"Asia alkoi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta samalla myös tuoksahtaa epäilyttävältä. Olihan Halsti itse toiminut läpimurtojen pääkohteeksi joutuneen 3. Divisioonan esikuntapäällikkönä VT-aseman taisteluiden aikana. Hänet tunnettiin omapäisenä ja itsekeskeisenä kirjoittajana, jonka sotahistoriateoksiin on jopa puolustusvoimien piirissä sovellettu poikkeuksellisen ankaraa lähdekritiikkiä."
Lähde: Markku Palokangas - Suomen Sotahistoriallinen aikakausikirja 22 (2003) (löytyy sivuilta 237-263)
https://www.sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf
Jokainen upseeri joka joutuu Puolustusvoimien tutkimuspuolella kriittiseen valoon saa välittömästi taistolaisten ja muiden ytimennävertäjien tuen. Näin se käy.
///Penna Tervo
Lähde: Markku Palokangas - Suomen Sotahistoriallinen aikakausikirja 22 (2003) (löytyy sivuilta 237-263)
https://www.sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf
Jokainen upseeri joka joutuu Puolustusvoimien tutkimuspuolella kriittiseen valoon saa välittömästi taistolaisten ja muiden ytimennävertäjien tuen. Näin se käy.
///Penna Tervo
Vastaukset 7
Vanhimmat
Missähän tuollaista taistolaisten tukea esiintyy?
Halstiaonkritisoitu ennenkaikkesa siitä,ettei hänviihtynyt arkistoissa, vaan kirjoitti omien kokemustensa ja melko ylimalkaisten pintatietojen valossa.
Lisäksi hän ihannoi kritiikittä esimiehiään kuten Jalmari-herraa ( Siilasvuo), Vihmaa ja Pajaria.
Bror Erik siteeraa innolla Halstin sodanjälkeisiä sepustuksia.
Myös Aladar Paasosta äärivasemmisto innolla siteeraa. Paasosen porukan tiedustelu Tapio Tiihosen mukaan epäonnistui kuitenkin arvioida edes puna-armeijan todellista vahvuutta Kannaksella kesäkuussa 1944. Divisioonalukema 6 pienempi kuin mikä oli todellisuus.
///Penna Tervo
Professori Timo Vihavainen:
"Väinö Linnan historiankuvasta on vain askel sellaiseen älymystöasenteeseen, jota esim. Erno Paasilinna edustaa. Sen mukaan Suomen historian läpikäyvänä juonena on herrojen kelvottomuus, vapauden puute ja kansan sortaminen. Eliitin rooli historiassa on, että se sortaa, silloin kun ei tapa. Jalostetussa muodossa saman perusteeman voi löytää myös Heikki Ylikankaalla. Jälkimmäisessä tapauksessa läpikäyvänä on sosiaalihistoriallinen näkökulma, jossa luokat ikuisesti taistelevat pelaten nollasummapeliä ja alaluokka johdonmukaisella välttämättömyydellä ikuisesti häviää."
Vihavainen jatkaa:
"Linnan paradigma on aikansa elänyt ja antaa nykyiselle sukupolvelle jopa oleellisesti vääristyneen kuvan kuvaamastaan aikakaudesta, eritoten sen tietyistä keskeisen tärkeistä elementeistä kuten suomalainen sivistyneistö ja Suomen poliittinen johto.
Ns. suomettumisen kaudella noiden ryhmien leimaamiselle oli poliittinen tilaus, voisi jopa sanoa tuhannen ruplan paikka. Samaan suuntaan vaikutti vasemmistoaalto, jonka ”suuressa tarinassa” sankarit löytyivät samasta ryhmästä kuin Väinö Linnallakin. Suomen poliittinen ja kulttuurinen eliitti sen sijaan olivat aina maailmanhistoriallisesti nähdyn taistelun jakolinjan huonommalla puolella.
Voi, voi sentään. Kyllä totisesti Suomella oli huono herraonni, huokaisi moni suurten ikäluokkien älykkö 1970-luvulla ja sen jälkeenkin hamaan meidän päiviimme saakka pohtiessaan maamme historiaa. Järjettömään huippuunsa tämä käsitys kärjistyi ns. taistolaispiireissä."
"Linnan paradigma on aikansa elänyt"
Vaikka Vihavainen onkin historiantutkija, hänen kannattaisi edes joskus katsoa myös uutiset.
Aktiivimalli, leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen, terveydenhoitoon, jatkuvat suurituloisten veronalennukset ja pohjaton yhteiskunnan velkaantuminen...
"Kyllä totisesti Suomella oli huono herraonni"
Tuohan on aivan täysin totta. Suomalaiset vain eivät ole ainoita, joilla on ollut huono herraonni. Ja aivan varmasti on niitäkin, joilla se onni on ollut parempi kuin meilllä: norjalaiset ainakin ovat hoitaneet yhteiskuntansa selvästi paremmin.
Halsti toimi Paasikivi-seurassa ja tätä kautta nautti suomettuneiden ja äärivasemmiston hyväksyntää. Halsti kuoli vaiheessa jossa glasnost oli NL:ssa jo oraalla ja lopullinen alamäki edessä.
Harmi ettei elänyt vielä 10 v. Olisimme nähneet takinkääntäjän jälleen todellisessa karvassaan. Halstia käytti myös Hannu Taanila lähteenään joten kuva tyypistä täsmentyy.
Onko Taanila kääntänyt takkinsa?
Olitko muuten itse kovastikin eri mieltä Hannun kanssa, kun hän 1980-luvulla kannatti vahvaa markkaa väittämällä devalvaatioita tulonsiirroiksi köyhiltä rikkaille?
Mitähän Hannu on nykyisin mieltä mielipiteistään silloin? Kuinka paljon köyhät ovat rikastuneet kun devalvaatioista päästiin eroon...