Täällä on ollut monesti keskustelua juutalaisista ja aina kun joku on esittänyt jotain vähänkin kriittistä juutalaisista, niin heti on tullut tyypillisesti antisemitisti/natsi syytökset. No annetaan sitten puheenvuoro juutalaiselle (tuskinpa juutalainen voisi olla itse antisemitisti tai natsi?) ja katsotaan mitä sanottavaa tästä löytyy.
RAVAGE, MARCUS ELI, juutalaiskirjailija Amerikassa, 1900-luku
"On itsestään selvää, että te tuskastutte meihin juutalaisiin. Se mikä minua tämän juutalaiskysymyksen yhteydessä askarruttaa, on teidän luonteestanne puuttuva lujuus. Ikäänkuin te kärsisitte kauheasta itsetehostuksen tarpeesta ja samalla neuvottomuudesta. Ei niinkään siksi, että te olisitte aloittelijoita - sellaisia te olette olleet jo 15 vuosisataa. Me saamme teidät tuskastumaan, mutta te ette vain pysty sanomaan miksi. Me muodostamme uhan teidän roduliselle yhtenäisyydellenne, mikäli teihin itseenne on uskomista. Me laistamme sotien aikaiset, isänmaalliset velvoitteemme, koska olemme sekä luonnostamme että perinteittemme nojalla pasifisteja.
Te syytätte meitä vallankumouksen lietsomisesta Moskovassa. Olettakaamme, että myöntäisimme sen - entäs sitten? Tarkastelkaamme uuden ajan kolmea merkittävintä vallankumousta: Ranskan, Amerikan ja Venäjän. Mitäpä muuta ne ovat kuin juutalaisuuden riemuvoittoja; juutalaisen ajattelun, sen ihanteiden: Sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden esiinmarsseja.Mutta päämäärä on vielä kaukana. Yhä vieläkin: Me hallitsemme teitä.
Te hälisette ja raivoatte juutalaisten suhteettomasta vaikutusvallasta teatteri- ja elokuvamaailmassanne. Syytöksenne on perusteltu, se myönnettäköön. Mutta mitäpä se on verrattuna meidän huikeaan vaikutusvaltaamme teidän kirkoissanne ja kouluissanne, teidän lainsäädännössänne ja hallinnossanne?
Emmekö vain me hallitsekin koko teidän ajatusmaailmaanne? Te uskotte 'Siionin viisaiden pöytäkirjoihin'. Mutta mitä tuo on verrattuna meidän kiistattomaan ja historialliseen salajuoneemme; suhteessa siihen juonitteluun, jota olemme iät ja ajat harjoittaneet. Ei meidän ole tarvinnut sitä edes kiistää - koska teiltä, raukoilta, on puuttunut rohkeutta meitä sellaisesta edes syyttää!
Te kutsutte meitä kumouksellisiksi, kansankiihottajiksi ja kapinanlietsojiksi. Se on totta - niiata niiskautan teidän havainnollenne. Te ette ole edes alkaneet aavistella meidän syyllisyytemme koko syvyyttä. Me olemme kähmineet teiltä koko teidän luontaisen maailmanne, luonnollisen elämänpiirinne. Olemme ottaneet haltuumme teidän arvonne ja ihanteenne, koko teidän kohtalonne - ja hukanneet sen peleissämme. Ette löydä meitä ainoastaan viimeisimmän sodan kulisseista, vaan lähes kaikkien sotienne taustalta. Olemme tuottaneet epäsopua, sekasortoa ja turhautumista, niin teidän yksityiseen kuin julkiseenkin elämäänne. Ja tulemme jatkamaan niin edelleenkin. Kaiken tämän aikaansaamme henkemme vastustamattomalla voimalla, aatteilla ja propagandalla.
Jos me olisimme teidän asemassanne - me vihaisimme teitä, kaltaisenamme manipulaattorina, koko sydämemme kyllyydestä, syvemmin kuin te konsanaan meitä. Meidän ei ehkä pitäisi kertoa miksi. Te kuljeskelette ympäriinsä kuiskien juutalaiseten vaikutuksesta siellä sun täällä. Tuo saa meidät vapisemaan kauhusta, olemme syvästi tietoisia teille tekemistämme vääryyksistä. Pahimman vahingon aiheutimme viettelemällä teidät vastaanottamaan teille ventovieraan uskonnon ja oudot perinnäissäännöt. Mutta kun te alatte eritellä harmistumistanne, puhuen joistakin juutalaispankkiireista tai seemiläisistä elokuvantuottajista - meidän kauhumme purkautuu helpottuneeseen nauruun. Tajuamme yht'äkkiä, että nuo edessämme vaahtoavat vääräuskoiset eivät ikinä kykene tajuamaan meidän rikkomustemme koko synkkää syvyyttä.
Eipä siis ole ihme, että me juutalaiset olemme aina ottaneet teidän antisemitisminne melko kevyesti, mikäli se ei ole johtanut väkivaltaisuuksiin asti." (The Real Case against the Jews, Century Magazine, tammikuu 1928)
RAVAGE, MARCUS ELI, juutalaiskirjailija Amerikassa, 1900-luku
"On itsestään selvää, että te tuskastutte meihin juutalaisiin. Se mikä minua tämän juutalaiskysymyksen yhteydessä askarruttaa, on teidän luonteestanne puuttuva lujuus. Ikäänkuin te kärsisitte kauheasta itsetehostuksen tarpeesta ja samalla neuvottomuudesta. Ei niinkään siksi, että te olisitte aloittelijoita - sellaisia te olette olleet jo 15 vuosisataa. Me saamme teidät tuskastumaan, mutta te ette vain pysty sanomaan miksi. Me muodostamme uhan teidän roduliselle yhtenäisyydellenne, mikäli teihin itseenne on uskomista. Me laistamme sotien aikaiset, isänmaalliset velvoitteemme, koska olemme sekä luonnostamme että perinteittemme nojalla pasifisteja.
Te syytätte meitä vallankumouksen lietsomisesta Moskovassa. Olettakaamme, että myöntäisimme sen - entäs sitten? Tarkastelkaamme uuden ajan kolmea merkittävintä vallankumousta: Ranskan, Amerikan ja Venäjän. Mitäpä muuta ne ovat kuin juutalaisuuden riemuvoittoja; juutalaisen ajattelun, sen ihanteiden: Sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden esiinmarsseja.Mutta päämäärä on vielä kaukana. Yhä vieläkin: Me hallitsemme teitä.
Te hälisette ja raivoatte juutalaisten suhteettomasta vaikutusvallasta teatteri- ja elokuvamaailmassanne. Syytöksenne on perusteltu, se myönnettäköön. Mutta mitäpä se on verrattuna meidän huikeaan vaikutusvaltaamme teidän kirkoissanne ja kouluissanne, teidän lainsäädännössänne ja hallinnossanne?
Emmekö vain me hallitsekin koko teidän ajatusmaailmaanne? Te uskotte 'Siionin viisaiden pöytäkirjoihin'. Mutta mitä tuo on verrattuna meidän kiistattomaan ja historialliseen salajuoneemme; suhteessa siihen juonitteluun, jota olemme iät ja ajat harjoittaneet. Ei meidän ole tarvinnut sitä edes kiistää - koska teiltä, raukoilta, on puuttunut rohkeutta meitä sellaisesta edes syyttää!
Te kutsutte meitä kumouksellisiksi, kansankiihottajiksi ja kapinanlietsojiksi. Se on totta - niiata niiskautan teidän havainnollenne. Te ette ole edes alkaneet aavistella meidän syyllisyytemme koko syvyyttä. Me olemme kähmineet teiltä koko teidän luontaisen maailmanne, luonnollisen elämänpiirinne. Olemme ottaneet haltuumme teidän arvonne ja ihanteenne, koko teidän kohtalonne - ja hukanneet sen peleissämme. Ette löydä meitä ainoastaan viimeisimmän sodan kulisseista, vaan lähes kaikkien sotienne taustalta. Olemme tuottaneet epäsopua, sekasortoa ja turhautumista, niin teidän yksityiseen kuin julkiseenkin elämäänne. Ja tulemme jatkamaan niin edelleenkin. Kaiken tämän aikaansaamme henkemme vastustamattomalla voimalla, aatteilla ja propagandalla.
Jos me olisimme teidän asemassanne - me vihaisimme teitä, kaltaisenamme manipulaattorina, koko sydämemme kyllyydestä, syvemmin kuin te konsanaan meitä. Meidän ei ehkä pitäisi kertoa miksi. Te kuljeskelette ympäriinsä kuiskien juutalaiseten vaikutuksesta siellä sun täällä. Tuo saa meidät vapisemaan kauhusta, olemme syvästi tietoisia teille tekemistämme vääryyksistä. Pahimman vahingon aiheutimme viettelemällä teidät vastaanottamaan teille ventovieraan uskonnon ja oudot perinnäissäännöt. Mutta kun te alatte eritellä harmistumistanne, puhuen joistakin juutalaispankkiireista tai seemiläisistä elokuvantuottajista - meidän kauhumme purkautuu helpottuneeseen nauruun. Tajuamme yht'äkkiä, että nuo edessämme vaahtoavat vääräuskoiset eivät ikinä kykene tajuamaan meidän rikkomustemme koko synkkää syvyyttä.
Eipä siis ole ihme, että me juutalaiset olemme aina ottaneet teidän antisemitisminne melko kevyesti, mikäli se ei ole johtanut väkivaltaisuuksiin asti." (The Real Case against the Jews, Century Magazine, tammikuu 1928)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.