Panssarintorjunta kenttätykistön epäsuorin ammunnoin. Käyttö toisessa maailmansodassa ja mahdollisuudet nykyisellä taistelukentällä
M. Rautonen
Pääesikunta
Avainsanat: Kenttätykistö, panssarintorjunta
Artikkelin johdannossa todetaan, että runsas panssaroidun kaluston määrä ja muun muassa ydinräjähteiden käyttö luovat tilanteita, joissa epäsuoran tulen käyttö voi tulla kyseeseen. Artikkelissa tarkastellaan kokemuksia kenttätykistön käytöstä panssarintorjuntaan toisessa maailmansodassa sekä käytön mahdollisuuksia nykyisellä taistelukentällä. Tavoitteena on selvitellä niitä teknisiä ja taktisia näkökohtia, jotka edistävät panssarintorjunnan toteuttamista. Toisessa luvussa tarkastellaan kenttätykistön osuutta panssarintorjunnassa toisen maailmansodan aikana. Eri sotanäyttämöistä tarkastelussa ovat Suomen sodista talvisota ja kesäsota 1944. Neuvostoliiton ja Saksan välisestä sodasta otetaan käsittelyyn muun muassa muutamia taisteluesimerkkejä. Muista rintamista tarkastelun kohteena on Ranska 1944. Yleisenä toteamuksena mainitaan, että kenttätykistön epäsuoralla tulella oli merkitystä panssarintorjunnassa, jos tulta käytettiin keskitetysti.
Kolmannessa luvussa, "Kenttätykistön suorittama panssarintorjunta nykyisellä taistelukentällä", tarkastellaan muun muassa tulen tarvetta panssarintorjunnassa sekä kenttätykistön tarvetta ydinräjähdevalmistelun jälkeen. Mahdollisuuksien tarkastelussa käsitellään suorituskykyä edistäviä tekijöitä , panssarivaunujen tuhoamista tai vaurioittamismahdollisuuksia sekä välillistä panssarintorjuntaa. Lisäksi käsitellään kaluston ja ampumatarvikkeiden soveltuvuutta, sopivia tulimuotoja ja liikkuvan maalin tulittamista. Viimeisessä luvussa tarkastellaan kenttätykistön ryhmitystä erilaisissa maasto-oloissa ja suora-ammuntaa. Johtopäätöksissä muun muassa todetaan, että kenttätykistön edullinen vaikutus ei perustu vaunujen tuhoamiseen, vaan se on useiden eri vaikutustekijöiden summa.
PDF
https://journal.fi/ta/article/view/47420/13295
Julkaistu
1961-01-01
Viittaaminen
Rautonen, M. (1961). Panssarintorjunta kenttätykistön epäsuorin ammunnoin. Käyttö toisessa maailmansodassa ja mahdollisuudet nykyisellä taistelukentällä. Tiede Ja Ase, 19 (19), 144 - 181.
Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47420
M. Rautonen
Pääesikunta
Avainsanat: Kenttätykistö, panssarintorjunta
Artikkelin johdannossa todetaan, että runsas panssaroidun kaluston määrä ja muun muassa ydinräjähteiden käyttö luovat tilanteita, joissa epäsuoran tulen käyttö voi tulla kyseeseen. Artikkelissa tarkastellaan kokemuksia kenttätykistön käytöstä panssarintorjuntaan toisessa maailmansodassa sekä käytön mahdollisuuksia nykyisellä taistelukentällä. Tavoitteena on selvitellä niitä teknisiä ja taktisia näkökohtia, jotka edistävät panssarintorjunnan toteuttamista. Toisessa luvussa tarkastellaan kenttätykistön osuutta panssarintorjunnassa toisen maailmansodan aikana. Eri sotanäyttämöistä tarkastelussa ovat Suomen sodista talvisota ja kesäsota 1944. Neuvostoliiton ja Saksan välisestä sodasta otetaan käsittelyyn muun muassa muutamia taisteluesimerkkejä. Muista rintamista tarkastelun kohteena on Ranska 1944. Yleisenä toteamuksena mainitaan, että kenttätykistön epäsuoralla tulella oli merkitystä panssarintorjunnassa, jos tulta käytettiin keskitetysti.
Kolmannessa luvussa, "Kenttätykistön suorittama panssarintorjunta nykyisellä taistelukentällä", tarkastellaan muun muassa tulen tarvetta panssarintorjunnassa sekä kenttätykistön tarvetta ydinräjähdevalmistelun jälkeen. Mahdollisuuksien tarkastelussa käsitellään suorituskykyä edistäviä tekijöitä , panssarivaunujen tuhoamista tai vaurioittamismahdollisuuksia sekä välillistä panssarintorjuntaa. Lisäksi käsitellään kaluston ja ampumatarvikkeiden soveltuvuutta, sopivia tulimuotoja ja liikkuvan maalin tulittamista. Viimeisessä luvussa tarkastellaan kenttätykistön ryhmitystä erilaisissa maasto-oloissa ja suora-ammuntaa. Johtopäätöksissä muun muassa todetaan, että kenttätykistön edullinen vaikutus ei perustu vaunujen tuhoamiseen, vaan se on useiden eri vaikutustekijöiden summa.
https://journal.fi/ta/article/view/47420/13295
Julkaistu
1961-01-01
Viittaaminen
Rautonen, M. (1961). Panssarintorjunta kenttätykistön epäsuorin ammunnoin. Käyttö toisessa maailmansodassa ja mahdollisuudet nykyisellä taistelukentällä. Tiede Ja Ase, 19 (19), 144 - 181.
Noudettu osoitteesta https://journal.fi/ta/article/view/47420
Vastaukset 97
Vanhimmat
Pelkästään kesällä 1944 yli 90 vaunua.
Katso sivut 150-151
"Joka tapauksessa kenttätykistö joutui kantamaan torjunnassa
suuren vastuun ja onnistui myös panssarintorjuntamielessä jokseenkin
hyvin. Tästä ovat todistuksena mm yli 90 varmasti tuhottua
tai vaurioitettua panssarivaunua."
"Pelkästään kesällä 1944 yli 90 vaunua."
Ja näistä ilmeisesti 60-70 Kannaksella ja 30 Laatokan Karjalassa? Olen melkoisen varma että Osasto Kuhlmey jäi kirkkaasti kakkoseksi kuten Luftwaffe jäi kakkoseksi kenttätykistöön verrattuna Kurskissa. Kenttätykeillä oli sirpaloitumisessa mahdollisuus sytyttää polttoainesäiliö tuleen. Keskitetyssä tulessa ammukset räjähtivät minuutin sisällä keskim 6 metrin päästä toisistaan. Useimmat vaunut eivät tuhoutuneet tietenkään mutta ei liene väärä arvio että suurin osa tulituksen alle joutuneista kärsi vaurioita, osa vakavia ja raskaan haupitsikranaatin täysosuma tuhosi varmasti T-70 vaunun ja ehkä myös T-34:n. Polttoainesäiliö koitui monen T-34 vaunun kohtaloksi.
"Polttoainesäiliö koitui monen T-34 vaunun kohtaloksi."
LISÄpolttoainesäiliöt takakannella koitui monen T-34 vaunun kohtaloksi.
Kyllä. Tykistö oli vaarallinen panssareille maailmansodan kaikilla rintamilla.
Asiasta nyt vaan ei ole paljon kirjoiteltu, kun jostain syystä ammuksen putkeen työntämistä kilometrien päässä kohteesta ei pidetä yhtä sankarillisena kuin heittoetäisyydelle ryömimistä ja konttaamista kasapanoksen tai polttopullon kanssa.
Suomella oli talvisodassa salainen ase panssarien pysäyttämiseksi, koivuhalko.
Ei ollut. Se on myytti.
Asiaa kokeiltiin ennen sotaa. Erikokoiset halot ja pölkyt tulivat telakoneistosta tikkuina ulos. Samoin rautakanki meni läpi, että kolisi.
On tuskin mahdollista, että sodan aikana tätä olisi yritetty.
Venäläisillä oli 1941 vielä parempi: ojanpenkat.
Lehväslaihon mukaan Vickersien telaketjut tipahtivat tuon tuostakin rattailta epätasaisessa maastossa.
"Panssarintorjunta talvisodassa
Talvisodassa panssarintorjunta oli rohkeiden miesten varassa. Panssarintorjunta-aseita oli vähän ja tärkeimmäksi välineeksi muodostui koivuhalko ja Molotovin coctail -polttopullo. Tällöin piti mennä vaunun viereen ja pysäyttää se asettamalla halko telojen väliin sekä heittämällä polttopullo moottorin ilmanottoaukon päälle, jolloin vaunu syttyi tuleen. "
Lisää tuolta
http://www.sakylantalvijajatkosotamuseo.fi/default2.asp?active_page_id=279
Kyllähän tuosta koivuhalosta oli kohtaus elokuvassa Talvisota, joka perustui Antti Tuurin saman nimiseen kirjaan. Kirjahan pohjautuu veteraanien kertomuksiin, haastatteluihin sekä sotapäiväkirjoihin. Koivuhalko ei ole pelkkä myytti.
Molotovin koktailin eka versio havaittiin melko hyväksi jo aikaisemmin, Espanjan sisällissodassa.
Suomen Korialla kehitettiin siitä parempi sekoitus, aineosat paremmin kohdillaan.
Sen käyttöä ja sisältöä demottiin vielä kesällä -69 Kouvolan Saharan kentällä.
Kurskin taistelussa (Citadel) Neuvostoliiton 1.Panssariarmeijan tappiot on analysoitu. 648 menetetystä vain 11 Luftwaffen aiheuttamaa kun tekninen syy oli 86:n tapauksessa ja kenttätykistö 84:ssä tapauksessa. Tykistö myös esti vaunujen evakuoinnin niissäkin tapauksissa kun syy oli pst- tai rynnäkkötykki tai ps-vaunun kanuuna.
Pidän hyvin mahdollisena että esim kesällä 1944 lähes tai jopa yli 100 vihollisen panssaritappion syynä oli juuri suomalainen kenttätykistö.
Tykistö siis toimi. Suuri kiitos Hamiltonille ja Nenoselle.
T-34:n+mitat:+pituus+6.7+metriä,+leveys+3+metriä.++Pinta-ala+20+m2.+VKT-linjalla+suomalaisten+nopeissa,+yllättävissä+tuli-iskuissa+90%+kranaateista+räjähtivät+keskim+36+neliömetrin+alueella.+Teoriassa+siis+iskualueella+olevista+panssareista+jopa+puolet+olisi+saanut+täysosuman+tai+melkein+täysosuman.+Tuho+koski+niitä+joihin+iski+raskas+kranaatti+esim+takakannelle.+Noin+40%+ammutuista+kranaateista+oli+raskaita+105-155+mm+kranaatteja+(paino+15-45+kg).+
Kun kenttätykistö ampui kilometrien päähän niin kuka kävi ne osumat ja tuhot siellä toteamassa ja laskemassa ?
Tulenjohtoryhmät todistivat useista tapauksista jossa kesällä 1944 iskettiin melkoisella teholla 15-25 vaunun ryhmittymiin. Samoin sotavangit todistavat tapauksista jossa suomalainen tykistö iski tehokkaasti etulinjan takana oleviin tykistö ja panssariryhmittymiin. Esim Syvärillä tällaiset tuhoisat iskut aiheuttivat kiihtymystä puna-armeijan sotilaissa ja sotavangit pelkäsivät lynkkausmielialaa heitä kohtaan.
Tulenjohtajat näkivät että iskettiin mutta lopullista tuhovaikutusta he eivät kyenneet näkemään. Ps-vaunuja myös pidettiin metsissä näkymättömissä, ei niitä aina tuotu aukeille paikoille seisomaan ja odottamaan.
5-12%+osuus+panssaritappioista+kenttätykistön+piikkiin+ei+ollut+mitenkään+tavatonta+itä-+ja+länsirintamalla.
Sinänsä kiinnostava kirjoitus mutta kun Kurskin taisteluista käytettiin tuossa vaiheessa vain virallista neuvostolegendaa ja kliseitä (väitös jonka mukaan Kurskissa olisi ollut "pääkalustona" Tiikerit ja Ferdinantit) kärsii uskottavuusarvo.
Tykistön ehkä suurin arvo on kyllä hyvin kuvattu: pysäyttää panssarivaunuja seuraava jalkaväki. Kun panssarit menettivät suojaavan jalkaväen joutuivat he puolustajan syvän panssaritorjunnan armoille. Savuammukset sekä tykistökeskityksen tappiot, vaikka vain vaurioitumiset, pöly joka sokaisi näkyvyyden vain pahensivat tilannetta miehistöjen kannalta.
Varma+tieto:+neuvostotutkimuksen+mukaan+Laatokan+Karjan+offensiivin+panssaritappioista+kesällä+1944+peräti+35%+aiheuttivat+suomalaisten+miinat.+
Tykistön ja krh:n savuammukset sekoittivat panssarimiehistöjen pasmat pahanpäiväisesti ja tarjosivat lähitorjunnalle mahdollisuuksia ei vain tuhota vaan vallata panssareita kuten mm Ihantalassa tapahtui.
Mutta Puna-armeijan tykistö se vasta pani sellaisen rallin päälle että suomensuhnaa vietiin
tukka suorana kotio päin. Olisi hauskaa jos tuosta murskaavasta tykistösinfoniasta olisi jo-
tain autenttista materiaalia mutta suomalaiset tk-miehet taisivat silloin olla jossain takalinjoilla ihan `sattumalta.`` Vaan on se ollut komeaa tykinjyrinää. ;))
Puna-armeijan+tykistö+tappoi+tai+haavoitti+noin+tuhatta+omaa+sotilasta+Kannaksella+10.6.44.+Puna-armeijan+tykistöllä+oli+voimaa+yleensä+läpimurrossa+mutta+sen+jälkeen+sen+volyymit+alkoivat+laskea.+Lisäksi+-+kuten+ammustilastot+osoittavat+-+puna-armeijan+tykistö+oli+valtaosaltaan+(73%)+kevyttä.+VKT-linjan+taistelussa+näkyi+tämä+prosessi+jossa+suomalaisten+tykistövolyymit+kasvoivat+kun+taas+puna-armeijan+volyymit+putosivat.+Ihantalan+lohkolla+lopulta+suomalaisen+tykistön+ampumien+ammusten+massapaino+ylitti+Leningradin+Rintaman+kenttätykistön+ammusmassan+kokonaispainon.+Sama+tapahtui+Vuosalmella+jossa+suomalaiset+itseasiassa+ampuivat+8+vrk:n+jaksolla+jopa+enemmän+kuin+Tali-Ihantalassa.+Suomalaisten+ammusvirta+toimi+selvästi+paremmin+kuin+Leningradin+Rintamalla.
” Mutta Puna-armeijan tykistö se vasta pani sellaisen rallin päälle että suomensuhnaa vietiin
tukka suorana kotio päin. Olisi hauskaa jos tuosta murskaavasta tykistösinfoniasta olisi jo-
tain autenttista materiaalia mutta suomalaiset tk-miehet taisivat silloin olla jossain takalinjoilla ihan `sattumalta.`` Vaan on se ollut komeaa tykinjyrinää. ;))”
Bupi taas revittelee turhaan! Kun puhumme Tali-Ihantalasta niin siellä NIMENOMAAN SUOMALAISET onnistuivat keskittämään toistuvasti kaikkien puolustavien yksiköiden tykistön yhdeksi ainoaksi iskuksi ja esim. Pyörökankaalla Stalinin iskudivisioonien rippeet päätyivät palasina kuusenoksille ja lopuille maistui pakosuuntana itä. Siitä taas on esimerkkejä elokuvassa ja se edusti hyistä hymniä puna-armaijalle!
”` Vaan on se ollut komeaa tykinjyrinää. ;))”. Sitä kuunnellessa Bupin silmä kostui:-D
Noihinkin tappioilmoituksiin tulee suhtautua kuten kaikkiin muihinkin muistaen niihin sisältyvän Lapin lisän.
Kurskin taistelujen realistisempi kuva saatiin vasta 1990-luvun kansainvälisissä tutkimuksissa (Glantz, House, Frankson, Erickson) kyseenalaisti sen narratiivin jota Neuvostoliitto puski 1950- ja 1960-luvulla ja jonka monet lännessä 1970-luvulla nielivät ("Tigers Are Burning"). Nykyisin myytti Prokhorovkaska muka "historian suurimpana panssaritaisteluna" on romutettu.
Sinänsä huvittavaa lukea neuvostolegendoja 2500 Tiikeri- ja Ferdinand vaunuista kun panssarien ylivoimaisen enemmistön muodostivat Pzkw III, Pzkw IV ja StuG III. Saksan tappiot Citadellessa olivat 326 tuhoutunutta tai poiskirjattua vaunua ja Neuvostoliiton väitteet 1950-luvulta lähtien olivat huuhaata. Glantzin mukaan puna-armeijan korvaamattomat tappiot: 1956. Jopa Krivosheev myönsi yli 1600 tuhoutuneen.
Yksi asia on salettivarma. Jos 150-155 mm tykin ammus räjähtää panssarin takakannella se tankki tuhoutuu. Sen mekanismi menee täysin paskaksi. Ammuksen paino on 40-45 kg. Sen sijaan kevyen 76 mm tykin 6.3 kg ammus tässäkin tapauksessa vaurioittaa ellei sirpale sytytä polttoainesäiliötä tuleen.
"kenttätykistön tarvetta ydinräjähdevalmistelun jälkeen". No mutta eihän siihen kenttätykistöä tarvita, kuusen oksa ja vettä läpipäästävä huokoinen nyloninen sadeviitta riittävät täydellisen hyvin.
Panssarivaunun "tuhoutuminen" oli usein lähinnä vaurioituminen. Esim panssarimiina hyvin harvoin tuhosi keskiraskaan panssarivaunun. Keveissä vaunussa näitä tuhoutumisia oli enemmän. Väinö Linna kirjoitti potaskaa KV-1 vaunun miehistön kuolemasta kun Hietanen räjäytti vaunun telaketjun miinalla. "Ukkoloihi perskarvat" tuskin paloivat.
///Penna Tervo
Ei Linna edes väittänyt miehistön kuolleen! Yksi miehistöstä pakeni vaunun pohjaluukusta ja hänet Rahikainen ampui. Muista oli toteamus, että veri tulee korvista mikä viittasi tajun katoamiseen. Ei se jysäys rapa, mutta on silti melkoinen.
Melkoista hoitoa, ennen näitä tekoja kehuivat toimintansa olevan maailman parasta, mutta kansainvälisyys sokaisee.
Mahdollisuus+osua+tykistökeskityksellä++T-34:n+tai+JS-1:n+vaunujen+takakannelle+ei+ole+niinkään+pieni+jos+kranaateista+saadaan+tiheys+luokkaa+ammus+per+36+m2+kuten+Ihantalan+tapauksessa+30.6.44.+T-34:llä+takakannen+pinta-ala+oli+10+m2+ja+JS-1:llä+noin+12+m3.+Jos+puolet+ammuksista+raskaita+on+näiden+ammustiheys+72+m2.++Näin+ollen+osumatodennäköisyys+on+14-17%.+30+panssarista+4-6+tuhoutuu+ja+vaurioituneita+samanverran.
Normandiassa on dokumentoitu raskaan tykistöammusten sytyttäneen Pzkw IV ja V (Panther) vaunujen syttyneen tuleen kun viereen, usein taakse osunut ammus räjäytti polttoainesäiliön tuleen.
T-34:ssä polttoainesäiliö oli erityinen ongelma.
Saksalaisten vaunut olivat bensakoneita. T-34 taas diesel-kone, joka käytti naftaa. Toki myösnafta palaa, mutta ei ole yhtä paloherkkää.
Ei liene epäilystäkään etteikö USA:n motorisoitu logistiikastaan huolehtiva ja ilmasta osin johdettu tulivoima ollut II maailmansodan paras. Mutta huomioimalla pienen maan tykistön heikommat lähtökohdat, motorisoinnin rajoitteet joilla maa ei voi mitään oli Suomen kenttätykistön saavutukset uskomattoman hyvät. Niissä olosuhteissa, niillä resursseilla juuri enempää ei olisi voinut vaatia. Sen sijaan "puna-armeijan tykistön mahtavuus" oli annettuihin (ja saatuihin lend lease) resursseihin suhteutettuna oli perin kyseenalainen. Tätä heikkoutta puna-armeijan kiväärimiehetkin kritisoivat myös Kannaksella 1944.
Sen sijaan "puna-armeijan tykistön mahtavuus" oli annettuihin (ja saatuihin lend lease) resursseihin suhteutettuna oli perin kyseenalainen.
Kyllä Puna-tykistön tulijyrän alle jääneet sotiemme veteraanit ovat tunnetusti olleet toista mieltä. Mutta nojatuolistrategille kaikki mielipiteet ovat kovin helppoja.
Onko luetunymmärtämisessäsi vikaa? Suhteessa puna-armeijan tykistön kokoon sen kyky tuottaa tappioita suomalaisille ei ollut edes kymmenesosa suomalaisen tykistön tehokkuudesta. Tätä Kannaksella 1944 olleet puna-armeijan jalkävisotilaatkin ihmettelivät. Suomalaisten tykistöiskut olivat lyhyitä mutta kammottavan tehokkaita. Kuin miniatomipommeja.
Tapio Tiihonen: "Puna-armeijan tykistö oli metsänlaitoja ampuva".
Sen jälkeen kun piti alkaa itse etsiä, hankkia ja priorisoida oleelliset maalit VT-linjan jälkeen jäi puna-armeijan tykistö suomalaisen jalkoihin. Myös ikuinen riesa, ammushuollon takkuilu, astui esiin.
On luultavaa että ammuttuihin kranaatteihin suhteutettuna suomalainen epäsuora tuli oli ainakin 10 kertaa tehokkaampaa kuin puna-armeijan. Toki suomalaisen radiotiedustelun roolia ei pidä unohtaa. Näin se oli jo talvisodassa. Sosialismi on massa-ajattelua.
Eräittäin tiheän ja voimakkaan tykistön tuli-iskun kohteeksi joutuneen panssariosaston taistelut olivat ohi. Tuhoutumisien lisäksi vaurioitumiset ovat olleet sitä luokkaa että yhtymä menetti toimintakykynsä pitkäksi aikaa. Myös vaunujen evakuointi muuttui hengenvaaralliseksi touhuksi. Usein iskuissa kuoli tai haavoittui huolto- ja muuta henkilöstöä. Talvisodan kevyet tykit vaurioittivat myös keveitä vaunuja.
Sherman+vaunujen+ammuskulutuksesta+savuammukset+Steven+Zalogan+kirjan+mukaan+muodostivat+noin+10%.+Sillä+varmistettiin+ettei+tulenjohtajat+voineet+kunnolla+havainnoida+vaunuja.+Melkoinen+kaaos+luvassa+jos+myös+saksalaiset+ampuivat+savuammuksia.+Jännittävä+operaatio+muuttui+suorastaan+tragikoomiseksi+kun+molemmat+osapuolet+täysin+sumussa.
Hyvä huomata tässä vaiheessa, että "savuammukset" todella tarkoittivat pääosin fosforikranaatteja ja ne olivat enemmän suoran hyökkäyksen aseita kuin mitään muuta. Taistelukertomuksien mukaan panssariyksiköt näyttävät kylväneen niitä yhtälailla panssaroituja ja panssaroimattomia kohteita vastaan yhdistetyn palo- ja savuvaikutuksen vuoksi.
Shermaneilla oli kyllä myös varsinainen savunheitin, mutta se näyttää olleen enemmän brittien suosima ja vaatima laite, yhdysvaltalaisten jopa poistaessa sen joistain omista tuotantovariaatioistaan.
///MeAgaln
Niin,hyvin johdetun kaaritulen merkitystä panssarintorjunnassa on usein vähätelty!
Kuitenkin kaikitenkin,suomalainen tykistö tuhosi panssarivaunuja jopa muutamalla yhdestä putkesta ammutulla kranaatilla,kun tulenjohto ja patteri osasivat asiansa!
Merkillepantavaa onkin,ettei tlastoista löydy juuri ainoatakaan neuvostotykistön epäsuoralla ammunnalla tuhoamaa suomalaisvaunua!
Onhan niitä sota-ajalta uhoja ja urbaanilegendoja kaikenlaisia. Tyhmä joka kaikki uskoo.
Valkeasaaressa NL ammutti kahdessa tunnissa 100 vaunuisen junan verran rautaa, suomalaiset 2 vaunullista kolmessa tunnissa!
On+se+vaan+ihme+että+VKT-linjalle+tultaessa+puna-armeijan+ammuskulutus+kappalemäärin+oli+enää+vain+20-30%+suurempi+kuin+suomalaisilla+ja+tonnimäärissä+suomalaisten+ammusmäärä+ohitti+jo+puna-armeijan+lukemat.+Keskeisissä+taisteluissa+suomalaisten+kenttätykistön+ammuksista+jo+45%+oli+raskaita.+Neuvostotykistöllä+vain+28%.+Ero+on+merkittävä+jos+ja+kun+on+kyse+oli+siitä+että+puna-armeija+ampui+pääasiassa+6-6.5kg+ammuksia+ja+raskaatkin+olivat+voittopuolisesti+20-25+kg+painavia+120-122+mm+ammuksia.+Sen+sijaan+suomalaisten+raskaistakin+puolet+oli+40-45+kg+painavia+(150-155+mm).+Kesällä+1944+Suomen+rintamajoukkojen+tykistöstä+enää+30%+oli+enää+75-76+mm.+Puna-armeijan+divisioonatykistöstä+sen+sijaan+75%+oli+76+K+kalustoa.+
-----Ei ihme että taistolaisia ottaa päähän ja lujasti.----
Taistolaiset ja Putinin trollit olette sama asia paitsi, että Putinin trollit olette paljon pahemmat kuin aikanaan taistolaiset.
Ottaako päähän kun totuus kerrotaan ?
Panssarivaunujen+tekniset+viat+on+yleisesti+tunnustettu+tekijä+joka+dramaattisesti+laski+niiden+taisteluarvoa.+Kenttätykkien+käyttöasteet+olivat+huomatttavasti+korkeammat+kuin+taistelupanssareilla.++Ei+ollut+mitään+takeita+pystyttiinkö+taistelujen+jatkuessa+edes+puoliakaan+panssareita+käyttään+samanaikaisesti.+Leningradin+Rintaman+panssariyhtymien+taisteluvoima+puolittui+jo+Viipuriin+mennessä+ja+Ihantalassa+sekä+Vuosalmella+ei+lopulta+pystytty+ryhmittämään+kuin+maksimissaan+30+vaunun+ryhmittymiä.+Nekin+hajoitettiin+keskityillä+10-21+patteriston+iskuilla.+
Nietjärvellä heinäkuun puolivälissä 1944 vihollinen sai sisäänmurron taka-asemaan. Se oli 300 metriä pitkä ja 100 m leveä alue. Tälle alueelle juuri ennen vyörytystä ammuttiin minuutin keskitys 12 patteristolla ja 40 heittimellä, noin 1 000 kranaattia. Taisteluhaudat vyöryttäneitä 15.prikaatin kahta pataljoonaa odotti näky: juoksuhaudat olivat röykkiöittäin täynnä kaatuneita, silpoutuneita, haavoittuneita puna-armeijan sotilaita. Ammuksia oli räjähtänyt keskimäärin 5-6 metrin päässä toisistaan. Kourallinen puolustajia kaatui lähes viimeiseen mieheen. Vain muutama antautui. Pääosa tykistöstä piti huolen siitä ettei vihollinen saanut reservitäydennystä takaapäin murtokohtaan. Aamulla 17.7.44 U-linjan taistelu oli päättynyt suomalaisten täydelliseen voittoon. Hyökkääjä ryhmittyi puolustusasemiin.
Olen+muuten+sitä+mieltä+että+yllätykseen+perustuvat+minuutin+keskitetyt+voimakkaat+tuli-iskut+ovat+100+kertaa+tehokkaammat+ammusmäärään+nähden+kuin+puna-armeijan+tuntikausia+kestävät+kaavamaiset+massa-ammunnat.+Kun+jalkaväki+on+poteroihin+suojautunut+laskevat+miestappiot+95-98%.+Tuhoisinta+on+juuri+ensimmäiset+20-30+sekunttia.
Mutta+kun+toiset+ei+saa+kuin+5+%+toimitettua+siitä+määrästä+kuin+toiset+nopsajalkaiset+punapersepaviaanit.
Urbaanilegendaa ja sotajuttuja, niitä piisaa.
Näyttää unohtuneen eräs tärkeä tekijä: T-34 panssari paljasti itsensä metsämaastossa tupruttamalla länsimaisia panssareita sakeampaa savua paljastaen itsensä. Tämä asia oli myös suomalaisten pst- ja rynnäkkötykkimiehistöjen tiedossa samoin kuin tykistön tulenjohtoupseerienkin. Jos ryhmittymä asettui noin 6 hehtaarin maalialueen sisälle se priorisoitiin ykkösluokan maaliksi johon keskitettiin Vuosalmella, Nietjärven, Loimolan ja Ihantalan maastossa maksimaalinen lyhyt mutta tuhoisa tiheä isku.
Talvisodassa panssariyhtymät jalkaväkijoukkoinaan
olivat aina ykkösmaaleja. Talvisodassa vähintäin sata vihollisen panssaria tuhoitui tykistökeskityksissä suurelta osin siksi että vaunut olivat voittopuolisesti keveitä jolloin jopa 75-76 mm kenttätykit aiheuttivat niille tuhoa.
Jatkosodassa T-34 vaunulle kaikki tykit 105 mm:stä lähtien aiheuttivat vähintäin vakavia vaurioita kun ammus sai täysosuman. 150-155 mm tuhoisin tuloksin.
Tavallinen 105 mm ammus kimpoa t34:n etupanssarista ja kuvusta pois.
Puolet T-34:n pinta-alasta on takakantta ja siihen osunut 105 mm ammus teki myös pahaa jälkeä mekanismille. Nyrkkisääntö pommeille oli sama: 50 kilon pommikin riitti tuhoamaan panssarin jos täysosuma. Jos osui viereen ei edes 500 kilon pommi tuhonnut vaunua ellei sirpale räjäyttänyt polttoainesäiliötä.
Siis avainsana: täysosuma ja eteenkin vaunun takakanteen.
Ensinnäkään mikään vaunu ei aja takaperin, toiseksi telan viereen osunut joku muu kuin 105 mm hernepyssyn ammus, joko kaataa vaunun räjähdyskuoppaan tai heittää ilmaan, tämä vaatii 250 kg pommin, joka tippuu suoraan tankin viereen, 50 kg ei riitä.
HE ammus itsessään sisältää polttavan räjähteen, joka tornin juureen ammuttuna räjäyttää tankin, mutta panssaria ammutaan aina ontelokranaatilla, jos oma henki on kallis, sillä riittää, kun vain osuu jonnekin, mikä puhkaisee panssarin sisään asti..
"Ensinnäkään mikään vaunu ei aja takaperin"
Selvitäppäs ensin itsellesi missä kulmassa esim 105 mm tai 152 mm haupitsien ammukset iskeytyivät panssariin. Ehkä tajuat että se on juuri päälykansi johon kenttätykistön epäsuorat ammukset ylipäätänsä saattoivat osua. Muut olivat "viereen osuneita".
Suomalaisen kenttätykistön valtaosa raskaissa oli juuri haupitseja. Lisäksi on vielä raskas krh (niitä rintamajoukoilla oli 391 kesäkuussa 1944) jonka 120 mm lähes 15 kg:n ammus iskeytyi vielä edullisemmalla kulmalla.
T-34:n telaketju ei ollut paras pysymään kohdallaan ja kevyenkin tykin viereen räjähtänyt ammus saattoi rikkoa mekanismin. 105 mm noin 15 kg ammus takakannella räjähtäessään rikkoi moottorin rakennetta. Takakannen panssarin paksuuskaan ei ollut hääppöinen, vain 20 mm.
Niin miettikääpä itse kestääkö 20 mm panssarilevy 105 mm ammusta, kestääkö 122 mm 21 kg:n ammusta?
"Takakannen [T-34] panssarin paksuuskaan ei ollut hääppöinen, vain 20 mm."
Läpäisykykyä oleellisempi voi olla hitsaussauma. Mutta 20 mm:n tapauksessa tällä ei ole merkitystä. 105 mm ammus tekee tuhoaan. 122 mm vielä pahempaa. 152 mm ammuksen tapauksessa näky on jo kamala.
Roisinnäköistä jälkeä ovat ne hitsuusaumat, kovalla virralla on tavaritsi posottanut puikkoa railoon, reunahaavasta välittämättä, lie ollut kiree keikka hitsurilla.
Kuhlmey ne kaikki tuhosi.
https://www.youtube.com/watch?time_continue=7&v=quuL-PR5xjM&feature=emb_title
Miksi Ihantalassa tarvittiin Kuhlmay tuhoamaan maantiellä seisseet neukun panssarimakkarat jos oma tykistömme oli ne jo tuhonnut. Niitä tuhottuja tankkiromujako saku kävi pommittamassa ?
Aloitus on asiaa!
Jos esimerkiksi typerä panssarilaivahankinta olisi jätetty tekemättä,ja rahoilla hankittu raskasta tykistöä niin maarintaman kuin rannikkopuolustuksen tarpeisiin,olisi Puna-armeija pysähtynyt Summaan!
Mutta ei,amiraalien piti saada paraatilaivansa,kun kerran suurvalloillakin oli!
Hölynpölyä.
Panssarilaivat hankittiin 1920-luvulla kansanliikkeen voimin,rahoitus erityislailla.
Ottakaa selvää edes alkeisasioista.
Mannerheim teki hartiavoimin töitä 1931 alksen,mutta tulos oli se,mikä oli. Eikä sitä asiantuntematon hölynpöly muuksi muuta.
Ilman Mannerheimia tilanne olisi ollut vielä paljon huonompi.
"Hölynpölyä."
Mainiota että ilmoitat kirjoituksesi asiasisällön ennen varsinaista tekstiä.
Säästyy lukemisen vaiva...
"Hölynpölyä."
Mainiota että ilmoitat kirjoituksesi asiasisällön ennen varsinaista tekstiä.
Säästyy lukemisen vaiva...
Amerikkalaisten testi 75 mm tykillä käyttämällä HE-ammuksia osoitti että ammus ei kyennyt läpäisemään edes 400 metrin matkalla StuG III: n panssaria. Testeissä 75 mm:llä raja näytti tulevan vastaan 16 mm:n panssarissa. Panssarien päällyskannet näyttävät olleen n.20 mm (muutkin kuin T-34) joka todistaa sen että vakavaan vaurioon tarvittiin vähintäin 105 mm tykin ammus ja mieluummin 120 mm:n ammus.
Toinen kysymys on se tarvittiinko panssaria edes läpäistä jos ammus räjähti takakannella vaurioittaen moottorin mekanismeja sirpaleillaan.
Brittien maataistelukoneiden käyttämien rakettien salaisuus oli siinä että ne vähäisestä massastaan osuessaan päälykanteen aiheuttivat vakavia vaurioita mahdollisesti sytyttäen polttoainesäiliön tuleen.
Kenttätykistö saattoi käyttää myös muita kuin sirpaleammuksis epäsuorassa ammunnassa.
NL:lla oli paljon käytössä T-70 panssareita vielä 1944. Niiden päälykansi oli vain 10 mm panssaroitu jolloin ne olivat vaarassa jo 76 K ammuksen räjähtäessä päällä.
Totuus on se, että ilmavoimien ja tykistön tukemaa massiivista panssarihyökkäystä oli äärimmäisen vaikeaa torjua millään aseilla.
Se voitiin pysäyttää vain samoilla lääkkeillä, syvällä puolustusksella ja vastahyökkäyksillä hyökkäysvoiman ehtyessä.
Panssarivaunun panssaroinnin läpäisy ei tuhoa välttämättä eikä useimmiten vaunua. Panssari muuttui käyttökelvottomaksi kun sen mekanismi tuhoutui tai vaurioitui vakavasti. Vaurioituminen kuormitti huoltopuolta. Mitä enemmän vaurioitumisia sitä pitemmän aikaa panssarit olivat keskimäärin poissa käytöstä. Neuvostoarmeija ei ollut nopeimmasta päästä korjaamaan vaunujaan.
Panssarin päälykannen takaosaan osunut eteenkin raskas kenttätykistön ammus oli useimmiten tuhoisampi panssarin tulevaisuuden kannalta kuin 75 mm pst-tykin täysosuma.
Osasto Kuhlmay tarvittiin tuhoamaan maantiellä seisseet N-liiton panssarimakkarat Ihantalassa. Miksi jos oma tykistömme oli ne jo tuhonnut? Niitä tuhottuja romujako Kuhlmay kävi pommittamassa ?
Näin ainakin sotahistoriat tuosta ajasta kertovat. Kuhlmein iskut estivät näiden ns. ps-makkaroiden raskaita hyökkäyksiä, ei oma tykistömme.
Sinkomiehet tuhosivat kymmeniä läpipäässeitä neukkutankkeja linjojemme takana. Miten se on mahdollista, miksei tykistö ollut niitä tuhonnut ennen kuin ehtivät hyökätäkään ?
Stukat ja kenttätykistö eivät kumpikaan olleet varsinaisia pst-aseita. Niitä olivat pst-tykit ja toiset ps-vaunut.
Mutta kyllä siinä tuhoa syntyy kun maantiellä seisoo pitkä jono tankkeja melkein tappituntumassa ja siihen sekaan aletaan rätkiä 500 kg pommeja. Sitä tuhovaikutusta ei sovi väheksyä sillä Stukien osumatarkkuus oli melko hyvä.
Kenttätykistön valtava merkitys niin itä- kuin länsirintamalla 1944 ja se miten se kuitenkin on jäänyt ilmavoimien ja panssareiden hypettämisen varjoon on häkellyttävä asia. Miksi se on niin vähän mediaseksikäs aselaji kaipaisi suorastaan selvitystä.
*****Stieglitz*****
Osasto Kuhlmey tuhosi vain muutaman panssarin. Muistakaa faktat Kurskin taistelusta jossa kenttätykistö tuhosi 7-8 kertaa enemmän puna-armeijan panssareita kuin 600 Stukaa, Henscheliä, Jaboa tai Me-110:n maataisteluversiota.
Kriittinen tutkimus Osasto Kuhlmeystä puuttuu Suomesta koska Hannu Valtonenkin toisti saksalaisten omaa narratiiviä. Mitään todisteita tuhotuista kymmenistä ja kymmenistä tuhotuista neuvostopanssareista.
600 Stukaa ja mastaistelukonetta onnistui VUODEN AIKANA tuhoamaan vain 300-400 vihollispanssaria itärintamalla. Yksi panssari per 2 Stukaa/Jaboa.
Il-2:t tuhosivat Kurskissa 72 panssaria 20 minuutissa.
https://www.reddit.com/r/DestroyedTanks/comments/5hnmq5/multiply_perforated_tiger_at_kursk_killed_by/
Il-2 oli panssareiden Nakke Nakuttaja.
80+patteristoa+tykistöä+jatkuva+ammusvirta+ja+se+että+puolet+patteristoista+olisi+käyttänyt+105-155+mm+kenttätykkejä+olisi+ollut+puna-armeijalla+läpäisemätön+este+Suomeen+tunkeutumiselle.+Nyt+patteristoja+oli+vain+keskimäärin+41-42+ja+73%+tykeistä+keveitä+75-76+mm.+
Räjähtävät ammukset olivat kylläkin valua, joka päältä sorvattiin.
Täytyy ihmetellä näitä hupsuja jotka uskovat yhä Kuhlmey-legendoihin. Samalla se kertoo mikä lumoava voima sodanajan propagandalla on yhä niihin jotka eivät ole tutustuneet kriittiseen tutkimukseen II maailmansodan lentokoneiden vaikeuksista maamaalien tuhoamisessa. Niistä vihollispanssarit olivat vaikeimmasta päästä.
Täysosuman saaminen panssariin oli äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta. Ja "läheltä piti" ei harvoja poikkeuksia lukuunottamatta riittänyt.
Aika suoraviivaista touhua, jos vertaa tykistöön.
https://www.youtube.com/watch?time_continue=7&v=quuL-PR5xjM&feature=emb_title
” Täysosuman saaminen panssariin oli äärimmäisen vaikeaa, jopa mahdotonta. Ja "läheltä piti" ei harvoja poikkeuksia lukuunottamatta riittänyt.”
Tässä ketjussa puhutaan tykistöstä eikä Kuhlmeystä ja on selvää, että Tali-Ihantalassa lukemattomia neukkujen ps-vaunuja tuhoutui tykistötulessa.
Kannattaa katsoa vaikkapa kuvista Ihantalan Kirkonmäen alapuolella ollutta venäläistä panssarimakkaraa,johon oli kohdistunut useampana päivänä tykistökeskityksiä. Kuvissa näkyy lukemattomia hylättyjä vaunuja katollaan ja kyljellään! Kun keskityksessä 40 kilon kranaattimojahtaa vaunuun niin siitä ei todellakaan oletaisteluvälineeksi enää osuman saatuaan ja tykistökeskityksissä pienelle alueelle sitä sattui tavan takaa!
Suoraviivaista silloin kun vihollinen ystävällisyydessään antaa filmiryhmän asettaa varusteensa vaunujensa viereen, jopa mahdollistaen skenen purkittamisen useasta eri kulmasta.
///MeAgaln
Nämä suomalaisten kesän 1944 voimakkaa tykistökeskitykset ja niiden tiheys on tutkittu. Keskityksissä ammustiheys oli räjähdys/30-40m2. Joka tarkoitti räjähdystä keskimäärin 6 metrin päässä toisistaan minuutin ryöpyssä. Panssarirykmentti (15-20 vaunua) joutuessaan tuollaisen ryöpyn alle jossa puolet ammuksissa oli vielä raskaita aiheutti yhtymälle suuria tappioita. Todennäköisesti puolet tuhoutui tai vaurioitui. Mahdolliset henkilötappiot olivat suuret ensimmäisten sekunttien aikana eikä vaunut jouduttuaan yllätetyksi päässeet nopeasti pakoon varsinkin jos olivat keskitysalueen keskellä.
Panssaritorjunta on ymmärrettävä laajemmin. Pelkkä pst-tykki/rynnäkkötykki/psv ei kertakaikkisesti riitä. II maailmansodan ajan maataistelukoneiden rajoitteet (epätarkkuus, suppea asearsenaali, itseohjautuvien täsmäaseiden puute, rajallinen toimintasäde, rajallinen aselasti) tiedetään vaikkei kaikki asiaa edelleenkää ymmärrä (illuusioissaan fantasioiva "korkkariosasto").
Katseet kääntyvät syvään puolustukseen johon liittyy sulutus, vihollisen ohjaaminen tietylle uralle ja siihen keskitetyille massiiviselle tykistöiskuille.
Patteriston tuliannos oli 200 laukausta, josta puolet oli kevyitä, näillä ei kannattanut panssareita edes yrittää, eikä yritettykään. AP ammuksilla ammuttiin laivoja, ei panssareita. Sellainen maksaa 5000 e/kpl.
Silloin kun ammuttiin useiden (kymmenien) patteristojen keskityksiä kuten Tali-Ihantalassa niin ei siinä todellakaan yritetty yksittäistä ps-vaunua, mutta ei liioun liikoja surtu, jos sellaine tuhoutui!
Musikatkin oli jo peloteltu aivan pois tolaltaan.
Suomen panssareista tuhoutui vain muutama Vickers ja Rellu koska niitä ei ollut hankittu suurta määrää pelkästään maalitauluiksi. Suomen panssariase oli erittäin pelottava.
Jatkosodan alussa Suomella oli useampi kymmenen T-26-vaunua, joilla neukku oli suopeasti meidät varustanut jo Talvisodassa ja neetenivät Laatokan Karjalan läpi Petroskoin kautta Poventsaan!
Vuonna 1942 alkoi neukku toimittaa jo uudempaa kalustoa eli ensin T-34/76 ja niitä saatiin sitten ostaa lisääkin Saksan sotasaalisvarastosta. Myöhemmin saatiin lisää pari Klimiä (Kv) ja kesällä 1944 useampikin uudempi T-34/85. Myös kaksi JSU-152 rynnäkkötykkiä neukku luovutti, mutta niistä toinen tuhoutui liki heti käytössä ja toinen on panssarimuseossa Parolassa.
Myös Saksasta saatiin ostettua Sturm - rynnäkkötykkejä. Alkuun 20 kpl ja myöhemmin saman verran lisää! Lisäksi Saksa myi meille 15 kplPzwk IV vaunuja, joitaei kerittykäyttää sotatoimissa!
Hölynpölyä.
Suomen panssariase koostui -41 Vickers-vaunuista,joihin oli vaihdettu 45 mm tykki ja T-26 sotasaalisvaunuista, Taisi olla yksi postijunakin.
Sturmeja saatiin syksyllä -43 kaikkiaan 30 ja kesällä -44 yht 29 sekä 15 Pz IV:ää.
Sturmeja tuhoutui toistakymmentä.
Kenttätykkiä ei kannata viedä suorasuuntaukseen kuin pakon edessä, siihen se on liian kankea ja arvokas.
Kiitos kun varoitit, olin juuri viemässä omaani.
Suomen panssariase oli todella paljon pelottavampi kuin Neuvostoliiton. Vickersillä pärjäsi vielä kesällä 1944 hienosti!
Tykistön massakäyttö on juuri se mikä suorastaan kumuloi tappiot. Mm painevaikutus kasvaa lähes eksponentiaalisesti. Tämä ei niinkään näy panssareissa yhtä voimakkaasti kuin henkilötappioissa mutta voi lisätä vauriotappioita. Ei panssariyhtymään kannata pelkällä patterilla ampua vaan vähintäin 6-7 patteristolla. Silloin saadaan minuutissa 600-700 kranaattia kohteeseen. Kuinka usein edes tähän päästiin on kysymysmerkki. Jos painopiste tunnistetiin 2-3 km levyiseksi ei vuoden 1944 olosuhteissa ollut vaikeaa saada 10-12 patteriston keskityksiä myöskään panssariyhtymää vastaan.
Iivana teki aika karkean virheen yrittäessään puskea Pyörökankaan ja Äyräpään tapaisista tiukista immenkalvoista läpi. Hyvin monet "kaartilaiset" saivat siinä touhussa hyvin ikävällä tavalla surmansa ja panssareiden koneistot ammuttiin paskaksi.
Kenttätykistön, eteenkin haupitsien epäsuorassa tulituksessa on suuri etu ammusten korkeassa tulokulmassa. Ammuksella on mahdollisuus tavoittaa massa-ammunnassa panssarien heikoin kohta, takakansi. Niiden paksuudet maksimissaan olivat yleensä vain 20 mm. Mikään ei ole katastrofaalisempi vaunulle kuin murskaantunut moottorimekanismi. Se vaunu on entinen.
Aivan naurettavaa paskaa, kun sinne ei tahtonut osua ilmastakaan. Eihän panssarin tarvinnut kuin ajaa metsikköön suojaan.
Kai se neuvostoliitto antautui Suomella juuri tämän takia. Suomella oli niin päteviä tykkimiehiä että ne osuivat panssarivaunun takakannelle yli 10 kilometrin päästä.
Talvisodassa+vihollisen+tappioista+40%+aiheutti+tykistö+ja+krh.+Jatkosodan+viimeisenä+kesänä+noin+70%.++Myös+suomalaisten+tappioista+60-70%+johtui+sirpalevaikutuksesta.+Se+että+II+maailmansota+oli+yhä+niin+vahvasti+tykistöjen+välistä+voimainkoitosta+on+jäänyt+yllättävän+vähälle+huomiolle+tämän+ilma-ase-+ja+panssarihöpötyksen+rinnalle.+Miksi?
Lentokoneilla ja panssareilla leikkikoulussa leikitään, ei tykeillä!