osanneet venäjää 1900-luvun alkukymmenillä? Silloinhan ilmeisesti oli ollut jopa pakko opiskella kieltä, jopa kansakoulussa. Eivätpä nähneet porvarit, joihin opettajatkin lukeutuivat, taaskaan omaa nationalistista kiihkoaan pidemmälle.
Mikseivät kaikki suomalaiset
Anonyymi
49<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Impiwaaralaiset vastustivat kansainvälistymistä.
Venäjän kansainvälisyys oli melko rajallista. Harva venäläinen osasi muuta kieltä kuin venäjää. Pietarin englantilaiset puhuivat yleensä englantia.
Sen ajan tavat olivat toiset kuin myöhemmin. Vallattua aluetta ei yritetty ”sovjetisoida” heti ja se saattoi säilyttää identiteettinsä vuosikymmeniä. Lisäksi ennen vuotta 1917 ei ollut vielä säännöllistä kansakoulua vaan lukemaan opittiin (jos opittiin) kirkon toumesta. Olisiko seitsemän veljeksen veljet kaivanneet viera vieraan kielen (ja kirjaimet) vaikeuttamaan aapisen oppimista!
Tiltun typerätpoliittisetintressit häiritsevät järjenjuoksua?
Seitsemän veljeksen Eero oli hyvää vauhtia kansainvälistymässä, osasi jo tervehtiä kahdellakin vieraalla kielellä: Hustote till sanoi ruotsalainen, kappusivai sanoi ryssä. Ei olisi tarvittu enää paljoakaan lisäopetusta niin olisi alkanut kauppa käydä itään ja länteen.
Pöhvelin on näköjään luonteenlaadustaan johtuen mahdotonta olla valehtelematta,
Kansakoulu oli Suomessa aluksi nelivuotinen oppilaitos, joita alettiin perustamaan vuoden 1866 kansakouluasetuksen myötä. Asetuksen mukaan kaupunkeja velvoitettiin kansakouluja perustamaan, mutta maaseudulla kunta sai päättää
Kirjoissa puhutaan tosin kiertokouluista ja papeista. Kävivätkö mielestäsi seitsemän veljestä ’kansakoulua’? Toki teos on romaani, mutta jotakin kuvaa siitä saa sen ajan tilanteesta.
Esim vuosisadan vaihteessa 1800/1900 oli Suomessa yhä paljon väkeä, joka ei osannut edes lukea.
Olisivat laittaneet vähän maustetta siihen kiljuun tai jalostusastetta korkeammaksi, eli kirkkaaksi, niin johan olisi alkanut monenkeskinen kauppavaihto.
'Sen+ajan+tavat+olivat+toiset+kuin+myöhemmin.+Vallattua+aluetta+ei+yritetty+”sovjetisoida”+heti+ja+se+saattoi+säilyttää+identiteettinsä+vuosikymmeniä.+Lisäksi+ennen+vuotta+1917+ei+ollut+vielä+säännöllistä+kansakoulua+vaan+lukemaan+opittiin+(jos+opittiin)+kirkon+toumesta.+''
'Esim+vuosisadan+vaihteessa+1800/1900+oli+Suomessa+yhä+paljon+väkeä,+joka+ei+osannut+edes+lukea.'
Miten ne olisivat orjien kielellä vapaampia ihmisiä alistaneet? Romanovitkin puhuivat lähinnä englantia ja ranskaa keskenään. Tietämyksesi tsaarin Venäjästä on heikko.
Kaupallisesti suuntautuneet kansat olisivat nähneet heti venäjänkielisten markkinoiden valtavan potentiaalin. Mutta meillä piti jäkittää vastaan.
"Kaupallisesti suuntautuneet kansat olisivat nähneet heti venäjänkielisten markkinoiden valtavan potentiaalin"
Sinäkään et tee muuta kuin valitat, nyt heti yritys pystyyn ja alat markkinoida katsotaan miten pitkälle se sinulla kantaa!
Valtavan potentiaalin? 90 prosenttia venäläisistä eli maaseudulla.
Hölynpölyä taas.
Oppikouluissa oli pakollinen venäjän opetus vuoteen 1918.
Virkamiehillä oli ainakin venäjän perusteiden osaaminen vaatimuksena.
Miksi emme hyödyntäneet sitä?
Sitä hyödynnettiin erityisesti kaupankäynnissä ja tietenkin virallisissa asioissa.
Punaiset hyödynsivät sitä Evert Huttusen tapaisilla tulkeilla maanpetokseen asti.
Lyhyesti:
1) Kaikille ei opetettu venäjää
2) Kaikki eivät halunneet oppia venäjää
Olisi kannattanut. Oppia.
Olisi kannattanut. Oppia.
Niinkö? Mutta älä sure... moni oppi sen sijaan ruotsia.
” Olisi kannattanut. Oppia.”
Paljonko bolsevistisen Venäjän kanssa käytiin kauppaa 1918-1939?
Jonkun verran. Hella Wuolijoki osasi venäjää.
"Hella Wuolijoki osasi venäjää."
Hellankin liikenaiskyvyt kyllä tiedetään!
Hän oli vakooja ja siksi bolseviikit maksoivat tiedoista hyvin! Jotkut hölmöt luulivat tästä syystä häntä hyväksi kauppanaiseksi vaikka myi tetoja Suomesta ja oli aivan sama mitä pas*a siinä sivussa bolseviikeilla tarjottiin myyntiin!
” Jonkun verran. Hella Wuolijoki osasi venäjää.”
Eli vuosina 1918-1939 Suomen Venäjän kauppa oli Hella Wuolijoen varassa?
Itse olen elänyt kuvitelmassa, ettei Neuvostoliitto kahtena ekana vuosikymmenenäkovasti käynyt kauppaa ainakaan Suomen kanssa? Sehän eiosallistunut kv urheiluun tai juuri muuhunkaan?
Tietääkö joku tarkemmin?
Kyllä ruki vehrmuistettiin muutoinkin!
Iso osa ruokaan täällä käytetystä viljasta tuli sisällissodan jälkeen Leninin Venäjältä. Viljakauppaan ei kummoisia tulkkeja tarvittu edes Amerikan kanssa.
”Ruotsalaisia emme enää ole, venäläisiksi emme tahdo tulla, olkaamme siis suomalaisia”
Venäjän oli vähemmistökieli. Olisi pitnyt panostaa kiinan ja hindin kieliin. Ne ovat edelleen valtakieliä ja niitä puhutaan ympäri maailman, Venäjälläkin.
Ennustiko Väinö Linna koronaepidemian? Honkajoki varoittaa Tuntemattomassa Sotilaassa Keltaisesta vaarasta.
Volanen ja Lehtinen tietenkin kumoavat taas tämänkin.
Keltainen vaara on käsite eikä tauti.
Onkohan aloittaja kuullut koskaan sortovuosista? Ilman niitä olisi voinut käydä niin, että Suomi olisi pikkuhiljaa venäläistynyt. Suomihan oli autonominen valtio, jolla oli Venäjän kanssa yhteinen hallitsija. Kun kommunistit Venäjällä tappoivat tsaarin, hajosi koko Venäjän valtio kuin lehmän paska vesilätäkössä.
Ukkini oli autonomian aikana opettajaseminaarissa, heillä oli venäjän kieli pakollinen oppiaine, mutta sitä opiskeltiin nihkeästi. Kerrottiin kaskua, jonka mukaan venäjän kielen tarkastaja tuli tutkimaan koululaisten kielitaitoa. Ne jotka tiesivät oikean vastauksen viittasivat oikealla kädellä ja ne jotka eivät tienneet viittasivat vasemmalla. Tarkastus meni hyvin: kaikki viittasivat opettajan kysymyksiin ja vastaus oli aina oikein.
Millä tavalla venäläistynyt? Venäläisiä asui Suomessa mitätön määrä ja enemmistö kansasta oli kielitaidotonta.
Joku vuosi sitten Helsingin yliopistossa lakkautettiin japanikielen professorin virka ja aloitettiin Suomelle hyödyllisempänä somalinkielen opetus.
Sekä kauppakorkeakoulussa että kadettikoulussa on aina opetettu myös venäjää.
Kadettikoulun Gruppa Finladijaahan pidettiin aikanaan jopa maanpetoksellisena!
Miten niin? Kirjahan kuvaa vain pientä suomalaista rthmää ulkomaankomennuksella eikä mitään salaista keerota! Ei se ainakaan kadettikoulua häirinnyt! Sehän on koulu siinä kuin muutkin!
Komennukselle lähdettiin koska neukut "pyysivät" tuota. Hyvinhän koko gruppa edusti ja toteutti Frunzessa suomalaista upseerikunniaa. Pena toimi ryhmyrinä juuri niin kuin opetti 1969 Haminassa gruppa Sir Palen toimimaan. Kunnia myös muille Finlandijan oppilaille, upseerien malja!
Ainoa hyödyllinen sana mikä kaikkien suomalaisten tulee osata tavatessaan venäläisen on ruki vverh....
Venäjän valloitettua Suomen, jäivät Suomeen edelleen voimaan Ruotsin lait. Ruotsin kieli oli silloin virallinen kieli. Suomen kieli tuli viralliseksi Ruotsin ohella 1800-luvun puolivälissä. Venäjän kieli ei ollut virallinen kieli. Venäjän vallan aikana venäjän kieltä luettiin vasta lukiossa. Ainakin Pohjanmaalla kun oli ollut lukion viimeinen venäjän oppitunti, venäjän oppikirja poltettiin.
"Suomen kieli tuli viralliseksi Ruotsin ohella 1800-luvun puolivälissä. "
Väärin, virallisen kielen asema toteutui vasta vuoden 1902 kieliasetuksella ruotsinkielisten ankarasta vastustuksesta huolimatta.
Freudenthalin kirjoituksissa ja hänen perustamassaan Vikingen-lehdessä suomenkieliset leimattiin toiseksi roduksi; suomessa oli kaksi kansallisuutta, joilla ei ollut verisiteitä toisiinsa. Suomenkielisten rodullisella alemmuudella perusteltiin sitä, miksi suomenkielisten ei kuulunut saada tasavertaisia oikeuksia.
Venäjä oli Suomessa virallinen kieli 1809 - 1917.
Onneksi oli järkevä porvaristo ja sosialistit hommaamassa eduskuntaa jonka punaiset 1918 lakkauttivat. Punaisissa oli paljon ruotsinkielisiä etenkin Turun alueella.
Heh,+niitä+verisiteitä+oli+paljonkin+kun+asiaa+on+tutkittu+kirkonkirjoista.+Suomenruotsalaisista+suvuista+60%+on+alunperin+suomenkielisiä,+20%+baltteja,+saksalaisia,+venäläisiä+ym.+Ja+20%+ruotsalaisia.+Tietysti+ovat+sekoittuneet+vuosisatojen+myötä.+Ruotsinkieli+oli+yhteiskuntaluokan+tunnus,+ei+niinkään+eri+kansan.
Suomen virkakoneiston kieli oli ruotsi ja vähitellen autonomian lopulla rinnalle tuli suomi. Venäjää käytettiin asioidessa keisarin eli suuriruhtinaan kanssa.
Vuonna 1831 perustettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, joka asetti tavoitteekseen suomenkielisen kirjallisuuden luomisen ja suomen kielen aseman parantamisen. Seura tuki myös vanhan kansanrunouden keräämistä ja julkaisemista. Elias Lönnrotin keruumatkojen tuloksena julkaistiin Kalevalan ensimmäinen versio, ns. vanha Kalevala vuonna 1835.
1870-luvulla suomen kieli ja suomenkielinen sivistys olivat saavuttaneet niin vakiintuneen aseman, että aika oli kypsä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teokselle. Suomenkielinen kaunokirjallisuus ja teatteri sai alkunsa, ja suomeksi julkaistiin useita sanoma- ja aikakauslehtiä. Suomea käytettiin koulun, hallinnon ja oikeuslaitoksen kielenä.
Suomen kieli on jatkanut kehitystään myös 1870-luvun jälkeen, jolloin puhutaan nykysuomen kaudesta. Etenkin erikoisalojen ja tekniikan kehityksen vaatimaa sanastoa on tullut ja tulee koko ajan lisää. Esimerkiksi vuosina 1880–1920 syntyneitä uudissanoja ovat ammattiyhdistys, polkupyörä ja asiakas, ja 1920–1970-luvuilla kieleen ovat tulleet elokuva, tietokone ja pakastin.
Kun suomen kielen asema on vakiintunut ja yleinen sivistystaso noussut, lainasanoja ja vieraita äänteitä ei enää vältetä niin paljon kuin ennen. Esimerkiksi vuoden 1980 uudissanastossa on sanat statussymboli, audiovisuaalinen ja doping.
Suomen itsenäistymisen jälkeen vuoden 1919 hallitusmuodossa säädettiin, että Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi ja kansalaisilla on oikeus käyttää oikeudessa ja hallintoelämässä kumpaakin kieltä. Suomen kielen asema oli kuitenkin vahvistunut niin paljon, että kyse oli enemmänkin ruotsinkielisen kansanosan oikeuden takaamisesta.
Nykyään suomi on myös yksi Euroopan unionin 24 virallisesta kielestä, mikä takaa oikeuden lukea EU:n asiakirjoja, kirjoittaa komissiolle ja saada vastaus suomeksi.
Juuri näin. Suomen omakieliset sivistys ja uudissanat tulivat myös Suomessa puhuttuun livviin kansakoulun ja median myötä. Ennen sotia esim. Suojärvellä puhuttu livvi ei ollut samaa kieltä kuin se kielimuoto jota meille nyt esitellään livvinä. Tämä nykyinen livvi on Venäjällä puhuttua ja siitä on karsittu pois kaikki suomen uudissanat, mm. 'yliopisto', 'sanomalehti', 'puhelin' jne.
Todellisuudessa isäntien pojat ylpeilivät venäjästä saamillaan nelosilla. Miksi sitä olisi muiden pitänyt osata kuin kauppiaiden tai vasemmistolaisten.
Itse asiassa venäjästä yritettiin saada viitonen, ettei tarvitsisi mennä ehtolaiskuulusteluihin.