Komukat viivytti lakoillaan Talvisodan tärkeimmän aseen tuotantoa ja NL:n panssarit ajeli mosureita liiskaksi mistään välittämättä kun suomalaisilta puuttui Pst-tykkejä ja kun niitä oli niin vähän.
Erjola, R. (1988). Asetuotanto Suomessa toisen maailmasodan aikana. Tiede Ja Ase, 46(46), 160 - 183. Noudettu osoitteesta
https://journal.fi/ta/article/view/47703
"Seuraavien 48 tykin valmistusajankohdaksi oli sovittu tarkalleen Talvisodan alkamispäivä 30. 11. 1939. Keväällä Crichton-Vulcanilla puhkesi lakko, joka kesti lähes viisi kuukautta. Kun töiden käynnistämiseen kului vielä kaksi viikkoa, tästä aiheutui noin viiden kuukauden keskeytys lavettitöissä ja saman verran viivästystä tykkien valmistuksessa. YH:n alettua toimitusajat muuttuivat, kun teollisuus siirtyi kaksivaiheiseen vuorotyöhön. Marraskuun loppuun mennessä oli molemmilta valmistajilta saatu yhteensä 50 tykkiä ja vuoden 1939 loppuun mennessä yhteensä 96 tykkiä. Loput tilatuista tykeistä valmistuivat vuoden 1940 alkupuolella. "
Erjola, R. (1988). Asetuotanto Suomessa toisen maailmasodan aikana. Tiede Ja Ase, 46(46), 160 - 183. Noudettu osoitteesta
https://journal.fi/ta/article/view/47703
"Seuraavien 48 tykin valmistusajankohdaksi oli sovittu tarkalleen Talvisodan alkamispäivä 30. 11. 1939. Keväällä Crichton-Vulcanilla puhkesi lakko, joka kesti lähes viisi kuukautta. Kun töiden käynnistämiseen kului vielä kaksi viikkoa, tästä aiheutui noin viiden kuukauden keskeytys lavettitöissä ja saman verran viivästystä tykkien valmistuksessa. YH:n alettua toimitusajat muuttuivat, kun teollisuus siirtyi kaksivaiheiseen vuorotyöhön. Marraskuun loppuun mennessä oli molemmilta valmistajilta saatu yhteensä 50 tykkiä ja vuoden 1939 loppuun mennessä yhteensä 96 tykkiä. Loput tilatuista tykeistä valmistuivat vuoden 1940 alkupuolella. "
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onneksi oli kuitenkin panssarilaivat, ilman niitä Suomi olisi ollut Talvisodassa aivan kusessa.
Laivasto-ohjelma nieli 1930-luvulla lähes puolet puolustusmäärärahoista.
Valehtelet.
Panssarilaivat rakennettiin 1920-luvun lopulla ja rahoitettiin omalla erillisella ohjelmalla.
Tosin siinä ei ollut it-aseistusta ja miehistö vain toiseen.
1930-luvulla laadittiin parikin hätäohjelmaa varustautumista varten ja lopulta 1938 hyväksyttiin pitkän tähtäyksen rahoitus. Silloin oli jo myöhäistä.
Meriteollisuus ja kannattamaton maanviljelys saivat etusijan valtion määrärahoissa ennen talvisotaa. Panssarivaunuja ei ollut meillä 1940 tai mitään muutakaan tärkeää aseistusta.
Panssarivaunuja meillä OLI JO 1940 eli Englannista oli ostettu Vickers- vaunuja, mutta säästösyistä ilman radiota ja aseistusta. Ne kävivät sodan viimeisinä päivinä epäonnisen panssaritaistelun, jossa neljä niistä menetettiin.
Onneksi Talvisodan aikana neukku tuli avuksi ja lahjoitti käyttöömme lukuisia Vickersin veroisia T-26- vaunuja ja niissä oli aseistus mukana. Niitä käytettiin paljon Jatkosodan alussa Laatokan Karjalassa ja mm. Viteleessä! Ne myös osallistuivat vuoden vaihteessa Poventsan valtaukseen!
Aivan niin, maanviljelys se köyhdytti meitä niin, että oltiin sodan aikana jo elintarvikepulassa. Paljon paremmin oltaisiin selvitty ilman maanviljelystä. oltaisiin jo ennen sotaa oltu vauraampia kuin ameriikka.
Ja syöty mitä ja mistä? Siihen aikaan piti itse tuottaa! Ei oltu vielä perustettu Lidliä!
Maanviljelijät rikastuivat sota aikana mustan pörssin kaupoilla ja nyt lypsävät tukiaisia jotka me veronmaksajat joudumme kustantamaan!!!!
"Valehtelet "
En valehtele
Asehankinnat ovat varautumista epävarmalta näyttäviin uhkiin, eivätkä ne aina osu kohdalleen. Siitä on Suomessakin karvaita kokemuksia.
EHKÄ tunnetuimpana Suomen Puolustusvoimien virheinvestointina on pidetty laivaston panssarilaivoja. Väinämöinen ja Ilmarinen valmistuivat suuren kansallisen yksimielisyyden ja innostuksen vallitessa 1930-luvulla.
Panssarilaivojen rakentamisessa oli kysymys paitsi aseesta myös vasta itsenäistyneen kansakunnan identiteetin rakentamisesta. Nuori kansakunta tarvitsi puolustustahdon symboleja ja sellaiseksi suurvaltojenkin suosimat panssarilaivat sopivat. Eduskunta hyväksyi 1927 laivastolain, siis aikansa erillisrahoituksen, jonka nojalla Suomi ryhtyi rakentamaan panssarilaivoja ja sukellusveneitä.
Laivasto-ohjelma nieli 1930-luvulla lähes puolet puolustusmäärärahoista. Talvi- ja jatkosodassa niiden rooli jäi vähäiseksi. Ilmarinen menetettiin harhautusoperaatiossa, kun se ajoi miinaan syyskesällä 1941
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001930344.html