Heräsin ja en saanut enää unta. Aloin miettimään hetken merkitystä ja elämisen lyhytaikaisuutta, sitä kuinka me näemme toisista helposti vain kuoren ja pystymme kurkistamaan vain omaan sisimpäämme... ja jollakin toisellakin on ainutkertainen elämä, se on yhtä arvokas kuin omamme.
Tämän laulun sanat tulivat mieleeni ja ne koskettivat yöntunteina ja haluan jakaa ne sanat, koska nämä ovat todellakin hyvät sanat.. usein elämme tehden töitä ja asioita ja unohdamme... tai ehkemme unohda, mutta koemme, ettemme kiireiltämme kerkeä tehdä asioita ja menemme oravanpyörässä ja aina emme osaa arvostaa, hetkien merkityksellisyyttä, läheisten ihmisten kanssa vietettyä aikaa.
"Ihmisiä on kuin muurahaisia,
Ne loputonta polkuansa taivaltaa.
On kaukaa katsottuna kaikki samanlaisia,
Niin ettei heitä toisistaan voi erottaa.
Kurkistaa jos voisi sielun syvyyteen,
Niin kahta samanlaista eipä ois.
Ken katsoo kauneuteen eikä hyvyyteen,
Häneltä monta ystävyyttä jääkin pois.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Jokainen elämä on tärkeä.
Jokainen ihminen vain elää hetken sen,
Sen minkä kohtalo on hälle määräävä.
Tee kuni saituri, mi aarteen piilottaa.
Ei kaupittele koskaan muille kalleintansa hän,
Pois hopeoistaan kaikki tahrat kiillottaa.
Lämmitä siis kalleintasi, ystävää,
Kun suuri aarre sulle suotu on.
Niin myöhäistä on hälle polttaa kynttilää,
Kun kerran hautakumpu umpeen luotu on.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Jokainen elämä on tärkeä.
Jokainen ihminen vain elää hetken sen,
Sen minkä kohtalo on hälle määräävä."
Veikko Lavi
Tämän laulun sanat tulivat mieleeni ja ne koskettivat yöntunteina ja haluan jakaa ne sanat, koska nämä ovat todellakin hyvät sanat.. usein elämme tehden töitä ja asioita ja unohdamme... tai ehkemme unohda, mutta koemme, ettemme kiireiltämme kerkeä tehdä asioita ja menemme oravanpyörässä ja aina emme osaa arvostaa, hetkien merkityksellisyyttä, läheisten ihmisten kanssa vietettyä aikaa.
"Ihmisiä on kuin muurahaisia,
Ne loputonta polkuansa taivaltaa.
On kaukaa katsottuna kaikki samanlaisia,
Niin ettei heitä toisistaan voi erottaa.
Kurkistaa jos voisi sielun syvyyteen,
Niin kahta samanlaista eipä ois.
Ken katsoo kauneuteen eikä hyvyyteen,
Häneltä monta ystävyyttä jääkin pois.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Jokainen elämä on tärkeä.
Jokainen ihminen vain elää hetken sen,
Sen minkä kohtalo on hälle määräävä.
Tee kuni saituri, mi aarteen piilottaa.
Ei kaupittele koskaan muille kalleintansa hän,
Pois hopeoistaan kaikki tahrat kiillottaa.
Lämmitä siis kalleintasi, ystävää,
Kun suuri aarre sulle suotu on.
Niin myöhäistä on hälle polttaa kynttilää,
Kun kerran hautakumpu umpeen luotu on.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen.
Jokainen elämä on tärkeä.
Jokainen ihminen vain elää hetken sen,
Sen minkä kohtalo on hälle määräävä."
Veikko Lavi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Me emme aina halua näyttää toisillemme sisintämme, koska pelkäämme haavoittuvamme... pelkäämme, ettemme ole kelpaavia tai että joudumme hylätyiksi. Aika usein voi olla, ettemme edes kaikkien kanssa halua jakaakaan sisintämme... ehkä sen paljastaminen ihan kelle hyvänsä, onkin suuri virhe, jos sen näkee ihminen, joka vain kääntyykin pois tai pahimmassa tapauksessa lyö asioilla, jotka ovat arkoja paikkoja ja olleet haavoittavia.
Joskus ystävyydessäkään ei ole ollut mitään sen arvoista, mistä pitää kiinni.
Mietin sitä, että jonkun tunteakseen... sitä ei opi hetkessä.
Minulla on ihmisiä joista välitän ja jotka välittävät minusta, ne ehkä liittyvät enemmänkin sukulaissuhteisiin. Minulla ei ole koskaan ollut oikeaa ja kunnollista "sydänystävää"... en ehkä näin vanhana saakaan sellaista.... yleensähän ihmiset suojelevat lähipiiriään, niinkuin koronavirushamstrauskin osoittaa, niin niitä "varmuusvarastoja" yleensä kerätään... ihan tuli mieleeni yksi ihana isoäiti, joka sanoi, että lastenlasten ruokkimiseen menee paljon lihaa... mietin, että onko ne kaikki lapsen lapset siellä hänellä, vai miten niin monelle lapsenlapselle oli ostoksilla... niitä oli aika paljon... se hieman hymyilytti, mutta se osoitti, että hänkin välitti ja siksi... niin... kerran eräs ihminen kertoi minulle asioita, joita en kuullut... ja siitä, kuinka ne läheiset ihmiset hänelle olivat tärkeitä... hän halusi sanoa, että he olivat niitä joista hän välitti... ja annoin hänen mennä... .koska hän ei ymmärtänyt, että ihmisistä voi välittää muutoinkin. :)