Olen huomannut globalisaation huonojen puolten olevan tukityöllistetyn pullamössöporukan propagandaa. Väite rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät ei pidä paikkaansa.
Paikkansapitävämpi väite on: Rikkaat rikastuvat mutta köyhät rikastuvat enemmän. Tuloa pitää verrata siihen mitä saa omassa maassaan eikä mitä köyhä saisi suhteessa eurooppalaiseen!
Odotan vain positiivisia kannanottoja koska kukaan ei pysty kumoamaan väitettäni!
Paikkansapitävämpi väite on: Rikkaat rikastuvat mutta köyhät rikastuvat enemmän. Tuloa pitää verrata siihen mitä saa omassa maassaan eikä mitä köyhä saisi suhteessa eurooppalaiseen!
Odotan vain positiivisia kannanottoja koska kukaan ei pysty kumoamaan väitettäni!
Vastaukset 13
Vanhimmat
jo aikaa sitten.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000002005208#22000000002005208
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000004684231
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000005412400
Noin aluksi.
Leipäjonot ovat huono mittari kun tyrmätään globalisaatiota. Itsekin opiskeluaikana hain leipäjonosta elintarvikkeita ja sitten kaljat kaupasta. Samoin tuntui tekevän 90% porukasta.
Tottakai leipäjonoja käytetään.
Unionin köyhäinapu? En ole kuullutkaan ja miten se liittyy globalisaatioon? Ellemme olisi unionin jäseniä, emme saisi unionin köyhäinapua! Ja ellemme olisi unionin jäseniä, meillä ei olisi varaa elintarvikkeisiin kun tullit pitäisi hinnat korkealla. Silloin vasta leipäjonoja olisikin.
Mutta tarvitsevatko kehitysmaat hyvinvointivaltiota? Ennen kuin suomesta tehtiin hyvinvointivaltio, täällä oli vähemmän itsemurhia ja avioeroja. Naapuriapu oli kunniassa ja kanssaihmisistä huolehdittiin. Tämän saivat konkreettisesti huomata suomalaiset joutuessaan tsunamin yllättämiksi Thaimaassa. Hyvinvointivaltiossa olisi odotettu milloin vltio ehtii apuun, vai ehtiikö koskaan.
(joka muuten ajaa globalisaatiota vauhdilla eteenpäin)meillä ei ollut leipäjonoja, ei ollut tarvetta sellaisille, ei tosin ollut työttömiäkään näissä määrin. Globalisaatio vaikuttaa (on jo vaikuttanut)myös länsimaihin, vaikkakin vasta viiveellä ja vaikuttaa tulevaisuudessa vielä lisääkin, leipäjonot monikertaistuvat.
"Chossudovsky näkee valuuttarahaston ja Maailmanpankin köyhiin maihin pakottaman politiikan osana laajempaa uusliberalistista ohjelmaa. Tämän toteuttaminen aikaansaa köyhyyttä ja syrjäytymistä myös teollisuusmaissa. Esimerkiksi EU:ssa niin sanotut lähestymiskriteerit vastaavat osittain rakennesopeutusohjelmia."
http://gamma.nic.fi/~otammile/Chossudovsky.htm
Ongelma "pähkinänkuoressa"
http://64.233.161.104/search?q=cache:IJ555lDA67MJ:www.globalisaatio.net/download/hyvinvoi.pdf kohti vuotta 1929?&hl=fi&lr=lang_fi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000005950235
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000005696313
Ensimmäiset uutiskuvat leipäjonoista oli heti laman jäljiltä 1993 kun Jorma Huuhtanen oli Sosiaali- ja terveysministeri. Liityimme EU.n 1995. Työttömyys on pienentynyt huippuluku ~400000 (1992) koko unionin jäsenyyden ajan.
Kasvaneet leipäjonot eivät johdu globalisaatiosta. Jos leipäjonot seuraavat työttömyyttä, ne poistuvat työttömyyden vähentyessä, johon globalisaatio antaa paremmat edellytykset kuin tullien ja tukiasten pöhöttämä ei-globaali tila.
Maailmanpankki ja IMF eivät pakota omaa politiikkaansa yhteenkään köyhään maahan. Päinvastoin, holtittomalle rahanlainaukselle ei ole mitään estettä. Tämä on totta kun seuraa venäjää ja sen politiikkaa.
>>Maailmanpankki ja IMF eivät pakota omaa politiikkaansa yhteenkään köyhään maahan. >>
Tavaa loppuun asti, huomioi rakennesopeutus myös...
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Velkakriisi
Artikkelissa puhuttiin länsimaisista pankeista, ei IMF:stä. Tänä päivänä yksikään vapailla pääomamarkkinoilla toimiva rahoituslaitos lainaa rahaa kehitysmaille suuren riskin vuoksi, kun taas esim. suomi saa hyvinkin rahaa vapailta markkinoilta.
Afrikan saama kehitysapu/lainat ovat kuusi kertaa suuremmat kuin USA:n euroopalle myöntämä Marschall apu IImaailmansodan jälkeen. Jos afrikan valtiot olisivat käyttäneet varat järkeviin investointeihin eikä sotimiseen ja korruptioon, olisi afrikka suurempi kansantalous kuin eurooppa.
Artikkeli saattaa olla oikein, mutta tavaa sinä se tarkemmalla haulla!
puhuttiin tosiaan WTO:sta
"WTO:ssa valtaa käyttävät USA, EU ja Japani sekä ylikansalliset yhtiöt. Kaikkien tutkimusten mukaan WTO:n politiikka on johtanut maailmanlaajuisten tuloerojen kasvuun ja ympäristöongelmien pahenemiseen.
WTO:n perustamisella "kolme suurta" halusivat myös lopullisesti kuopata YK:n kauppajärjestön (UNCTAD), jolla vielä parikymmentä vuotta sitten oli (tullikysymyksiä lukuun ottamatta) aktiivinen rooli maailmankaupassa. UNCTAD pyrki mm. maailmankaupan rakennevääristymien korjaamiseen. Suurvallat onnistuivat myös lopettamaan ylikansallisten yritysten toimintaa valvovan YK-järjestön." IMF jäi mainitsematta, se toki mainitaan monessa muussa ikävässä yhteydessä.
Artikkeli on oikein, faktat faktoja, luettu "luupin" kanssa ja tutkittu vielä monesta muustakin lähteestä.
mainittiin kohdassa, jossa myös Maailmanpankki mainittiin,
"Rakennesopeutusohjelmat
Lainojen takaisinmaksun varmistamisesta ovat rakennesopeutusohjelmien kautta vastanneet Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF). Molemmissa laitoksissa teollisuusmailla on ehdoton äänivalta."
http://www.sci.fi/~tumakaup/10_VELKA.HTM#Rakennesopeutusohjelmat
Riippuuko hyvinvointi tosiaan ensisijaisesti aineellisista tekijöistä?
Kaikillahan on pullamössöä ja autoja. Kysymys on silti ennen kaikkea arvojen muutokseksesta - kaikenlainen vihamielisyys kansanvaltaa ja "taantumusta" kohtaan lisääntyy.
Koitapa Räkä olla hetki olemattomilla tuloilla - näet, että pullamössö on muualla. Mitään ei voi tehdä, koska kaikki on toteutettavissa rahalla. Sielullinen hyvinvointikin.
Ja kauhea totuus: raha voisi olla keksintö, jota ei olisi koskaan keksitty.
Aineelliset tekijät ovat hyviä mutta eivät välttämättömiä. En ymmärrä miten raamattu kuuluu globalisaation vastustukseen?
Ja miten olemattomat tulot? Menot on helppo suhteuttaa tulojen mukaan. Itse pystyn siihen vieläkin.
Ja jos rahaa ei olisi keksitty, olisi käytössä toinen arvon mitta ja -säilyttäjä Esim. oravannahka!
palanneet moniin maihin takaisin, niissä osa kansasta elää jo vaihtotaloudessa.
...
Kaikkihan on suhteellista.Kun osa rikastuu,niin hintataso nousee.Näin on käynyt EU-aikana Suomessa.Taloudellisen kasvun aikana riittää kaikille jotain jaettavaa,mutta kohtahan tulee talouslasku,joka pitää huolen teoriasi kaatumisesta.Näitä ismejähän on aina kehitetty lyhyen tähtäimen peraatteella,ja unohdettu niiden toimivuus tilanteen muuttuessa.Sama kohtalo koskee uskontoja.Ne kaatuvat,kun ihmiset huomaavat niiden hölmöyden.