Hitler ja Göring olivat valinneet Veltjensin Saksan kannalta erittäin arkaluonteiseen tehtävään, suorittamaan neuvotteluja Suomen viranomaisten, lähinnä Mannerheimin kanssa. Itse asiassa tämä valinta olikin suoritettu jo paljon aikaisemmin, ennen Talvisotaa, antamalla Veltjensille erikoisasema Saksasta maahamme toimitettavien sotatarvikkeiden hankintojen järjestelyä ja toimittamista varten.
Eräät Sota-arkistossamme taltioidut asiakirjat valaisevat sangen
selvästi tätä Veltjensin erikoisasemaa, jonka Saksan viranomaiset olivat
vielä useitakin eri teitä vahvistaneet meidän sotilasjohdollemme.
Meillä taasen virastokankeus pääsi vaikuttamaan siihen, ettei viimeisiä
mahdollisuuksia kesällä 1939 pystytty käyttämään hyväksi Mannerheimin
vetoomuksista huolimatta. Näiden mahdollisuuksien olemassaoloa
todisti parhaiten se, että vielä lokakuussa 1939 saatiin Veltjensin
välityksellä solmituksi sopimus saksalaisen Gustlow-Werken kanssa
kevyiden ilmatorjuntatykkien ja niiden ampumatarvikkeiden toimittamisesta.
Hankinta käsitti kaikkiaan 134 tykkiä sekä 390.000 laukausta
toimitettavaksi kuutena eränä viiden kuukauden kuluessa marraskuusta
1939 alkaen. 1) Hankinnan suoritukseen vaikutti ratkaisevasti
tätä seuraava kansainvälisen tilanteen kehittyminen.
Saksan hallitus oli Neuvostoliiton kanssa elokuun lopussa solmimansa
sopimuksen takia kieltänyt kaikki sotatarvikkeiden toimitukset
sekä myöskin muista maista hankittujen tarvikkeiden kauttakuljetukset
Saksan alueiden läpi Talvisodan puhjettua. Tästä kiellosta huolimatta
Veltjens onnistui järjestämään Gustlow-tykkien ja ampumatarvikkeiden
ensimmäisen erän - 30 tykkiä ja 60.000 laukausta - toimituksen maahamme Ruotsin kautta. Kuljetuksen ilmitulo Ruotsin sanomalehdistössä aiheutti kuitenkin vienti- ja kauttakulkukiellon ankaran tiukentamisen. Puolustusministeriömme
1) Sopimus Gustlow-Werke 19.10.1939, yht. RM 4.648.990:-, eli noin 92 miljoonaa markkaa.
Eräät Sota-arkistossamme taltioidut asiakirjat valaisevat sangen
selvästi tätä Veltjensin erikoisasemaa, jonka Saksan viranomaiset olivat
vielä useitakin eri teitä vahvistaneet meidän sotilasjohdollemme.
Meillä taasen virastokankeus pääsi vaikuttamaan siihen, ettei viimeisiä
mahdollisuuksia kesällä 1939 pystytty käyttämään hyväksi Mannerheimin
vetoomuksista huolimatta. Näiden mahdollisuuksien olemassaoloa
todisti parhaiten se, että vielä lokakuussa 1939 saatiin Veltjensin
välityksellä solmituksi sopimus saksalaisen Gustlow-Werken kanssa
kevyiden ilmatorjuntatykkien ja niiden ampumatarvikkeiden toimittamisesta.
Hankinta käsitti kaikkiaan 134 tykkiä sekä 390.000 laukausta
toimitettavaksi kuutena eränä viiden kuukauden kuluessa marraskuusta
1939 alkaen. 1) Hankinnan suoritukseen vaikutti ratkaisevasti
tätä seuraava kansainvälisen tilanteen kehittyminen.
Saksan hallitus oli Neuvostoliiton kanssa elokuun lopussa solmimansa
sopimuksen takia kieltänyt kaikki sotatarvikkeiden toimitukset
sekä myöskin muista maista hankittujen tarvikkeiden kauttakuljetukset
Saksan alueiden läpi Talvisodan puhjettua. Tästä kiellosta huolimatta
Veltjens onnistui järjestämään Gustlow-tykkien ja ampumatarvikkeiden
ensimmäisen erän - 30 tykkiä ja 60.000 laukausta - toimituksen maahamme Ruotsin kautta. Kuljetuksen ilmitulo Ruotsin sanomalehdistössä aiheutti kuitenkin vienti- ja kauttakulkukiellon ankaran tiukentamisen. Puolustusministeriömme
1) Sopimus Gustlow-Werke 19.10.1939, yht. RM 4.648.990:-, eli noin 92 miljoonaa markkaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos ruotsalaisille lieroille tästäkin. Kaikki tykkikaupat Saksasta meni heidän takiaan jäihin.
Kohtalokas syksy 1940
Martti V. Terä
Julkaistu 1964-01-01
https://journal.fi/ta/article/view/47444
Terä, M. V. (1964). Kohtalokas syksy 1940. Tiede Ja Ase, 22(22), 262 - 315.
Noudettu osoitteesta
https://journal.fi/ta/article/view/47444
https://journal.fi/ta/article/view/47444/13319
Avainsanat: Syksy 1940, Saksa, Suomi