Kun ilmassa on viruksia jotka hengityssuojain ottaa kiinni sisään hengitettäessä, niin ne tarttuvat suojaimen ulkokerrokseen. Voivatko virukset tämän jälkeen irrota suojaimesta ulos hengitettäessä ja vapautua takaisin ilmaan?
Voiko hengityssuojain levittää virusta?
Anonyymi
13<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onkohan näitä suojaimia viisasta käyttää , ristiriitaista tietoa .
Varmasti on viisasta käyttää, jos voi vaihtaa uuteen riittävän usein. Mutta kun on tietoa että sairaaloissa on pula suojaimista. Entä jos samaa on pidettävä useita työpäiviä?
Alusta lähtien kerrottu etteivät ne mitään auta. Auttaako ne ainoastaan sairaalan seinien sisällä? Maailmalla ihmiset näyttävät käyttävän niitä lähes kaikki. Mikä suomesta tekee erilaisen tässäkin asiassa. Miksi ne muutoin loppuivat kaupoista ja apteekeista heti? Kuka niitä varastoi piironginlaatikossa?
Eivätkö ne auta?
Käytetään sairaaloissa, eiköhän siellä tiedetä.
Yksityisenhenkilön on vaikea käsitellä hengityssuojaimia sillä koroavirusmikrobit tulevat hengityssuojaimen pintaan eikä sitä pitäisi enää koskettaa, mikrobit voivat mennä hengityssuojaimen irroitus vaiheessa myöskin silmiin hengitykseen. parhaiten aktiivisesti vilkasta kulkutaudiksi muodostuneelta koronavirukselta suojautumiselta sisätiloissa kotona periaatteessa auttaa tehokkaimmin märkä tyynyliina päässä oleminen vaihto hanskat kädessä suojaamassa mikrobi tarttumiselta mutta kauppaan mentäessä näky mahdoton tai tvssä presidenttinä esiintyminen hämmentävää.
Jos on ruma naama niin se suoja auttaa.
Suojain kannattaa kastaa lasoliin, kostea suodatin on hyvä hiukkasloukku, siihen jää virus kiinni kuin liimattuna.
Tämä oli aloituksen ydin. Miten hengityssuojaimet toimivat sairaaloissa? Pysyvätkö virukset siinä niin kauan että se hävitetään. Vai, onko suojain varastopaikka johon viruksia kerääntyy, mutta josta ne lähinnä ulos hengitettäessä pöllähtävät ilmaan tai karisevat suojaimen alas päin ollessa mahdollisesti jonkin potilaan kasvoille.
No ei kai niitä sairaaloissa ympäri maailmaa käytettäisi, jollei niistä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa.
Jokainen tajuaa että henkilö jolla suojain, ei saa viruksia keuhkoihinsa ja on siten suojattu. Mutta, onko kiinnitetty huomiota siihen, että jos samaa suojainta käytetään pidempään, jopa useita päiviä, ettei suojain toimisi samalla myös virusten varastona ja niiden levittäjänä?
Yksittäiset virukset menevät hengityssuojasta läpi mennen tullen koska ovat niin pieniä. Pisarat joissa virusta on tarttuvat suurimmalta osaltaan hengityssuojaan, mitä niille sitten tapahtuu kun pisarat kuivahahtavat?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Virukset#Koko
Koko
Kooltaan virukset ovat yleensä muutamasta kymmenestä nanometristä satoihin nanometreihin. Virukset ovat yleensä pienempiä kuin bakteerit, mutta pienimmät bakteerit ovat pienempiä kuin suuret virukset.[11] Yksittäisiä viruksia ei voi pääsääntöisesti havaita valomikroskoopilla, vaan niiden tarkasteluun tarvitaan voimakkaasti suurentavaa ja kallista elektronimikroskooppia.[12]
Fyysiseltä kooltaan suurin tunnettu virus on Siperian maaperästä routarajan alapuolelta esiin kaivettu pithovirus, joka on pituudeltaan puolitoista mikrometriä (1 500 nanometriä) ja leveydeltään puoli mikrometriä (500 nanometriä). Suurin genomi, 2,5 miljoonaa emästä, on löydetty meressä elävältä Pandoravirus salinusilta.[13]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elektronimikroskooppi
Elektronimikroskooppi
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Siemens Elmiskop 1A -elektronimikroskooppi
Aikuinen mäkärä (Simulium yahense). Jokisokeutta aiheuttava parasiitti (Onchocerca volvulus) näkyvissä hyönteisen tuntosarvessa. Elektronimikroskooppikuvan suurennos 100×.
Elektronimikroskooppi (EM) on mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijasta elektronisuihkua. Tämä mahdollistaa tavallista valomikroskooppia huomattavasti pienempien yksityiskohtien havaitsemisen. Ensimmäisen elektronimikroskoopin rakensi saksalainen fyysikko Ernst Ruska vuonna 1932 toisen saksalaisen fyysikon Max Knollin kanssa. Ruskalle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 1986. Suomen ensimmäisen elektronimikroskoopin rakensi Alvar Wilska.
Elektronimikroskoopin erottelukyky on parhaimmillaan noin 2 nanometriä.[1] Sillä voidaan siis erottaa huomattavasti pienempiä rakenteita kuin valomikroskoopilla. Elektronimikroskoopilla voidaan erottaa solusta eri soluorganelleja, kun taas valomikroskoopilla erotetaan lähinnä solukalvo, solulima ja tuma.
https://yle.fi/uutiset/3-11264651
Eikös tämä koronavirus ole kuitenkin niin suuri, että normaalit hengityssuojaimet sen pysäyttävät? Niin olen ymmärtänyt.