Otsikko tietenkin järkyttää vapareita, jotka ovat huolissaan paitsi uskonnon edelleen voimakkaasta asemasta, myös omasta multautumispaikastaan kuolemansa jälkeen. Rationaalinen sekularistihan ei enempää odota tulevaisuudeltaan pitkällä tähtäimellä. Realismi on silkkaa lannistavaa ankeutta.
Usko taas on toivoa ja se siivittää ihmiskuntaa. Vain usko, toivo ja rakkaus antavat mielikuvitukselle ja kehitykselle, miehelle ja naiselle, mahdollisuuden kohota aikojen ja paikkojen yläpuolelle, tehdä itsestään ikuisia ja avata tietä johonkin täysin uuteen, jota synkkämielinen rationalisti ei osaa pitää mahdollisena ollenkaan, vielä vähemmän tavoittelemisen arvoisena.
Johtuen siitä, millaiseksi vaparit ovat maailman mieltäneet, he ilmeisesti päätyvät yleensä tuhkauttamaan ruumiinsa. Sitten on taas toisia, jotka ajattelevat asian näin:
https://www.youtube.com/watch?v=B7zLrljRkB0
Ja heidän (tarkalleen ottaen juuri hänen) ansiostaan, ja Jumalan, meillä on rock'n'roll, sähkökitaralla sooloiltuna. Kyllä siinä silloin on totuus tunnustettava paatuneimman ateistinkin:
https://www.youtube.com/watch?v=BPPzYfMkXZw
Naisille on varmasti lohdullista tietää, ettei heidän välttämättä tarvitse olla kuvankauniita täydellisen elämän omaavia huippututkijoita ja verbaliikan mestareita kelvatakseen menestymään vielä toistaiseksi lähes täysin miesten olevassa maailmassa. Nainen voi aivan hyvin olla vaikka tuommoinen uskonnollinen kitaransoittelija, joka keksii riffit ja tulee esiintymisillään opettaneeksi ne miehille, jotka sitten tekevät niillä vuorittain rahaa. Miehille ja koville realisteille raha onkin tietysti tärkein asia. Herra siunakkoon ja kyllä on siunannutkin, The Godmother of Rock'n'Roll:
https://www.youtube.com/watch?v=gELe5Rj_tXU
Tutkimattomat ovat Herran tiet, kuinka Hän milloinkin antaa hyvän toteutua keskuudessamme. Sitä ei ateistikaan rationaalisuudessaan ikinä ymmärrä. En tiedä, yrittääkö edes, tosissaan
https://www.youtube.com/watch?v=a4Xlyi8Is98
Usko taas on toivoa ja se siivittää ihmiskuntaa. Vain usko, toivo ja rakkaus antavat mielikuvitukselle ja kehitykselle, miehelle ja naiselle, mahdollisuuden kohota aikojen ja paikkojen yläpuolelle, tehdä itsestään ikuisia ja avata tietä johonkin täysin uuteen, jota synkkämielinen rationalisti ei osaa pitää mahdollisena ollenkaan, vielä vähemmän tavoittelemisen arvoisena.
Johtuen siitä, millaiseksi vaparit ovat maailman mieltäneet, he ilmeisesti päätyvät yleensä tuhkauttamaan ruumiinsa. Sitten on taas toisia, jotka ajattelevat asian näin:
https://www.youtube.com/watch?v=B7zLrljRkB0
Ja heidän (tarkalleen ottaen juuri hänen) ansiostaan, ja Jumalan, meillä on rock'n'roll, sähkökitaralla sooloiltuna. Kyllä siinä silloin on totuus tunnustettava paatuneimman ateistinkin:
https://www.youtube.com/watch?v=BPPzYfMkXZw
Naisille on varmasti lohdullista tietää, ettei heidän välttämättä tarvitse olla kuvankauniita täydellisen elämän omaavia huippututkijoita ja verbaliikan mestareita kelvatakseen menestymään vielä toistaiseksi lähes täysin miesten olevassa maailmassa. Nainen voi aivan hyvin olla vaikka tuommoinen uskonnollinen kitaransoittelija, joka keksii riffit ja tulee esiintymisillään opettaneeksi ne miehille, jotka sitten tekevät niillä vuorittain rahaa. Miehille ja koville realisteille raha onkin tietysti tärkein asia. Herra siunakkoon ja kyllä on siunannutkin, The Godmother of Rock'n'Roll:
https://www.youtube.com/watch?v=gELe5Rj_tXU
Tutkimattomat ovat Herran tiet, kuinka Hän milloinkin antaa hyvän toteutua keskuudessamme. Sitä ei ateistikaan rationaalisuudessaan ikinä ymmärrä. En tiedä, yrittääkö edes, tosissaan
https://www.youtube.com/watch?v=a4Xlyi8Is98
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikä on aloittajan käsitys naisten oikeuksista, älykkyydestä ja vaikkapa naispappeudesta? Entä vanhan testamentin rituaalinen puhtaus, kuukautisista ja synnytyksen jälkeen?
Järkyttää? Miedosti huvittaa on lähempänä totuutta.
Naturalistinen realismi eli tosiasioiden tunnustaminen ajallisuudesta ja rajallisuudesta vapauttaa elämään täysillä eikä tuhlaamaan ainutlaatuista ja ainutkertaista, jatkuvasti muuttuvaa elämäänsä syntymän ja kuoleman välillä johonkin kuvitelmiin mahdottomuudesta, ikuisesta elämästä, joka on mahdtoton, äärimmäisen omahyväinen ja lapsellinen kuvitelma siitä että maailma pyörii vain hänen napansa ympäri.
Kuvitelmat eivät ole hyvää aitoa elämää, vaan huumeista harhaa. Taivastoivo "iankaikkisuudesta" on kansan oopiumia. Paitsi että ajatus ikuisesta elämästä on kavahduttava, koska oikea elämä on muuttuvaa ja tajuntamme on jatkuvassa ja erottamattomassa yhteydessä omaan kehoomme. Toimintamme jäljet kuitenkin näkyvät yhteisössä nimellä tai nimeämättä. Muistomme elää läheisissä.