Olenko uskonnon uhri?

enpä tiedä aloittajan kokemuksia, käsityksiä, tms.

voin sanoa, että olen uskonon uhri (lahkon opetuksen uhri), itse mennyt asioita lävitse, vaan: lahkot = on joku entisaikojen ns, "raittiusseura".
tavallaan hyvää opettavat, vaan jo ennestään raitis (alkoholista, tms.vapaa.) eivät oikein suopein silmin katsele, kun ei ole mitään "järisyttävää" tuo tullessaan, kuin se mikä on ollut ja on: Jeesuksen Kristuksen kuolema ja Ylösnoussut vapahtaja.

En luota sellaiseen kirkkoon, joka käyttää itsestään jonkun ihmisen nimeä. Silloinhan nämä ovat sitoutuneet jonkun ihmisen nimeen Jeesuksen nimen sijasta.

Muistettava, että Jeesus kielsi tappamasta, mutta Luther käski tappamaan kaikki ne joita hän kutsui "anapabtiksiksi" . Luther käski vainoomaan kaikkia, jotka kastoivat uskoontulleet, niinkuin Raamattu opettaa kastamaan uskoontulleet. jne.

Lutherin tekstejä käyttivät natsit holokaustissa.

Täsmäytys keskustelun aloitukseen.
En ole uskonnon uhri siinä mielessä, että koskaan minuun pystyisivät ideologisella kannalla vaikuttamaan. Olen sen verran vahva henkilö että mikään henkinen painostus tai aivopesu ei kohdallani onnistu eikä ole koskaan onnistunut. Haluan vaan tuoda esille myös tämän puolen asiasta.
Jatkuva kieroilu, salailu sekä kyvyttömyys vastata teoistaan esitetyihin kysynyksiin tuntuu olevan pikemmin sääntö kuin poikkeus Sleyn ja Lutherin kirkon edustajien keskuudessa.
Olen valtion kirkon kannattaja. Siitäkin voin tosin olla montaa mieltä. En ole kuitenkaan mitään negatiivista kohtelua Heidän taholtaan saanut. Työeläkkeellä olen ollut noin 6 vuotta. Tyhmäänhän tämä arvostelu on, mutta toisaalta hyvää taistelua vanhuuden dementiaa vastaan.