Presidentin valtaoikeudet?

Presidentti puhuu rauhallisella äänellä ja viisaan oloisesti. Se on hyvä ja oikea rooli presidentille.

Pääministeri ja hallitus johtaa maata ja se on heidän tehtävänsä.

Muutenkaan ei ole perusteltua, että kriisiaikana kaikki käskysuhteet pitäisi sekoittaa. Sillähän saadaan aikaan vain kaaos. Hallinto pitäisi järjestää niin, että se toimii tehokkaasti ja jos se toimii tehokkaasti niin se toimii tehokkaasti kriisissäkin. Valtaa ja vastuuta pitää kriisitilanteissa tyypillisesti delegoida alaspäin (jotta päätökset olisi nopampia) eikä keskittää kaikkea mahdollisimman ylös. Jos resursseja pitää kohdentaa uudelleen, niin tehdään se, mutta ei sotketa käskysuhteita yhtään enempää kuin on välttämätöntä.

Koronan torjuntaa ja hoitoa tekee käytännössä satojen tuhansien ihmisten organisaatio. Jos kaikki päätökset keskitetään yhdelle tai harvoille , niin luodaan päätöksenteon pullonkaula. Ylikuormittunut päätöksentekijä ei ehdi tehdä päätöksiä kyllin nopeasti eikä varsinkaan perehtyä. Käytännössä ylösdelegointi tarkoittaa helposti sitä, että valta siitä mitä tehdään jää päätöksen ehdottajalle, mutta hänellä ei ole siitä muodollista vastuuta. On paljon parempi, että faktinen valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä.

Tämä on tähän mennessä toiminut aika hyvin. Lentokentistä huolehtiva Finavia on suurin alisuoriutuja. Senkin ongelman juurisyy on ehkä Finavian yhtiöittäminen. Lentoasemat ovat loogisesti osa maan infrastruktuuria ja nyt yhtiöittämisen myötä Finavia on päässyt eksymään omiin tulosvastuisiinsa eivätkä he ole oma-aloitteisesti noudattaneet THL:n ja hallituksen ohjeita. Finavian johdossa olisi tuuletuksen paikka, mutta kriisin jälkeen - sen aika ei ole nyt.

Ei. Meillä on huono presidentti.

Myös hallitus olisi halutessaan voinut antaa käyttöönottoasetuksen Uudenmaan sulkemisesta välittömästi voimaan tulevana.

Pääministeri ilmoitti, että sitä ei haluttu asian vakavuuden takia tehdä. Eduskunnan haluttiin käsittelevän ensin näin olennainen perusoikeuksien rajoittaminen.