”Musta joutsen” on talouspolitiikkaan levinnyt käsite, joka kuvaa ennustamatonta tapahtumaa, jolla on valtava vaikutus maan ja maailman menoon.
Tämä musta joutsen tulee tavalla, joka on yhdistynyt meidän rakenteellisiin heikkouksiimme. Se tekee Suomesta haavoittuvan.
Miten haavoittuvan?
– Pelivaraa ei ole.
Juuri koronavirus on tyypillinen musta joutsen, jota vielä pohjustettiin lakoilla, joka tulee yllättäen, ja jolla on paljon suurempia vaikutuksia kuin mihin kukaan on osannut varautua.
"Holkerin (kok) hallituksen valtiovarainministerit Erkki Liikanen (sd) ja Matti Louekoski (sd) elivät vielä iloista 1980-luvun jakopolitiikan biletysaikaa. 90-luvun opetus oli, että myöhässä ei saa olla. Silloinkin monet asiat olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin.
Viinasesta tuli Ahon hallituksen valtiovarainministeri, jolle totuus taatusti valkeni."
Ken eli ne ajat, muistaa.
Tämä musta joutsen tulee tavalla, joka on yhdistynyt meidän rakenteellisiin heikkouksiimme. Se tekee Suomesta haavoittuvan.
Miten haavoittuvan?
– Pelivaraa ei ole.
Juuri koronavirus on tyypillinen musta joutsen, jota vielä pohjustettiin lakoilla, joka tulee yllättäen, ja jolla on paljon suurempia vaikutuksia kuin mihin kukaan on osannut varautua.
"Holkerin (kok) hallituksen valtiovarainministerit Erkki Liikanen (sd) ja Matti Louekoski (sd) elivät vielä iloista 1980-luvun jakopolitiikan biletysaikaa. 90-luvun opetus oli, että myöhässä ei saa olla. Silloinkin monet asiat olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin.
Viinasesta tuli Ahon hallituksen valtiovarainministeri, jolle totuus taatusti valkeni."
Ken eli ne ajat, muistaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kepu on potkittava pois hallituksesta. Nyt tarvitaan hallituksessa tekijöitä eikä sormi perseessä istuvia iltalypsäjiä vastarannan kiiskejä.
Kepuko siellä lakkoili -puolueena.
Aina kun on ollut keskustalainen pääministeri, on maan asiat menneet enemmän tai vähemmän rempalleen.
Työtä tarjonneet, sekö paha asia?
Työnlaistaja itkee täälläkin, kun keskustanhallituksessa loi työpaikkoja. Ikuinen työtön palstalla vinkuu.
Tämän palstan eläkkeellä oleva lakkokoomikko, Palstapölhö se jakelee näitä "viisauksiaan" työelämästä. Erikoisasiantuntijan aloinaan vuosi 1918, Suomen sisällissota, Kojamo, Tarja Halonen (Seta) sekä ay-liike että vasemmistopolitiikka negatiivisesta näkökulmasta.
Etkös sinäkin Pankkolängvitsi ole ollut kansaneläkkeellä heti lapsilisiltä. Oletkin sanonut ettet ole koskaan käsiäsi liannut työnteolla.
Tiedä sitten vanha pieru, ketä sinä Pankkolängvitsiksi kutsut, mutta olet sinä sellainen hupiukko noine höpinöinesi, että kumma kun jälkikasvusi jo yhtään katsele perääsi. Saattaisi täti-ihmiset olla jo katselemassa perääsi, mitä sitä oikein päivät touhutaan.
Suomessa lienee yksi kansanryhmä, joka siirtynee suoraan kouluelämästä ET-lehden lukijoksi eli pussihousukansa. Et kai vain tuollaisena työväen vastustajana kuulu heihin?
Nyt voi lähteä siitä, että paluuta mihinkään normaaliin elämään ei ole luvassa tämän kevään aikana. Jatkuuko poikkeustila 80 päivää – tästä kesäkuun alkuun – vai tuotakin pidemmälle? Kohtaamme pandemian vahvana hyvinvointiyhteiskuntana, jolla on myös kriisioloissa kyky huolehtia perustoimintojen jatkuvuudesta ja heikoimmistakin jäsenistään.
Näinä päivinä on kysytty johtajuutta. Sen perään pitää kysellä jatkossakin.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö onnistui torstai-illan tv-haastattelussa puhuttelemaan huolestuneita kansalaisia tavalla, joka ansaitsee kiitosta. Niinistö on näyttäytynyt koronakriisin keskellä maan henkisenä johtajana, joka osaa nähdä meitä uhkaavan epidemian muunakin kuin terveydenhuollon haasteena.
Koronavirus on paljon muutakin. Se on yhteiskunnallinen halvaustila, jonka kaikkia ulottuvuuksia emme välttämättä edes ymmärrä. Viruksen tuoma haaste voi olla laajavaikutteisempi ja kauaskantoisempi kuin uskommekaan.
80 päivää, 100 päivää tai 500 päivää. Aika näyttää, millaisin vaurioin käymme tämän yhdessä läpi. Ja toisaalta: kuinka paljon vahvempina ja suurempaa yhteisyyttä kokevina jatkamme elämäämme koronaviruksen väistyttyä.
Marin näyttäytyy kuitenkin presidentin rinnalla helposti viranomaisten eturiviin tyrkkäämänä puhetorvena kuin omaa poliittista tahtoaan ilmentävänä johtajana. Toistuva ripustautuminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjauksiin sekä päätösten vaatimaan säädöspohjan tarkasteluun kuulostaa kriisitilanteessa monen kansalaisen korviin teknokraattiselta puheenparrelta.
Jää epäilys kriisitietoisuuden, koronaviruksen laajemman yhteiskunnallisen kontekstin ja kansan mielenmaiseman tuntemuksen puutteesta. Se mikä on tarkoitettu rauhoitteluksi, voi näyttäytyä etäisenä hallinnointina, vähättelynä ja viivyttelynä.
Suomi tarvitsee tässä tilanteessa rohkeita poliitikkoja, joilla on oma tahto, kyky osoittaa johtajuutta, joka heille on vaaleissa osoitettu. Se tarkoittaa poliittista kokonaisharkintaa, jonka pitää asettua yksittäisen sektoriviranomaisen näkymää avarammaksi.
Holkerin (kok) hallituksen valtiovarainministerit Erkki Liikanen (sd) ja Matti Louekoski (sd) elivät vielä iloista 1980-luvun jakopolitiikan biletysaikaa. 90-luvun opetus oli, että myöhässä ei saa olla. Silloinkin monet asiat olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin.
Viinasesta tuli Ahon hallituksen valtiovarainministeri, jolle totuus taatusti valkeni."
Ken eli ne ajat, muistaa.
Ainoastaan Sipilä oli musta joutsen.
Narraat ! Martti, tiedät hyvin miten taloutta ja työllisyyttä silloin nostettiin. Jakovaraa yhä.