Kun ottaa huomioon että Suomi kulutti talvisodassa vain 490 000 kenttätykin ja 300 000 krh-kranaattia (kaikki keveitä) ja että kenttätykin ammuksista 85% oli keveitä on tykistön saavutus hämmästyttävä. Noin vähäisellä räjähdysvoimalla: 790 000 kranaattia ja massa vain vajaat 6 000 tonnia aiheutettiin kuitenkin vihollisen tappioista (330 000 kaatunutta, haavoittunutta tai kadonnutta) peräti 40%. Se oli miestappio 6 kranaattia kohden. Puna-armeijan miestappioista patruunat aiheuttivat noin 45% eli miestappiota kohden suomalaiset kuluttivat vain 510 patruunaa. Tämänkin määrä oli hämmästyttävän pieni kansainvälisessä vertailussa. Noin 15% puna-armeijan tappioista on muita syitä kuten paleltumisia, miinoja, pst-ammuksia, omista ammuksista johtuvia jne...
Tykistö- ja krh-osuus sekä patruunavaikutus perustuu raportteihin kaatuneista ja haavoittuneista. Missään muussa puna-armeijan käymässä sodassa ei kivääri- ja konepistoolipatruunoiden osuus tappioista ole ollut noin suuri.
Tykistö- ja krh-osuus sekä patruunavaikutus perustuu raportteihin kaatuneista ja haavoittuneista. Missään muussa puna-armeijan käymässä sodassa ei kivääri- ja konepistoolipatruunoiden osuus tappioista ole ollut noin suuri.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puna-armeijan+tapa+juosta+mielettömiin+rintamahyökkäyksiin+avoimella+kentällä+tarjosi+vähälukuiselle+keveällä+suomalaistykistölle+aivan+uskomattomia+maaleja.+Kun+maalit+alkoivat+olla+helmi-maaliskuuta+pataljoonan+kokoisia+ei+tarvitse+ihmetellä+että+100+kranaatilla+saatettiin+aiheutta+jopa+sadan+sotilaan+tappiot.+Osittain+puna-armeijalla+levisi+käsite+ettei+suomalaisilla+juuri+tykistöä+ollutkaan.+Sitä+oli+ja+se+teki+tuhoaan+mutta+sitä+oli+50%+liian+vähän+ja+kenttätykit+olivat+aivan+liian+keveitä.
Puna-armeija täysin älyttömällä taktiikallaan mahdollisti nuo isot tappiot suhteessa ammuttuihin suomalaiskranaatteihin. Lumisissa oloissa konepistooli oli tuhoisen tehokas ase. Ja konekivääritilanne oli suomalaisilla melkoisen hyvä koko ajan.
Niinpä.+Taisi+olla+jatkosodassa+tykistön+ja+krh:n+tappion+tuottaminen+luokkaa+15-20+kranaattia+per+vihollisen+miestappio.+Mutta+kesällä+1944+jo+lähes+70%+puna-armeijan+tappioista+joka+tapauksessa+oli+tykistön+ja+krh:n+aiheuttamia.+Tämä+näkyy+myös+siten+että+patruunamäärä+aseita+kohden+laski+joskin+käytettä+patruunamäärä+nousi+(85+miljoonaa+kesä-elokuussa+1944).+Puna-armeijan+sotilaat+myös+hyökkäsivät+vähemmän+tolkuttomasti+kuin+olivat+tehneet+talvisodassa.
Maaleja+voitiin+valikoida,+mutta+99%+jäi+ampumatta!
Todennäköisiä vihollistappioita ja ammuskulutusta verrattaessa näkee selvästi että talvisota oli Neuvostoliiton puna-armeijan viimeinen todella hölmösti sotima vaihe. Sen jälkeen näitä oli muutamia, eteenkin alkuvuonna 1942 mutta niissä osasyy oli NL:n silloinen heikko tykistön ja ammushuollon tilanne. Jo Krivin taisteluissa syyskuussa 1942 puna-armeija alkoi sotia astetta säästeliäämmin ja tykistöä oli jo tuntuvasti enemmän.