitus, että virta kulkee haluttua reittiä kaapeleissa eikä hallitsemattomasti aiheuttaen sähkökemiallista korroosiota.

Läpiviennit ovat yleensä pronssia tai messinkiä, joka on sähkökemialliselta arvoltaan asteikon keskiarvon paremmalla puolella. Mikäli läpivientejä ei yhdistetä niin esim rautakölin ja läpiviennin välillä tapahtuu ioninsiirtoa.

Kaikki vedenalaiset metalliosat tulee yhdistää toisiinsa ja vielä varustaa sinkkianodeilla.

Lue lisää

Mutta miksi sinkkiparisto ei kuluta kuortaan kuin jos navat kytketty yhteen(eli siitä otetaan virtaa)
Miksi veneen pohjaan laitettu sinkki ei kulu jos sitä ei sähköisesti kytketä muuhun metalliin?
Eikös syynä ole se kun virta joka kulkee yhteenliitettyjen sinkin ja muun metallin välillä saa aikaan ionivaihdon meriveden välityksellä?
Eli vieläkään en ymmärrä miksi pohjaläpiviennit pitää laittaa koneen maan potentiaaliin? Toisiinsa kytketty akseli ja potkuri eriaineisina on eri juttu.

Luxu kirjoitti:

uudestaan ukkosen johtamisen vaatimaa poikkileikkauspintaa.

Ukkosen virta on kymmeniä tuhansia ampeereita eikä siinä käsivarren paksuinenkaan kaapeli riitä. Salamaniskussa metallijohdin toimii purkauskanavan ytimenä ja ionisoitunut ilma/kosteus/materia johtaa varsinaisen energian.

Suorassa salamaniskussa vene kärsii aina vaurioita, mutta jos suojaus on kunnossa säästyy todennäköisemmin henkiä.

vieläkin kirjoitti:

Mutta miksi sinkkiparisto ei kuluta kuortaan kuin jos navat kytketty yhteen(eli siitä otetaan virtaa)
Miksi veneen pohjaan laitettu sinkki ei kulu jos sitä ei sähköisesti kytketä muuhun metalliin?
Eikös syynä ole se kun virta joka kulkee yhteenliitettyjen sinkin ja muun metallin välillä saa aikaan ionivaihdon meriveden välityksellä?
Eli vieläkään en ymmärrä miksi pohjaläpiviennit pitää laittaa koneen maan potentiaaliin? Toisiinsa kytketty akseli ja potkuri eriaineisina on eri juttu.

Lue lisää

Kyllä sinkki kuluu yksinäänkin vaikkei sitä kytketä metalliin. Kuluu vain hitaammin ja samalla metallikin kuluu. Jos sinkki kytketään metalliin se kuluu metallin puolesta.
Jos et kytke eri metalleja toisiinsa, vaikka niissä olisi sinkit, muodostuu eri osien välille suurempia virtoja veden välityksellä ja sinkit kuluvat nopeammin kuin kytkemällä metallit samaan maadoituspisteeseen.
Eli ideana on saada kaikkien metallien potentiaalit samoiksi ja sitten vielä kiinnittää sinkit, jotka syöpyvät koko ajan suojaten kalliimpia metalliosia.
Pohjaläpivientejä ei laiteta koneen maapotentiaaliin, vaan pohjaläpiviennit ja kone kytketään yhteiseen maadoituspisteeseen.

Ethän sekoita sähköjärjestelmän maatasoa (akun miinusta) ja metalliosien potentiaalien tasausta toisiinsa? Ne ovat kaksi eri asiaa, mutta kytketään myös yhdestä pisteestä toisiinsa.

lisää kirjoitti:

Kyllä sinkki kuluu yksinäänkin vaikkei sitä kytketä metalliin. Kuluu vain hitaammin ja samalla metallikin kuluu. Jos sinkki kytketään metalliin se kuluu metallin puolesta.
Jos et kytke eri metalleja toisiinsa, vaikka niissä olisi sinkit, muodostuu eri osien välille suurempia virtoja veden välityksellä ja sinkit kuluvat nopeammin kuin kytkemällä metallit samaan maadoituspisteeseen.
Eli ideana on saada kaikkien metallien potentiaalit samoiksi ja sitten vielä kiinnittää sinkit, jotka syöpyvät koko ajan suojaten kalliimpia metalliosia.
Pohjaläpivientejä ei laiteta koneen maapotentiaaliin, vaan pohjaläpiviennit ja kone kytketään yhteiseen maadoituspisteeseen.

Ethän sekoita sähköjärjestelmän maatasoa (akun miinusta) ja metalliosien potentiaalien tasausta toisiinsa? Ne ovat kaksi eri asiaa, mutta kytketään myös yhdestä pisteestä toisiinsa.

Lue lisää

Niin kuluuhan sinkki yksinäänkin, mutta kovin vähän. Ja kuluuhan sinkkiparistokin yksinään, mutta kestää päiväykseen asti jos ei käytetä.

>Pohjaläpivientejä ei laiteta koneen >maapotentiaaliin, vaan pohjaläpiviennit ja kone >kytketään yhteiseen maadoituspisteeseen.

Tämä on näillä virroilla sama asia. Jos virtaa menisi reilusti enemmän voisi johtimien vastus vaikuttaa.

>Ethän sekoita sähköjärjestelmän maatasoa (akun >miinusta) ja metalliosien potentiaalien tasausta >toisiinsa? Ne ovat kaksi eri asiaa, mutta >kytketään myös yhdestä pisteestä toisiinsa.

En sekoita. Mutta akun miinus ei ole hyvä olla koneen rungossa ja sitä kautta potkurissa. Käytännössä laturista johtuen pakko. Vuotovirrat jostain saa sitten kunnonsyöpymän aikaiseksi(kokemusta on):-)
Mutta vieläkin, en ole saanut yksinäisiä osia syöpymään jotka eivät ole jollain galvaanisesti kiinni muissa. Kun ovat erimetallit toisissaan kiinni galvaanisesti voi virta kulkea ja syöpyy. Oletko sitämieltä että jos laitan muoviämpäriin merivettä ja siihen haponkestävän teräksen palan ja pronssinpalan siten että ne eivät koske toisaan pronssi syöpyy? Väitän että aika mitättömästi. Mutta jos pistät ne nojaamaan toisiinsa tai sitten ihan johtimella kiinni niin hyvä ettei vesi porise.

vain kirjoitti:

Niin kuluuhan sinkki yksinäänkin, mutta kovin vähän. Ja kuluuhan sinkkiparistokin yksinään, mutta kestää päiväykseen asti jos ei käytetä.

>Pohjaläpivientejä ei laiteta koneen >maapotentiaaliin, vaan pohjaläpiviennit ja kone >kytketään yhteiseen maadoituspisteeseen.

Tämä on näillä virroilla sama asia. Jos virtaa menisi reilusti enemmän voisi johtimien vastus vaikuttaa.

>Ethän sekoita sähköjärjestelmän maatasoa (akun >miinusta) ja metalliosien potentiaalien tasausta >toisiinsa? Ne ovat kaksi eri asiaa, mutta >kytketään myös yhdestä pisteestä toisiinsa.

En sekoita. Mutta akun miinus ei ole hyvä olla koneen rungossa ja sitä kautta potkurissa. Käytännössä laturista johtuen pakko. Vuotovirrat jostain saa sitten kunnonsyöpymän aikaiseksi(kokemusta on):-)
Mutta vieläkin, en ole saanut yksinäisiä osia syöpymään jotka eivät ole jollain galvaanisesti kiinni muissa. Kun ovat erimetallit toisissaan kiinni galvaanisesti voi virta kulkea ja syöpyy. Oletko sitämieltä että jos laitan muoviämpäriin merivettä ja siihen haponkestävän teräksen palan ja pronssinpalan siten että ne eivät koske toisaan pronssi syöpyy? Väitän että aika mitättömästi. Mutta jos pistät ne nojaamaan toisiinsa tai sitten ihan johtimella kiinni niin hyvä ettei vesi porise.

Lue lisää

Asia no juuri niin kuin esität. Syöpyminen on erillään olevissa metalleissa hidasta, mutta varmaa. Tosin välillä jokin pieni epäpuhtaus metallissa voi aiheuttaa hyvinkin nopeaa korroosiota.
Sinkkipala on paljon halvenpi kuin esim potkuriakseli ja kaiken lisäksi helpompi vaihtaa. Potkuriakseli kestäisi varmasti parikymmentäkin vuotta syöpymättä samoin veneen köli tai jopa runko, mutta syöpyisi kuitenkin jonkin verran. Akseli, köli, runko maksaa hyvin paljon enemmän kuin parikymmentä sinkkiä, joita on vuosien mittaan vaihdettu.
Eli syöpyminen on hidasta vaikka vaikka metalliosia ei mitenkään liitä toisiinsa tai edes käytä sinkkejä. Syöpuminen on hidasta silloinkin, jos laitat vain sinkit, muttet yhdistä metalleja. Tosin silloin jonkin metalliosan sinkki saattaa hävitä hyvinkin nopeasti, jolloin metalliosa alkaa syöpyä. Mutta jos yhdistät kaikki metalliosat ja laitat sinkkejäkin sinne tänne, tapahtuu korroosio paljon hallitummin ja sinkkien kestoikä on helpommin hallittavissa.
Eli homman ideana hallita sähkökemiellista syöpymista ja kohdistaa se vain sinkkeihin. Jos oikein huonosti sattuu, saattaa joku suojaamaton läpivienti syöpyä vuosien mittaan niin hauraaksi, että napsahtaa poikki pienestäkin väännöstä.

Minun on ehkä turha yrittää selittää asiaa sinulle enempää, sillä en itsekään hallitse asian teoriapohjaa. Tiedän kuitenkin käytännössä kuinka homma on toteutettu jo paljon ennen minun veneilyuraani.

Asiasta voisi löytyä enemmän googleamalla esim. metallien korroosiosta, vesirakentamisen puolelta ym.

viimeinen kirjoitti:

Asia no juuri niin kuin esität. Syöpyminen on erillään olevissa metalleissa hidasta, mutta varmaa. Tosin välillä jokin pieni epäpuhtaus metallissa voi aiheuttaa hyvinkin nopeaa korroosiota.
Sinkkipala on paljon halvenpi kuin esim potkuriakseli ja kaiken lisäksi helpompi vaihtaa. Potkuriakseli kestäisi varmasti parikymmentäkin vuotta syöpymättä samoin veneen köli tai jopa runko, mutta syöpyisi kuitenkin jonkin verran. Akseli, köli, runko maksaa hyvin paljon enemmän kuin parikymmentä sinkkiä, joita on vuosien mittaan vaihdettu.
Eli syöpyminen on hidasta vaikka vaikka metalliosia ei mitenkään liitä toisiinsa tai edes käytä sinkkejä. Syöpuminen on hidasta silloinkin, jos laitat vain sinkit, muttet yhdistä metalleja. Tosin silloin jonkin metalliosan sinkki saattaa hävitä hyvinkin nopeasti, jolloin metalliosa alkaa syöpyä. Mutta jos yhdistät kaikki metalliosat ja laitat sinkkejäkin sinne tänne, tapahtuu korroosio paljon hallitummin ja sinkkien kestoikä on helpommin hallittavissa.
Eli homman ideana hallita sähkökemiellista syöpymista ja kohdistaa se vain sinkkeihin. Jos oikein huonosti sattuu, saattaa joku suojaamaton läpivienti syöpyä vuosien mittaan niin hauraaksi, että napsahtaa poikki pienestäkin väännöstä.

Minun on ehkä turha yrittää selittää asiaa sinulle enempää, sillä en itsekään hallitse asian teoriapohjaa. Tiedän kuitenkin käytännössä kuinka homma on toteutettu jo paljon ennen minun veneilyuraani.

Asiasta voisi löytyä enemmän googleamalla esim. metallien korroosiosta, vesirakentamisen puolelta ym.

Lue lisää

Kirjoititko teräsveneistä? Minä taas pähkäilin muoviveneitä. Minua askarruttaa tässä muoviveneiden läpivientien yhdistämisessä se, että kun muoviveneeseen ei yleensä laiteta sinkkiä kuin potkuriakseliin tai vetolaitteeseen ja kauimmaisetnen läpivienti voi olla 10 päässä. Se sinkki ei kyllä oikein toimi katodina sinne asti. Ja jos vaikka keulassa on pari erilaista läpivientiä yhdistettynä johtimella voi läpivienti syöpyä tästä syystä. Jos sitä ei olisi kytketty muihin osiin olisi syöpyminen olematonta. Noniin tämä on taas teoriaa. Mutta hyvä ajatella näitäkin.

Katsoin yhdestä purjehduskirjasta. Siinä läpiviennyt ja jopa kansirakenteet oli maadoitettu yhteen johtimella ja tämä johdin oli lopulta viety ulkopohjassa olevaan sinkkianodiin.

Yksi sinkki siis riittäisi jos metallit ovat maadoitulsella ovat yhdistetyt?

kyselijä kirjoitti:

Katsoin yhdestä purjehduskirjasta. Siinä läpiviennyt ja jopa kansirakenteet oli maadoitettu yhteen johtimella ja tämä johdin oli lopulta viety ulkopohjassa olevaan sinkkianodiin.

Yksi sinkki siis riittäisi jos metallit ovat maadoitulsella ovat yhdistetyt?

Lue lisää

Mikäli läpiviennit, köli, potkurin akseli ja potkuri ovat galvaanisesti yhdistetty on melko vaarallista luottaa ainoastaan yhteen anoodiin.
Läpivientien messingissä on yhtenä osana myös zinkkiä ja "pariston" lähin zinkki uhrautuu.
Olen nänyt 3/4":n läpivienti katkeavan kun olutkori sijoitettiin varovasti pilssiin.
Eli riittävästi anoodeja ja laadukkaita (ei Bilteema).
Ja sitten tyhmä kysymys: Miksi läpivientiä pitäisi lainkaan maadoittaa?

teräsveneistä kirjoitti:

Kirjoititko teräsveneistä? Minä taas pähkäilin muoviveneitä. Minua askarruttaa tässä muoviveneiden läpivientien yhdistämisessä se, että kun muoviveneeseen ei yleensä laiteta sinkkiä kuin potkuriakseliin tai vetolaitteeseen ja kauimmaisetnen läpivienti voi olla 10 päässä. Se sinkki ei kyllä oikein toimi katodina sinne asti. Ja jos vaikka keulassa on pari erilaista läpivientiä yhdistettynä johtimella voi läpivienti syöpyä tästä syystä. Jos sitä ei olisi kytketty muihin osiin olisi syöpyminen olematonta. Noniin tämä on taas teoriaa. Mutta hyvä ajatella näitäkin.

Lue lisää

Esim. kaikki lujitemuovisten jenkkiveneitten läpiviennit ym. on yhdistetty tähtiverkossa toisiinsa ja sinkkeihin. Sähkövirta kulkee tällöin kuluttaen sinkkiä ei läpivientiä.

LonelyBird kirjoitti:

Mikäli läpiviennit, köli, potkurin akseli ja potkuri ovat galvaanisesti yhdistetty on melko vaarallista luottaa ainoastaan yhteen anoodiin.
Läpivientien messingissä on yhtenä osana myös zinkkiä ja "pariston" lähin zinkki uhrautuu.
Olen nänyt 3/4":n läpivienti katkeavan kun olutkori sijoitettiin varovasti pilssiin.
Eli riittävästi anoodeja ja laadukkaita (ei Bilteema).
Ja sitten tyhmä kysymys: Miksi läpivientiä pitäisi lainkaan maadoittaa?

Lue lisää

Siksi että läpivientien metalliseokset sisältävät useita eri metalleja. Tällöin on mahdollista, että läpivientiin syntyy esim. pistekorroosio joka alkaa syömään metallia. Sinkki on aika yleinen seosmetallin raaka-aine. Esim. messingissä on sinkkiä.

miettijä kirjoitti:

Ukkosen virta on kymmeniä tuhansia ampeereita eikä siinä käsivarren paksuinenkaan kaapeli riitä. Salamaniskussa metallijohdin toimii purkauskanavan ytimenä ja ionisoitunut ilma/kosteus/materia johtaa varsinaisen energian.

Suorassa salamaniskussa vene kärsii aina vaurioita, mutta jos suojaus on kunnossa säästyy todennäköisemmin henkiä.

Lue lisää

Salaman aiheuttama virta on muutamia amppeereita..Ei tuhansia.

että moottoriin itseensä kiinnitetään myös sinkkipala potkurin/potkuriakselin lisäksi?

Venenalaisissa osissa riittänee, että sinkki on joko potkuriakselin varressa laippana tai akselin päässä sinkkimutterina.

kyselijä kirjoitti:

että moottoriin itseensä kiinnitetään myös sinkkipala potkurin/potkuriakselin lisäksi?

Venenalaisissa osissa riittänee, että sinkki on joko potkuriakselin varressa laippana tai akselin päässä sinkkimutterina.

Lue lisää

On useita moottoreita joissa on sinkkejä myös moottorissa, eli siis siellä merivesikanavistoissa.

Ja kuten sanoit pitää laittaa aina erillinen sinkki potkuriakseliin tai potkuriin jotenkin.