Karvas totuus Vilho Koskelan tapaisista upseereista

Majuri Pauli Marttina v. 1955 piti sotaa ilmiönä, jota ei kovin hyvin edes voida kirjallisuudessa kuvata. Sotaa kokemattomien on vaikea sitä ymmärtää ja siksi he voivat antaa vallan väärille kuvitelmille ja ottaa kirjailijan kuvauksen liian tosissaan.

Kaukopartiotoiminnassa upseerina ollut Marttina sanoi suorat sanat roolihahmo Vilho Koskelasta:

"Minun kokemukseni mukaan armeijassa aina on sellaisia upseereita, jotka hännystelevät sotilaita. Nämä saavat kansanmiehen nimen ja heitä kehutaan. He eivät rankaise, ne ovat miesten kanssa yhtä poikaa ylempiä esimiehiä vastaan ja vetävät tällä tavoin kurin alas. Ne ovat miesten silmissä hyvissä kirjoissa, mutta niitten komppania ei kyllä pysty koskaan sellaisiin saavutuksiin kuin tämän Koskelan joukkue pystyi.

– Nyt on sillä lailla, että kuriton joukkue ei koskaan pysty siihen, mihinkä semmoinen joukko, jossa on hyvä kuri. Koskelan joukkue oli purnaava joukkue, joka melkein joka käskyn saadessaan pani kampoihin ensin, mutta siitä huolimatta se taisteli kuin jellona. Kirjassa on ristiriita, Pauli Marttina huomautti."

///Penna Tervo
64222
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 64

Vanhimmat

Vänrikki+Koskela+oli+Linnan+sosialidemokraattinen+harha,+illuusio.+Sellainen+joka+on+hyvää+pataa+miestensä+kanssa+huomaa+kriisin+puhjettua+että+juuri+hänen+joukoistaan+lähdetään+käpykaartiin.+Joukot+luottavat+tiukkaan+johtajaan+jos+tällä+on+sotilaallista+osaamista.+Kurin+tarkoitus+on+juuri+nitistää+se+tietty+vähemmistö+joka+joukko-osastoissa+on+myrkynkylväjiä+ja+tappiomielialan+lietsojia.+Nähdään+se+rauhanaikanakin+ettei+näistä+jatkuvista+jurnuttajista+ole+yhteiskunnan+rakentajaksi.+Armeijassa+on+ollut+silloin+ja+on+yhä+noin+5%+miehistä+kusipäitä+ja+juuri+näitä+varten+tarvitaan+se+kuri.+Tarvittaessa+myös+kovaotteisia+sotilaspoliiseja.

Äänestä
  • Vänrikki+Koskela+oli+Linnan+sosialidemokraattinen+kyvitelma+yhteiskunnallisesta+luokka+noususta,+harha,+sosiaalien+illuusio.+Sellainen+joka+on+hyvää+pataa+miestensä+kanssa+huomaa+kriisin+puhjettua+että+hänellä+voi+olla+ystäviä.+Ja++juuri++sita+tärkeiljöiden+ja+kusipäiden++joukoistaan+lähdetään+käpykaartiin.+Tai+ammutaan+se+typerä+esimies.+Joukot+eivät+luota+tiukkaan+ylimieli++johtajaan,+jos+vaikka+tällä+on+sotilaallistakin+osaamista.+Kurin+tarkoitus+on+juuri+nitistää+alamaiset+ja+tällöin+se+tietty+itse+ajatteleva+vähemmistö+lähtee+tai+haistattaa+pitkät.+,+Joka+joukko-osastoissa+on+öykkäreitä+ja+myrkynkylväjiä+ja+myös+tappiomielialan+lietsojia+ja+ne+häviää+rivitä+nopeaan......+Nähdään+se+rauhanaikanakin+ettei+näistä+jatkuvista+kokoomus+ylimieli+jurnuttajista+ja+uberrmensch+vihreistä+ole+yhteiskunnan+rakentajaksi.+Armeijassa+on+ollut+silloin+ja+on+yhä+noin+15%+miehistä+ylimielisiä+kusipäitä,+ja+juuri+näitä+varten+tarvitaan+se+vastavoima,+eli+omalla+järjellä+ajattelijat.++Ylimielisessä+vallanpidossa+tarvitaan+myös+kovaotteisia+sotilaspoliiseja+hakkaanaan+heikompia..

    Äänestä

Kantakapiaisia pelättiin ja kunnioitettiin sodan alusta loppuun. Reserviupseerit ja sodan seurauksena upseeriksi nousseet (kuten tämä kuvitteellinen Koskelakin) veljeilivät miesten kanssa.

Äänestä
  • Eivät reservinupseerit aina veljeilleet. Saattoivat olla muodoista piittaamattomia, mutta eivät silti kuunnelleet miehiä eivätkä ottaneet heitä toimissaan paljon huomioon. Juuri siinäkin pelkästään Linnan kirjan lukemalla saa väärän kuvan todellisuudesta, joka oli paljon monimutkaisempi.

    Äänestä

  • Keke on aina kirjoittanut asiaa. Mitähän tuumannee tästä koronahoopoilusta?

    Äänestä

Tästä on ollut aiemminkin juttua, jonka mukaan luutnantti Lammio olisi itse asiassa tosipaikassa ja -elämässä ollut huomattavasti vänrikki Koskelaa parempi upseeri.

Lammio oli kova, särmä ja säntillinen.

Äänestä
  • Edes Linnan kuvauksen mukaan minä en näe häntä ollenkaan huonona upseerina enkä itse olisi häntä luultavasti vihannut kuten Linnan sotilaat tekivät. Ehkä vähän turhan paljon asemaansa korostava, mutta toimistaan päätellen osaava tyyppi.

    Äänestä

  • Kerronta ei anna paljoakaan tilaisuuksia Lammion toimien seuraamiseen, mutta Linna painottaa Lammion olevan rohkea ja pätevä. Nämä seikat vielä lisäävät häntä kohtaan tunnettua inhoa, sillä häntä ei voi pilkallisesti väheksyä tyhmänä raukkana. Hän on surkea johtamisen psykologisessa puolessa, mutta tulokset puhuvat puolestaan.

    Äänestä

Vankileirien vartijat ovat kanssa aliarvostettuja, johtuen siitä, että olivat suojeluskuntalaisia.

Äänestä
  • Eivät olleet vaan yleensä virkaan valittiin toipilaita ja rintamapalveluun sopimattomia. Suojeluskuntalaiset olivat kauttaaltaan hyviä sotilaita, koska harrastivat hommaa myös omalla ajallaan!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eivät olleet vaan yleensä virkaan valittiin toipilaita ja rintamapalveluun sopimattomia. Suojeluskuntalaiset olivat kauttaaltaan hyviä sotilaita, koska harrastivat hommaa myös omalla ajallaan!

    Jatkosodan alkuaikoina vankileirit kuuluivat Suojeluskunnan alaisuuteen. Kun Stalingradin tappion jälkeen vankien kohtelua haluttiin parantaa, siirrettiin vangit puolustusvoimien vastuulle.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jatkosodan alkuaikoina vankileirit kuuluivat Suojeluskunnan alaisuuteen. Kun Stalingradin tappion jälkeen vankien kohtelua haluttiin parantaa, siirrettiin vangit puolustusvoimien vastuulle.

    Suojeluskuntalaiset olivat siitä huolimatt enimmäkseen hyviä sotilaita ja purnaajat huonoja!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jatkosodan alkuaikoina vankileirit kuuluivat Suojeluskunnan alaisuuteen. Kun Stalingradin tappion jälkeen vankien kohtelua haluttiin parantaa, siirrettiin vangit puolustusvoimien vastuulle.

    suojeluskunta oli siis se kova, suomen einsatz gruppe !!
    - suojeluskunnalla oli jo osaamista 1918 joukkotuhonnasta, tammisaari, hennala, helsinki tampere, viipuri,, jne tuhontaa,, - osaamista siis oli !!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suojeluskuntalaiset olivat siitä huolimatt enimmäkseen hyviä sotilaita ja purnaajat huonoja!

    Kyllä, suojeluskuntalaiset olivat rintamalla ihan hyvää porukkaa, koska olivat motivoituneempia ja enemmän harjoitelleita kuin muut reserviläiset.

    Jotkut purnaajat olivat hyviä taistelussa, toiset taas eivät.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    suojeluskunta oli siis se kova, suomen einsatz gruppe !!
    - suojeluskunnalla oli jo osaamista 1918 joukkotuhonnasta, tammisaari, hennala, helsinki tampere, viipuri,, jne tuhontaa,, - osaamista siis oli !!

    Vähän näin, mutta enemmänkin johdon kuin miehistön takia. Toki varmaankin suojeluskunnissa myös harrastettiin jonkin verran sellaista henkistä maanpuolustustyötä, että nuoremmatkin oppivat sen myötä vihaamaan vihollista ihan tunteella. Se sitten osaltaan näkyi vankileireillä vankien kohtelussa.

    Alunperin ajatus kai oli, että puolustusvoimat voivat keskittyä sodankäyntiin ja miehistön koulutukseen kun suojeluskunnan vapaaehtoiset hoitavat vankileirit. Ensimmäinen ongelma oli jo se, että vankeja tuli liikaa. Se johti siihen, että ruoka oli vähissä seuraavana talvena, vangit jätettiin ilman että muille olisi varmasti riittänyt ja kuolleisuus leireillä oli suuri. Sodan alussa ajateltiin sen päättyvän nopeasti, joten leiritkin saattoivat olla lautaparakkeja, jotka olivat kohtuuttoman kylmiä seuranneena melko kovana pakkastalvena, vaikka niissä olikin kaminat.

    Suojeluskuntaan liittyi koko sen olemassaolon ajan tietty ideologinen sävy, joka tosin vaimeni voimakkaasti jatkosodan aikana. Monen SDP:n jäsenen ja kannattajan oli vaikea hyväksyä suojeluskuntaa, mutta maanpuolustukseen sinänsä he suhtautuivat myönteisesti ja vaativat, että nämä kaksi laitosta tulee pitää erillään, kun taas osa upseeristosta olisi halunnut liittää ne tiiviimmin toisiinsa. Niinpä Talvisotaan lähdettäessä liikekannallepano-organisaatio oli virallisesti täysin puolustusvoimien oma, joskin henkilöstössä taisi olla suojeluskuntalaisia. Jatkosotaan lähdettäessä liikekannallepano tapahtui ihan virallisestikin suojeluskunnan organisaatiolla, joka sii sekin saattoi osaltaan lisätä silloin ilmennyttä käpykaartilaisuutta.

    Suojeluskuntavastaisuus liittyi vanhempiin sukupolviin, ja heistä myös ne vasemmistolaiset, jotka eivät olleet kapinaan osallistuneet tai vastustaneet sitä, suhtautuivat usein epäilevästi ja nihkeästi valkokaarteista perustettuun järjestöön. Nuoremmat sukupolvet taas eivät enää niin välittäneet kansalaissodan rintamajaosta, tulivatpa sitten oikealta tai vasemmalta.

    Luonteestaan huolimatta myös jatkosota yhdisti kansaa, ja suojeluskuntien suorittamasta kotiseudun turvaamisesta tuli arkipäiväinen osa elämää, jota kenenkään ei-lommunistisen vasemmistolaisen oli enää vaikea pitää mitenkään itseään uhkaavana. Ja kun väkeä tarvittiin, myös suojeluskuntiin pääsi paljon helpommin myös vasemmistotaustaisia, jotka vain osoittivat halua siihen. Mikäli sota olisi päättynyt voitokkaammin, suojeluskuntalaitos olisi lakkauttamisensa sijasta luultavasti yhdistetty lopullisesti osaksi Puolustusvoimia.

    Äänestä

  • Väinö Linna suomettuneisuuden ajan hengessä ihannoi vasemmistolaisia rintamamiehiehiä, jättäen suojeluskuntalaisten vankileirien vartijoiden sankaruuden kokonaan huomioimatta.
    Tästä näkee, miten oltiin rähmällään Neuvostoliittoon päin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vähän näin, mutta enemmänkin johdon kuin miehistön takia. Toki varmaankin suojeluskunnissa myös harrastettiin jonkin verran sellaista henkistä maanpuolustustyötä, että nuoremmatkin oppivat sen myötä vihaamaan vihollista ihan tunteella. Se sitten osaltaan näkyi vankileireillä vankien kohtelussa.

    Alunperin ajatus kai oli, että puolustusvoimat voivat keskittyä sodankäyntiin ja miehistön koulutukseen kun suojeluskunnan vapaaehtoiset hoitavat vankileirit. Ensimmäinen ongelma oli jo se, että vankeja tuli liikaa. Se johti siihen, että ruoka oli vähissä seuraavana talvena, vangit jätettiin ilman että muille olisi varmasti riittänyt ja kuolleisuus leireillä oli suuri. Sodan alussa ajateltiin sen päättyvän nopeasti, joten leiritkin saattoivat olla lautaparakkeja, jotka olivat kohtuuttoman kylmiä seuranneena melko kovana pakkastalvena, vaikka niissä olikin kaminat.

    Suojeluskuntaan liittyi koko sen olemassaolon ajan tietty ideologinen sävy, joka tosin vaimeni voimakkaasti jatkosodan aikana. Monen SDP:n jäsenen ja kannattajan oli vaikea hyväksyä suojeluskuntaa, mutta maanpuolustukseen sinänsä he suhtautuivat myönteisesti ja vaativat, että nämä kaksi laitosta tulee pitää erillään, kun taas osa upseeristosta olisi halunnut liittää ne tiiviimmin toisiinsa. Niinpä Talvisotaan lähdettäessä liikekannallepano-organisaatio oli virallisesti täysin puolustusvoimien oma, joskin henkilöstössä taisi olla suojeluskuntalaisia. Jatkosotaan lähdettäessä liikekannallepano tapahtui ihan virallisestikin suojeluskunnan organisaatiolla, joka sii sekin saattoi osaltaan lisätä silloin ilmennyttä käpykaartilaisuutta.

    Suojeluskuntavastaisuus liittyi vanhempiin sukupolviin, ja heistä myös ne vasemmistolaiset, jotka eivät olleet kapinaan osallistuneet tai vastustaneet sitä, suhtautuivat usein epäilevästi ja nihkeästi valkokaarteista perustettuun järjestöön. Nuoremmat sukupolvet taas eivät enää niin välittäneet kansalaissodan rintamajaosta, tulivatpa sitten oikealta tai vasemmalta.

    Luonteestaan huolimatta myös jatkosota yhdisti kansaa, ja suojeluskuntien suorittamasta kotiseudun turvaamisesta tuli arkipäiväinen osa elämää, jota kenenkään ei-lommunistisen vasemmistolaisen oli enää vaikea pitää mitenkään itseään uhkaavana. Ja kun väkeä tarvittiin, myös suojeluskuntiin pääsi paljon helpommin myös vasemmistotaustaisia, jotka vain osoittivat halua siihen. Mikäli sota olisi päättynyt voitokkaammin, suojeluskuntalaitos olisi lakkauttamisensa sijasta luultavasti yhdistetty lopullisesti osaksi Puolustusvoimia.

    Jostain syystä suomalaisilla vankileireillä kuri on todella kova. Jopa ruumiillisia rangaistuksia käytettiin, kuten julkista piiskaamista, joka oli jokseenkin tuntematonta länsiliittoutuneiden vankileireillä ja myös Saksan niillä leireillä, joissa oli vankeina länsiliittuneiden sotilaita. Käsittääkseni edes Neuvostoliiton leireillä ei käytetty varsinaista ruumiillista kuritusta virallisena rankaisutoimenpiteenä, joskin niillä vartijat kai saattoivat joskus pahoinpidellä ja lyödä vankeja. Japani lienee ainoa toinen sotijamaa Suomen lisäksi, joka niin toimi.

    Tuntuu aika käsittämättömältä, ja tästä ei ole suuremmin huudeltu. Itse tulin tietämään asiasta vasta luettuani sotakirjailija Eino Pietolan aiheesta kirjoittaman kirjan 1990-luvun alussa.

    Huvittavaa, että Berliinin muurin murruttua suurimmat paljastukset eivät liittyneet YYA-ajan tapahtumiin tai sellaiseen, mitä Neuvostoliiton toiminnasta sodan aikana, vaan omaan toimintaamme, josta oli vaiettu. Huolimatta valtavasta mekkalasta, jota YYA-ajasta nykyisin pidetään, ei Neuvostoliiton toiminnasta mitään oltu jätetty kertomatta, mikä vain oli suomalaisten tiedossa. Virallinen Suomi oli varovainen sanoissaan, mutta ei yrittänyt juuri vaientaa niitä, jotka kertoivat.

    Samoin alettiin puhua avoimemmin jatkosodan alun tapahtumista. Esimerkiksi se tuskin oli aiemmin yleisesti tiedossa, että Yle lähetti suuntasignaalia rajan takaisiin kohteisiin saksalaisille pommittajille. Ei oikein sovi puolueettoman maan toiminnaksi ja on turha väittää, että se olisi ollut vastatoimi, sillä se ei olisi ollut mahdollista ilman kunnollista etukäteisvalmistelua, joka on täytynyt aloittaa jo hyvissä ajoin ennen sodan alkamista. Kaikesta päätellen tarkoitus oli ärsyttää NL vastatoimiin, joihin se ryhtyikin. Sille itselleen olisi ollut parempi olla ryhtymättä, sillä se olisi asettanut maamme poliittisen johdon hankalan tehtävän eteen sen joutuessa julistamaan hyökkäyssodan.

    Neuvostoliiton 25.6. suorittama ilmaisku oli ennaltasuunniltu vastatoimi kautta koko itärintaman ja oli muilla suunnilla suoritettu jo heti sodan alettua. Koska Neuvostoliitolle oli epäselvää, miten Suomi tulisi toimimaan, viivytti se iskua meitä vastaan. Tiedä sitten, oliko heillä vielä siinäkin vaiheessa tietolähde, joka tiesi suuriakin salaisuuksia. Hallituksen sisäpiiri oli jo päättänyt sodan julistamisesta kun ilmaisku tuli ja sodanjulistamispuhe vain piti kirjoittaa uudelleen. Aivan kuin NL olisi sillä kertonut, että me kyllä tiedämme mitä te siellä teette.

    Ilmaiskulla ei ollut oikeastaan mitään vaikutusta suomalaisten ryhmityksiin eikä hyökkäysryhmitykseen siirtymisen vaatimiin kuljetuksiin. Se oli siis NL:lle täysin hyödytön, tai oikeastaan vahingollinen toimi, sillä se antoi Suomelle tekosyyn julistaa sota ja oikeuttaa Itä-Karjalan valtaaminen vihollisen lentotoiminnalta suojaavaksi vyöhykkeeksi (jonka syyn valloitussodalle Mannerheim mainitsee muistelmissaan, tiedä sitten missä vaiheessa se todella keksittiin).

    Äänestä

  • Suojeluskunnat oli Suomen SS.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suojeluskunnat oli Suomen SS.

    Aika kaukana kyllä sentään SS:stä. Hitler Jugendia vähän lähempänä.

    Tiettyjä yhteisiä piirteitä kieltämättä löytyy, mutta niitä löytyy myös neuvostoliittolaisiin järjestöihin. Sielläkin nuoriso sai sotilaskoulutusta, joskin prosentit taisivat jäädä jälkeen meikäläisistä eikä se koulutus ainakaan tulosten perusteella ollut yhtä hyvää kuin suomalainen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eivät olleet vaan yleensä virkaan valittiin toipilaita ja rintamapalveluun sopimattomia. Suojeluskuntalaiset olivat kauttaaltaan hyviä sotilaita, koska harrastivat hommaa myös omalla ajallaan!

    No, oho... kauttaaltaan ?

    Äänestä


Mutta Sella on oikein hyvä Hitler

Äänestä

Hehe no kai niiden ammattiupseereiden nyt kuuluukin parempia olla, muutenhan siinä menisi koulunkäynti ihan hukkaan;)
No saahan siinä aikansa kulumaan kun tuotakin miettii.

Äänestä

Kaukopartiotoiminnassa tappamassa rintamien takana naisia ja lapsia, suhtautuu ihmisiin kuin elikoihin, - jos asai väistää vihollisen luotia, omista joukoista tulis harhalaukaus. Oli niillä sentään joku tolkku,

Äänestä
  • Kaukopartioissa piti olla yhtä joukkonsa kanssa ja kestää rasitukset! Tiltu on taas pihalla!

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kaukopartioissa piti olla yhtä joukkonsa kanssa ja kestää rasitukset! Tiltu on taas pihalla!

    Mikä mies se Törni oli?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kaukopartioissa piti olla yhtä joukkonsa kanssa ja kestää rasitukset! Tiltu on taas pihalla!

    Kaukopartiomiehet olivat tarkoin valittua väkeä ja yleensä vapaaehtoisia. Oli aivan eri asia johtaa sellaista joukkoa kuin Lahden työläiskorttelien jermuja.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mikä mies se Törni oli?

    Huoltomies alunperin niin kuin Laguskin.

    Äänestä

Intissä kyllä oppi sen, että ajatelma, jonka mukaan olen kuva alaisille johtaa siihen, että he ovat ’kivoja’ takaisin ei oikeasti toimi!

Jouduit vaatimaan käskyjen toteuttamista eikä sitä voi yksinomaan kiva heppu tehdä!

Äänestä
  • Intti on leikkiä, siellä ei tarvi henkeänsä pelätä.

    Äänestä

  • Riippuu niin porukasta. Vapaaehtoisporukka, joka on hyvin hitsautunut yhteen tekee hommat ennen kuin ehtii edes käskeä, ja sellaisessa kuka tahansa porukasta voi toimia johtajana koska kukaan ei pidä johtajan asemaa etuoikeutettuna rehvasteluna.

    Pakolla palvelevien riveissä se on eri asia kun porukassa vielä on sekä luonteeltaan, että sivistystasoltaan monenlaista ainesta, lähes ammattirikollisista maistereihin. Luojan kiitos itse vältyin siltä, vaikka kyllä yläkoulun opettajan homma on varmasti vielä vaikeampi. Nostan hattua heille, jotka ne hommat hanskaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Intti on leikkiä, siellä ei tarvi henkeänsä pelätä.

    "Intti on leikkiä, siellä ei tarvi henkeänsä pelätä."

    Kyullä intissä ja reserviläisporukassa kertausharjoityuksessa pätee paljolti samat realiteetit. Pelkästään olemalla mukava mies et saa joukkoja tottelemaan. Pitää osata vaatia ja seurata, että käsky toteutetaan!

    Linnan kuvaelma on satukertomus.

    Äänestä

Silti: pelkkä kiltteys ei tuo tuloksia! Menetät vain alaisten arvostuksen!

Äänestä
  • Viisaat sanovatkin kepin ja porkkanan toimivan.

    Äänestä

Kyllä on Taisteluni luettu ja kuvitelmat menny perille, raakuus ja sadismi,ihanteena kuin joku villipeto, Törni ja Jammu samassa persoonassa. Empatia puolella kihot on käynnissä, siihen ei edes matokuuri auta.

Äänestä

Jokainen aloitteleva opettajakin luulee, että kun on vain "kiva", niin saa sitä samaa takaisin. Kokemus kuitenkin opettaa, ettei se juttu ihan niin menekään.

Äänestä

Näitä sotilasasioita on itsekseen paljon mietiskellyt Vasemmmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja OY:n sosiologian professori Puuronen ja tullut siihen tulokseen, että Mannerheim oli murhaaja.
Niinpä profesori Puuronen poistatti presidentti Mannerheimin kuvan opiskelijoiden kiltahuoneiston seinältä. Professori oli hyvin tuohtunut.
Sosiologian professorilla on paljon aikaa käydä dialektista keskustelua itsensä kanssa.

Äänestä
  • Mannerheim oli vastuussa armeijansa toiminnasta ja se toiminta täyttää kansanmurhan tunnusmerkit. Nykypäivänä hän luultavasti olisi joutunut Haagiin istumaan samalle penkille jota Milosevich ja kaltaisensa ovat kuluttaneet.

    Puurusella on siis hyvät perusteet näkemykselleen.

    Äänestä

Nykyisin vain tilanne on se, että reserviläisjoukoissa se ammattiupseeri saattaa olla alimmin koulutettu. Siinä on hankala saada arvostusta ja auktoriteettia kukkoilemalla.

Äänestä
  • Omaan tehtäväänsä ammattiupseeri on kyllä se parhaiten koulutettu ja jos satunnainen filosofian maisteri ei sitä käsitä, niin on päässä vikaa. En tiedä, oletko itse saanut armeijan antamaa johtajakoulutusta. Minä olen vain hitusen, mutta jo sen perusteella tiedän, ettei auktoriteettia tavoitella kukkoilemalla.

    Kommenttisi on sikäli outo, että mitä se ammattiupseeri tekee siellä reserviläisjoukoissa? Reservinupseerithan niitä johtavat. Osa reservinupseereista on suorastaan erinomaisia, koska saattavat tosiaan omata älyä joka tekee heistä hyviä myös upseereina, osa taas on onnettomia sotilasjohtajina kapea-alaisesta oman ammattialansa osaamisesta huolimatta.

    Äänestä

  • Ei saata, vaan on. Heikkolahjaista ainesta.

    Äänestä

  • Aika vanhanaikaista juttua tuommoinen "kukkoilu" Eiköhän ne kapiaiset ole käyttäytyneet jo vuosikymmeniä kuin jotkut peruskoulunopettajat.

    Äänestä

Entäs tämä Rokka? Yli kolmikymppinen mies ja antaa virheellisen kuvan siitä mikä olisi iän puolesta ollut sitä "kovinta sakkia". Totuus näkyy sotapäiväkirjoista joissa niin talvi- kuin jatkosodassakin komentajat valittelivat juuri 30-40 vuotiaiden heikohkoa taisteluarvoa. Tämä sama huuhaa on myös sotaelokuvissa. Sankaria näyttelee 45-vuotias ukko. Jatkosodan lopulla pataljoonien komentajatkin olivat 35-vuotiaita, patteristojen vielä nuorempia. Ja paras miehistöaines oli 19-25 vuotiaissa.

"Menkää te nuoret pojat ensin joen yli". Ja paskat. Vanhat ikäluokat olivat hauraimpia ja pelokkainta sakkia.

Äänestä
  • ” Entäs tämä Rokka? Yli kolmikymppinen mies ja antaa virheellisen kuvan siitä mikä olisi iän puolesta ollut sitä "kovinta sakkia".”

    Ei anna lainkaan virheellistä kuvaa vaan kirjassa mainitaan useasti, että hän oli taistelijana poikkeuksellisen kyvykäs! Myös se mainitaan, että kun konekiväärikomppania on varusmiespohjainen niin teserviläisrykmentit olivat siihen nähden tuntuvasti vetelämpiä!

    Äänestä

  • Reserviläisiä ne olivat Häyhä ja Keinonenkin. Törni taas oli nuori vapaaehtoinen.

    Tietenkin nuoret miehet jaksoivat paremmin ja perheettömät olivat valmiimpia ottamaan riskejä, yleensä.

    Äänestä

Runebergiläiset on kirjoittanut Suomen historia varsinkin sotahistorian ja suomalaiset on Sven Tuuvia, joka oli vähälahjainen, mutta hyväsydäminen, mikä on suomalaisuuden esikuva, johon suomalaiset pitäisi alistaa. Valistunut pedagogi tekee itsensä tarpeettomaksi, narsistinen kiillottaa vain itseään. Tämä menee jo natzilta yli hilseen.

Äänestä
  • ” Runebergiläiset on kirjoittanut Suomen historia varsinkin sotahistorian ja suomalaiset on Sven Tuuvia, joka oli vähälahjainen, mutta hyväsydäminen, mikä on suomalaisuuden esikuva, johon suomalaiset pitäisi alistaa.”

    Mitään runebergiläistä sotahistoriakirjoitusta ei Runebergin jälkeen esiintynyt ja hänen kertomuksensa ovat paatosta kahdensadan vuoden takaa! Kaikki Talvi- ja Jatkosodan muistelmat poikkeavat tyylillisesti Runebergistä!

    ” Valistunut pedagogi tekee itsensä tarpeettomaksi, narsistinen kiillottaa vain itseään. Tämä menee jo natzilta yli hilseen.”

    Niin menee! Itse asiassa lauseessasi ei ole juurikaan tolkkua:-D

    Äänestä

Missä on se kynäilijä, joka kirjoittaisi suojeluskuntalaisia ihannoivan romaanin.

Tätähän ei estä mikään "suomettuminen", vaan ihan silkka kykyjen puute.

Huutetaan vain huomio!

Äänestä
  • ”Missä on se kynäilijä, joka kirjoittaisi suojeluskuntalaisia ihannoivan romaanin.”

    Esimerkiksi elokuva ja romaani ”Talvisota” kertoo sodan kulun nimenomaan suojeluskuntalaisten näkökulmasta. Melkoinen osa kenttäarmeijasta oli sk:n jäseniä, mutta harvoin sitä erikseen mainitaan!

    Äänestä

Eikä alikersantti Lahtinen oikeasti ollut mikään kommunisti vaan ihan tavallinen suomalainen jurnuttaja. On perisuomalainen tapa jurnuttaa valittaa ja aivan erityisesti haukkua "Suomen herroja". Siihen ei paljon lahjoja tarvitse. Oikeastaan Lahtinen on vähän samanlainen kuin nykyajan persujäkättäjät.

Äänestä

Jatkosodan eräs parhaimmista pataljoonan komentajista oli 21.prikaatissa I pataljoonaa komentanut S.O.Lindgren. Hirveä homma vaikeassa viivyttelytilanteessa kun yksi prikaatin pataljoonista koottu rikollisista ja toisen pataljoonan komentaja osoitti olevansa taas sitä heikointa sorttia. Käytännössä komentaja Torvald Ekman joutui tukeutumaan kahteen pataljoonaan sekä tykistöosaamiseensa. Siitä huolimatta prikaati viivytysvaiheessa ennen Ilomantsin taistelua tuotti viholliselleen n. 5 000 miehen tappiot.

Ollaan Lindgrenistä ja hänen myöhemmistä tekemisestään mitä mieltä tahansa niin komentajana tämä mies on Sotakorkeakoulussa analysoitu ja todettu olleen todella hyvä. Lindgrenin herjaajat voisivat vähän miettiä mitä oli olla pataljoonan komentaja jolle annettiin tuollainen kamala vastuu.

Äänestä
  • Lindgren oli vaativa upseeri ja eräät kohdat Tuntemattomassa vaikuttavat kuin niissä olisi käytetty pohjana Linkusta liikkuneita juttuja. Joista osa oli tosipohjaisia. Kuten sekin tarina upseerista, joka kenttäkeittiöllä ajoi läpi vihollisen linjoista. Lindgren ei ajanut kenttäkeittiöllä vaan seisoi pistooli kädessä panssarivaunun kannella johtaessaan erästä hyökkäystä, joka päättyi voitokkaasti.

    Talvisodan Ässä-rykmentistä kirjoitetussa kirjassa mainitaan, että osa miehistä piti reipasotteisesta ja aktiivisesta komentajastaan, osa suorastaan vihasi häntä pitäen miestä itseään tyhmän rohkeana ja tapaansa johtaa miehille hupana. Lopultakaan tappiot Linkun joukoissa eivät tainneet olla mitenkään mahdottoman suuret, ottaen huomioon, että hänen johdollaan taisteltiin usein aika vaikeissa ja epätoivoisissa paikoissa, kuten juuri Ilomantsissa kesällä 1944.

    Kyllä Lammionkin hahmossa on häivähdys Lindgreniä. Tutumpi kuvaus hänestä on Mika Waltarin kirjoittama tässä:

    https://www.youtube.com/watch?v=nxzutmxuA9M&t=29s

    Oikeudenkäyntinsä takia hän oli tiedetty hahmo, ja varmasti tietyn osan vasemmistoa vihaama. Vuonna 1959 hän nousi taas uudelleen otsikoihin, sillä kertaa siviilielämänsä tapahtumien takia ja se voi olla syynä, miksi Waltari kiinnitti huomionsa häneen.

    Lindgren oli saamansa julkisuuden uhri kuten risumies tai Teri Niitti nyt some-aikana, eli päätti lopulta itse päivänsä 1968.

    Äänestä

Suomi on homottunut, kaappihomot on tullut esille, - marskikärpäsiä, kureliivit ja korkokengät.

Äänestä

Marttina kuten esimerkiksi Halsti olivat hyvin arrogantteja, syntyperästään tärkeitä. Heille yleensäkin muut upseerit kuin kouluja käyneet olivat kauhistus. Halstihan suorastaan väitti, että 1944 kesäkuun vetäytymisen syynä oli, että joukoissa oli liikaa aliupseereista upseerikurssille määrättyjä. Että nämä eivät hänen mielestään jotenkin "täyttäneet upseerin mittoja". Taisi pikemminkin olla riesana, ettei ollut yhteisiä yläluokkaisia tuttavia.

Koskela oli kumminkin fiktiivinen hahmo, johon oli yhdistetty useita piirteitä. Koskela oli myös käynyt talvisodan ja toiminut siellä joukkueen ja komppanian johdossa äärimmäisen raskaissa taisteluissa. Koskelan hahmo siis edustaa juurikin tuota aliupseerista upseeriksi koulutettua (ei vain "nostettua"), kokenutta soturia. Vastaava tausta itse asiassa oli Kaarnan esikuvalla Toivo Kärnällä, eli maatalon pojasta tuli jääkärikoulutuksen kautta ammattiupseeri.

Joukkueen ja komppanian johtaminen ei kuitenkaan ole salatiedettä, "Tuntemattomassa" komppanian päällikköinä esiteltiin tarkoituksella hyvin monta erilaista tyyliä: Kaarna, Lammio, Kariluoto ja muut joutuivat jokainen vuorollaan siihen hommaan. Toisilla oli parempi tuntuma miesten mielialoista, joku taas oli enemminkin pataljoonan edustajana.

Suomen armeijassa kuitenkin jääkäriajoista lähtien on sotilaskoulutus ja kokemus painanut enemmän kuin sukutausta. Sukutaustaa jotkut tuntuvat nykyaikana edelleen pitävän jonkilaisena etuna siviiliammateissakin etenemisessä.

Äänestä
  • Osasto Marttinassa taisi syntyä tämä kapinakin tiedustelijoiden käyttämisestä iskuihin, siitä kalmiston janne, sissit katsoivat, että heitä ei pidä uhrata lähitaisteluissa, koska heillä on korvaamatonta tietoa ryssän siirroista.

    Äänestä

  • "Halstihan suorastaan väitti, että ..."

    Halstin uskottavuus luotettavana lähteenä romahti hänen Kuuterselän tapahtumista annettujen muunneltujen totuuksien takia. Todella epäilyttävä tyyppi. Ja tällaisia tarinan sepittäjiä vasemmisto uskoo. Halsti oli sodan jälkeen myös opportunisti joka näyttää liehakoineen "uutta uljasta ulkopoliittista linjaa" eli mies suorastaan suomettui.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Halstihan suorastaan väitti, että ..."

    Halstin uskottavuus luotettavana lähteenä romahti hänen Kuuterselän tapahtumista annettujen muunneltujen totuuksien takia. Todella epäilyttävä tyyppi. Ja tällaisia tarinan sepittäjiä vasemmisto uskoo. Halsti oli sodan jälkeen myös opportunisti joka näyttää liehakoineen "uutta uljasta ulkopoliittista linjaa" eli mies suorastaan suomettui.

    Halsti suorastaan uumoili Neuvostoliiton vyöryvän panssarikiiloilla aina Kanaalin rannalle Ranskaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Halsti suorastaan uumoili Neuvostoliiton vyöryvän panssarikiiloilla aina Kanaalin rannalle Ranskaan.

    Mutta sitten neukku romahti 1991 ja. Halsti kerkisi kuolla (1985)ennen sitä!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Halstihan suorastaan väitti, että ..."

    Halstin uskottavuus luotettavana lähteenä romahti hänen Kuuterselän tapahtumista annettujen muunneltujen totuuksien takia. Todella epäilyttävä tyyppi. Ja tällaisia tarinan sepittäjiä vasemmisto uskoo. Halsti oli sodan jälkeen myös opportunisti joka näyttää liehakoineen "uutta uljasta ulkopoliittista linjaa" eli mies suorastaan suomettui.

    Halsti tarkasteli maailmaa muuttuneeesa tilanteessa.
    Palstan höpöpojat eivät sellaista käsitä.

    Äänestä

Marttina saattoi tarkoittaa majuri Kuismasta, joka osallistui itse kaukopartioihin.

Äänestä

S.O.Lindgren pilasi maineensa ampumalla pistoolilla sotavankeja . Nyt kun veteraanit olivat 90 vuotiaita alettiin kertoa myös suomalaisten suulla häpeällisistä sotavankien ampumisista 1941 kesäsodan aikana. Ennen syytimme vain venäläisiä tallaisesta. Sodassakin on säännöt mutta niitä rikotaan jokapuolella eikä meidänkään puolella ole aina oltu kansainvälisten lakien mukaisia.Nyt viimevuonna kun ilmestyi kirja viipurin menetyksestä 1944 oli traagista lukea sotasairaalan kohtalo kun se jäi neuvostoliittolaisten jalkoihin. Lääkäri ja vääpeli jäivät velvollisuudesta potilaidensa avuksi ja tieten vangeiksi.Kukaan näistä potilaista tai lääkäri ja vääpeli ei koskaan palannut sotavankeudesta. Helppo arvata miten kävi. Ei ne nälkään kuolleet.

Äänestä

Lammion pojasta tuli 1970-luvulla tietenkin taistolainen - lyhyttukkainen tiukka sinipaita.

Äänestä
  • Ja Lahtisen pojasta vastaavasti. Isänsä aatetta halveksuva kokoomuslainen! Niin kävi monelle tuliselle taistolaiselle kuten isä/poika Mäkelälle!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ja Lahtisen pojasta vastaavasti. Isänsä aatetta halveksuva kokoomuslainen! Niin kävi monelle tuliselle taistolaiselle kuten isä/poika Mäkelälle!

    Monet taistolaisten lapset putosivat identiteettikuiluun. Osa teki itsemurhan, osasta tuli nistejä ja osalla muuten pää räjähti.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Majuri Pauli Marttina v. 1955 piti sotaa ilmiönä, jota ei kovin hyvin edes voida kirjallisuudessa kuvata. Sotaa kokemattomien on vaikea sitä ymmärtää ja siksi he voivat antaa vallan väärille kuvitelmille ja ottaa kirjailijan kuvauksen liian tosissaan.

Kaukopartiotoiminnassa upseerina ollut Marttina sanoi suorat sanat roolihahmo Vilho Koskelasta:

"Minun kokemukseni mukaan armeijassa aina on sellaisia upseereita, jotka hännystelevät sotilaita. Nämä saavat kansanmiehen nimen ja heitä kehutaan. He eivät rankaise, ne ovat miesten kanssa yhtä poikaa ylempiä esimiehiä vastaan ja vetävät tällä tavoin kurin alas. Ne ovat miesten silmissä hyvissä kirjoissa, mutta niitten komppania ei kyllä pysty koskaan sellaisiin saavutuksiin kuin tämän Koskelan joukkue pystyi.

– Nyt on sillä lailla, että kuriton joukkue ei koskaan pysty siihen, mihinkä semmoinen joukko, jossa on hyvä kuri. Koskelan joukkue oli purnaava joukkue, joka melkein joka käskyn saadessaan pani kampoihin ensin, mutta siitä huolimatta se taisteli kuin jellona. Kirjassa on ristiriita, Pauli Marttina huomautti."

///Penna Tervo

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu