Täällä on sanottu, että: "Todellisuudessa olemme koko sodanjälkeisen ajan länsimaistuneet huimaa vauhtia" ja että Mannerheim vie Suomen länsimaaksi 1919 tai ainakin aloitti Suomen länsimaistamisen.
Tässä nyt kiinnostaisi tietää, että miten tämä länsimaistuminen on tapahtunut ja miten se on ilmennyt?
Aina 1990-luvulle saakka meillä 1700-luvulta peräisin ollut maakaari ja hallintojärjestelmämme oli pääpiirteissään Kustaa II Aadolfin ajoilta olevassa muodossaan. Eduskuntamme perustettiin 1906 kuuluessamme Venäjään, jonka duuma oli perustettu paria vuotta aiemmin. Äänestysoikeutta ja ehdokasasettelua koskenut lainsäädäntömme oli uudenaikaisin maailmassa, ns länsimaista yhdessäkään ei ollut vastaavaa ja vasta myöhemmin ne ovat omaksuneet joitakin samoja asioita.
Millä tavalla Suomi siis on länsimaistunut? Me emme ole vaihtaneet vaalijärjestelmäämme enemmistövaalitapaan, joka on ajalta jolloin kehittynein laskukone olivat sormet ja varpaat, sen sijaan eräissä maissa on otettu käyttöön samantyyppinen vaalitapa kuin meillä on ollut koko ajan, Saksassa jopa kaksikin kertaa (ensin Weimarin tasavallassa, sitten Länsi-Saksassa). Saksa lienee monen mielestä niin länsimaa kuin vain länsimaa voi olla länsimaa ja sieltähän levitettiin maailmalle myös pilkkatermi suomettuminen.
Suomessa on vallinnut elinkeinon ja uskonnonvapaus koko ajan lähes ilman mitään rajoituksia. Kokoontumis- ja julkaisuvapautta rajoitettiin vain vuosina 1919-1945, jona aikana maassamme oli myös poliittisia vankeja. Stalin lopetti vuonna 1945 tämän Mannerheimin alullepanemat tavat, jonka jälkeen aiemmin kielletyt puolueetkin saivat osallistua hallitukseen.
Olisi nyt oikein hauska kuulla, millä tavalla Suomessa näkyi se länsimaistuminen, jonka Mannerheim pani alulle 1919? Se on selvää, että 1945 Suomi kyllä länsimaistui palatessaan samoihin vapauksiin, jotka maassa olivat vallinneet jo vuonna 1917, mutta millä tavalla Suomi länsimaistui sen jälkeen "yhä kiihtyvällä vauhdilla"?
Tuon kaiken länsimaistuisen jälkeen me sitten lopulta menimme länteen 1995 liittyessämme EU:iin, joka on käytännössä tarkoittanut sitä, että aiempaa pohjoismaisen tiukkaa työturvallisuus-, elitarviketurvallisuuslainsäädäntöämme on löysennetty ja olemme luopuneet omasta valuutastamme sekä siirtyneet Euroopan maiden suhteen rajavalvonnassamme samaan kuin olimme Pohjoismaiden kanssa jo 1950-luvulla.
Joku voinee siis selittää, millä tavalla me olemme länsimaistuneet tämän vuoden 1995 länteen menemisellä? 2010 jälkeen ryssä-sana on otettu jälleen käyttöön ja aloitettu valehtelu venäläisistä palstoilla ja osin jopa tiedotusvälineiden toimesta tavalla, jota ei ollenkaan samassa mitassa esiinny muissa ns länsimaissa, jollaiseksi en Viroa laske, edelleenkään.
AY-liikkeen vaikutusta on voimakkaasti vähennety maassamme kyllä, ja sen ehdottamaa työpaikkademokratiaa ei ole toteuttu, koska se ilmeisesti on sosialismia, kommunismia ja itämaista. Työpaikkademokratia on kuitenkin käytössä Ruotsissa hyvin laajassa muodossa ja taitaa olla Tanskassakin ja tietääkseni nämä kummatkin sijaitsevat meistä länteen ja lasketaan ns länsimaiksi.
Olisi siis oikein kiinnostavaa kuulla tästä länsimaistumisesta ja länteen menemisestä, että kuinka se oikein on tapahtunut ja miten näkynyt maassamme. Äkkiä katsoen kun näyttäisi, että me emme juuri ole omaksuneet paljoakaan meistä länteen olevista maista, mutta jotkut niistä ovat ottaneet paljonkin oppia meistä. Ja me kai sijaitsemme niistä itään.
Niin ja muuten kieleemmekin on edelleenkin tullut aika vähän lainasanoja länsimaiksi laskettavien maiden kielistä, jos ei radioamatöörislangia lasketa, ja kielemme perusrakenne ja monet muotoseikat ovat yhteneviä meistä itään olevien kielten kanssa.
Tässä nyt kiinnostaisi tietää, että miten tämä länsimaistuminen on tapahtunut ja miten se on ilmennyt?
Aina 1990-luvulle saakka meillä 1700-luvulta peräisin ollut maakaari ja hallintojärjestelmämme oli pääpiirteissään Kustaa II Aadolfin ajoilta olevassa muodossaan. Eduskuntamme perustettiin 1906 kuuluessamme Venäjään, jonka duuma oli perustettu paria vuotta aiemmin. Äänestysoikeutta ja ehdokasasettelua koskenut lainsäädäntömme oli uudenaikaisin maailmassa, ns länsimaista yhdessäkään ei ollut vastaavaa ja vasta myöhemmin ne ovat omaksuneet joitakin samoja asioita.
Millä tavalla Suomi siis on länsimaistunut? Me emme ole vaihtaneet vaalijärjestelmäämme enemmistövaalitapaan, joka on ajalta jolloin kehittynein laskukone olivat sormet ja varpaat, sen sijaan eräissä maissa on otettu käyttöön samantyyppinen vaalitapa kuin meillä on ollut koko ajan, Saksassa jopa kaksikin kertaa (ensin Weimarin tasavallassa, sitten Länsi-Saksassa). Saksa lienee monen mielestä niin länsimaa kuin vain länsimaa voi olla länsimaa ja sieltähän levitettiin maailmalle myös pilkkatermi suomettuminen.
Suomessa on vallinnut elinkeinon ja uskonnonvapaus koko ajan lähes ilman mitään rajoituksia. Kokoontumis- ja julkaisuvapautta rajoitettiin vain vuosina 1919-1945, jona aikana maassamme oli myös poliittisia vankeja. Stalin lopetti vuonna 1945 tämän Mannerheimin alullepanemat tavat, jonka jälkeen aiemmin kielletyt puolueetkin saivat osallistua hallitukseen.
Olisi nyt oikein hauska kuulla, millä tavalla Suomessa näkyi se länsimaistuminen, jonka Mannerheim pani alulle 1919? Se on selvää, että 1945 Suomi kyllä länsimaistui palatessaan samoihin vapauksiin, jotka maassa olivat vallinneet jo vuonna 1917, mutta millä tavalla Suomi länsimaistui sen jälkeen "yhä kiihtyvällä vauhdilla"?
Tuon kaiken länsimaistuisen jälkeen me sitten lopulta menimme länteen 1995 liittyessämme EU:iin, joka on käytännössä tarkoittanut sitä, että aiempaa pohjoismaisen tiukkaa työturvallisuus-, elitarviketurvallisuuslainsäädäntöämme on löysennetty ja olemme luopuneet omasta valuutastamme sekä siirtyneet Euroopan maiden suhteen rajavalvonnassamme samaan kuin olimme Pohjoismaiden kanssa jo 1950-luvulla.
Joku voinee siis selittää, millä tavalla me olemme länsimaistuneet tämän vuoden 1995 länteen menemisellä? 2010 jälkeen ryssä-sana on otettu jälleen käyttöön ja aloitettu valehtelu venäläisistä palstoilla ja osin jopa tiedotusvälineiden toimesta tavalla, jota ei ollenkaan samassa mitassa esiinny muissa ns länsimaissa, jollaiseksi en Viroa laske, edelleenkään.
AY-liikkeen vaikutusta on voimakkaasti vähennety maassamme kyllä, ja sen ehdottamaa työpaikkademokratiaa ei ole toteuttu, koska se ilmeisesti on sosialismia, kommunismia ja itämaista. Työpaikkademokratia on kuitenkin käytössä Ruotsissa hyvin laajassa muodossa ja taitaa olla Tanskassakin ja tietääkseni nämä kummatkin sijaitsevat meistä länteen ja lasketaan ns länsimaiksi.
Olisi siis oikein kiinnostavaa kuulla tästä länsimaistumisesta ja länteen menemisestä, että kuinka se oikein on tapahtunut ja miten näkynyt maassamme. Äkkiä katsoen kun näyttäisi, että me emme juuri ole omaksuneet paljoakaan meistä länteen olevista maista, mutta jotkut niistä ovat ottaneet paljonkin oppia meistä. Ja me kai sijaitsemme niistä itään.
Niin ja muuten kieleemmekin on edelleenkin tullut aika vähän lainasanoja länsimaiksi laskettavien maiden kielistä, jos ei radioamatöörislangia lasketa, ja kielemme perusrakenne ja monet muotoseikat ovat yhteneviä meistä itään olevien kielten kanssa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niin, jos Suomi on länsimaistunut vasta Mannerheimin ansiosta niin emmekö Ruotsin osana olleetkaan länsimaa vaan itämaa ?
Olimme länsimaa, mutta muinaisella ajalla vailla lännen herkkuja, kuten sananvapaus, vapaat vaalit, vapaa ay-liike ja vapaatmediat. Ne kaikki tuli länteen kehityksen myötä ja itään ne eivät ole saapuneet vieläkään!
Niin tosiaan, Vuonna 1919 monilla ns länsimailla oli siirtomaita, mutta Suomi ei sellaisia tainnut edes Mannerheimin johdolla hankkia?
Toisaalta jos ajatellaan, että länsimaat ovat myös tässä koko ajan länsimaistuneet, vaikka Euraasian mannerlaatta ei maantieteellisesti ole liikkunut lähemmäs Amerikan mannerta, niin voisi ajatella siirtomaista luopumisen olevan länsimaistumisen merkki. Sitäkään emme ole tehneet, emmekä ole käyneet verisiä siirtomaasotia estääksemme siirtomaita itsenäistymästä.
Maassamme eivät myöskään vasemmistoanarkistit eivätkä islamistit ole räjäytelleet pommeja tai ampuneet ihmisiä konetuliasein sitten vuoden 1918, kuten aika useassa länsimaassa on tapahtunut.
Kyllä on vaikea löytää mitään länsimaihin viittaavaakaan Suomesta. Melkoinen osa kulutustavarastakin on valmistettu Kiinassa ja Intiassa, jotka ovat idässä. TV-ohjelmat on tekstitetty kirjaimilla, joiden alkuperä on Lähi-idässä, numeromerkit Intiasta kotoisin...
Sitten nämä presidentin virkakaudet. Kekkonen oli presidenttinä reilut neljä virkakautta, jonka jälkeen Koivisto rajoitti virkakausien määrän kahteen. Yhdysvalloissa Roosevelt valittiin myös neljästi peräkkäin presidentiksi ja kuoli virkaansa, toisin kuin Kekkonen, eikä Yhdysvalloissa ole tietääkseni vieläkään rajoitettu virkakausien määrä. Yhdysvallat kai on länsimaa?
Suomi näyttää liukuvan koko ajan vain kauemmaksi länsimaista. Juuri luin uutisen, että olemme EU:n ainoa maa, jossa asunnottomuus vähenee. Tässäkään emme siis muutu muiden länsimaiden kaltaiseksi vaan etäännymme niistä.
Eikö se olisi jo aika aivan rehellisesti tunnustaa, että Suomi ei ole mikään länsimaa eikä ole koskaan ollutkaan.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/2d208159-c04a-4a92-aea9-e124da34a932
Elintasomme osalta, jossain määrin. Meidän noin kuusikymppisten vanhemmat olivat se ikäluokka joka suuremmassa määrin pääsi matkustamaan kirkonkylää tai Tamperetta pidemmälle. Vielä 50-60-70 luvuilla katukuva oli ankea, huonoissa harmaissa vaatteissa laahustava väki julkisivuiltaan rappeutuneiden, koksinsavun mustuttamien kerrostalojen välissä. Ajoneuvokalusto, sikäli kuin sitä oli, oli hevosvetoista tai idästä tuotua. Länsimaissa käyneet onnekkaat kertoivat tarinoita hienoista autoista ja Ruotsiin muuttaneet tulivat kesälomillaan kotitorpalle Volvoilla joita koko kylä kävi ihmettelemässä. Syrjemmille seuduille sähkö saatiin vasta 70-luvun lopulla.
Mannerheimilla toki ei tähän vähitellen kohti länsimaista tasoa kohoavaan elintasoon ollut osaa eikö arpaa. Ennen sotia hänen länsimaistamisensa oli yritys tuoda Italian kaltainen fascismi Suomeen, sodan jäljeen keskittyi oman elintasonsa nostamiseen.
” Mannerheimilla toki ei tähän vähitellen kohti länsimaista tasoa kohoavaan elintasoon ollut osaa eikö arpaa. ”
Olipa hyvinkin!
”Ennen sotia hänen länsimaistamisensa oli yritys tuoda Italian kaltainen fascismi Suomeen, ”
Marski ei koskaan kannattanut fasismia!
”sodan jäljeen keskittyi oman elintasonsa nostamiseen.”
Ei, vaan luotsaamaan maansa pois sodasta. Talousoli huolista pienin!
Valehtelet.
Mannerheim ajoi Suomeen kielirauhaa ja suuntautumista pohjoismaiseen puolueettomusupolitikkaan, jonka Kivimäen hallitus ottikin 1935 ohjenuorakseen.
Mannerheim ihaili Britanniaa,koska oli vanhan liiton aatelismiehiä ja siellä oli sentään edelleen säätyjako ja kuningashuone.
Natseja ja fasisteja Mannerheim piti rahvaanomaisina räyhääjinä, vaikka hyväksyi heidän kommunisminvastaisuutensa.
Sodan jälkeen Mannerheim toimi presidenttinä maaliskuuhun 1946.
Sen jälkeen hän sairasteli vuoden verran ja siirtyi sitten Sveitsiin viimeisen rakkautensa kanssa. Siellä hän keskittyi muistelmiensa kirjoittamiseen.
Kotimaassa hän hankki eduskunnan 1942 myöntämällä rahalahjalla Kirkniemen kartanon,josta tuli armoton rahareikä.
Kunkreivitär Arco lopetti Marskin avustamisen, tuli viime hetkillä pelastukseksi huomattava ennakkomaksu muistelmista.
Ja montako kertaa se perustettu eduskunta hajotettiin Venäjän aikana. Nykypäivänä Niinistöllä sen enempää kuin Putinilla ei ole oikeutta sitä hajottaa.