Jotta ravintoloita tai koko Uusimaa voidaan sulkea, on perusoikeuksien rajoitusten oltava välttämättömiä ihmisten elämän ja terveyden suojelemiseksi.
Tätä välttämättömyyttä perustuslakivaliokunta ja sen kuulemat valtiosääntöasiantuntijat ovat perjantaina punninneet.
Keskiviikkona hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen Uudenmaan eristämiseksi. Valtioneuvoston mukaan toimet ovat välttämättömiä.
– Tällä hetkellä meidän arviomme on, että ainoa toimiva keino hidastaa epidemiaa on vähentää ihmisten välisiä kontakteja rajoittamistoimenpiteiden kautta ja tässä kohtaa välttämättömäksi on tullut myös liikkumista koskevien rajoitusten käyttöönotto, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.) keskiviikon tiedotustilaisuudessa.
Hallitus joutuu kriisitilanteessa tekemään ratkaisuja epätäydellisten ja alati muuttuvien tietojen varassa. Sunnuntai-iltana hallituksen yhteinen tilannekuva koronaepidemian vakavuudesta näytti muuttuneen. Vielä sunnuntaina päivällä osa Ylen hallituslähteistä piti Uudenmaan eristämistä epätodennäköisenä.
Mikä tieto tilannekuvan muutti?
Näin asian muotoili perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) samassa tiedotustilaisuudessa:
– Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, koronainfektio on uusimman tiedon mukaan osalla nuorempia ikäluokkia erittäin vakava. Huomattava osa sairaalahoitoon otetuista potilaista, jopa kolmannes, on otettu muutaman päivän kuluttua tehohoitoon, Kiuru summasi.
Sama perustelu löytyy Valtioneuvoston keskiviikkoiltana(siirryt toiseen palveluun) julkaisemasta muistiosta. Sen mukaan osalle tartunnan saaneista 30–69-vuotiaista kehittyy aikaisemmista tiedoista poiketen henkeä ja terveyttä uhkaava ja tehohoitoa vaativa keuhkokuume.
Toinen perustelu järeille rajoittamistoimille on tehohoidon turvaaminen.
– Kun on käyty alueellisesti läpi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden toimesta nimenomaan tehohoidon tarpeellisuutta koronaviruksen hoidossa, on selkeytynyt se, että tällaisessa koronavirustapauksessa tosiasiassa hoito saattaa vaatia 14–21 päivää, Kiuru kertoi.
Jussi Sane: "Taudin profiili ei ole merkittävästi muuttunut"
Yle on yrittänyt selvittää, mihin hallituksen keskeinen perustelu eli tieto työikäisten kohonneesta riskistä perustuu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan arvio ei perustu vahvistettuihin tai julkaistuihin tietoihin vaan alustaviin lukuihin eri sairaalalähteistä muun muassa Euroopassa.
Tiedetään, että eri puolilla maailmaa tehohoidossa on ollut alle 60-vuotiaita, ja osa heistä on saanut vakavan tehohoitoa vaativan keuhkokuumeen. Heidän osuuttaan kaikista sairastuneista ei kuitenkaan tiedetä.
Sitäkään ei tiedetä, ovatko he perusterveitä vai kuuluvatko he myös johonkin koronan riskiryhmistä. Tällä on merkitystä, kun arvioidaan kokonaiskuvaa taudin vakavuudesta.
– Tätä ei vielä tarpeeksi tunneta. Julkaistua luotettavaa tietoa ei ole vielä saatu, Salminen kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen vahvistaa muistion perustelut. Hän kertoo, että muistion perustelujen tiedot on koottu kansainvälisistä potilasmateriaaleista.
– Muiden maiden tilastoista alkaa näkyä, että myös noissa ikäluokissa on vakavia tautimuotoja, jotka johtavat tehohoitoon. Alkuvaiheen aineistoissa näitä ei juuri näkynyt.
Sitä mukaa kun pandemia etenee, tietoa kertyy jatkuvasti lisää. Suomessa tehohoidossa olleista ei voida vetää johtopäätöksiä taudin vakavuudesta työikäisille.
– Kokonaisarviointia on tarkennettu eli mukana on monen ryhmän tietoja. Muiden maiden valitettavan laajoista potilasmateriaaleista on alkanut kertyä tilastollista tietoa ja niitä on hyödynnetty, Kumpulainen sanoo.
THL:n johtavan asiantuntijan Jussi Saneen mukaan THL:n tiedossa ei ole, että koronavirus olisi vakavampi kuin alussa tiedettiin, tai että virus olisi muuttunut matkan varrella vakavammaksi.
– Taudin profiili ei ole merkittävästi muuttunut. Myös riskiryhmä on pääpiirteittäin edelleen sama. Mitä enemmän tartuntoja väestössä todetaan, niin silloin myös hyvin pienet riskit eri ikäryhmissä voivat realisoitua ja jonkin verran vakavia tapauksia voi esiintyä myös työikäisillä ja nuorilla, Sane sanoo.
Yksi esimerkki tästä on Ranskassa menehtynyt 16-vuotias tyttö. Näin käy Saneen mukaan myös muun muassa influenssan suhteen vuosittain eli kun tautia on paljon, myös riskiryhmien ulkopuolisia sairastuu vakavasti.
– Tautiin kuolevat ovat edelleen valtaosin iäkkäitä ja perussairaita. Esimerkiksi Saksassa kuolleiden keski-ikä on ollut 83, Norjassa vielä korkeampi, Sane kertoo.
Tehohoidon kapasiteetti joutuu lujille
Hallitus on välttämättömyyden punninnassaan arvioinut myös tehohoidon kapasiteetin riittävyyttä sekä Uudellamaalla että sen ulkopuolella.
– Erityisesti maakuntien kantokyky tehohoidon osalta on kaikissa olosuhteissa varmistettava, ministeri Kiuru sanoi keskiviikkona.
Muistiossa todetaan, että koronaviruksen aiheuttaman sairauden hoidossa kyse on usein raskaasta tehohoitojaksosta, joka on keskimääräistä pidempi. Reali
Tätä välttämättömyyttä perustuslakivaliokunta ja sen kuulemat valtiosääntöasiantuntijat ovat perjantaina punninneet.
Keskiviikkona hallitus antoi valmiuslain käyttöönottoasetuksen Uudenmaan eristämiseksi. Valtioneuvoston mukaan toimet ovat välttämättömiä.
– Tällä hetkellä meidän arviomme on, että ainoa toimiva keino hidastaa epidemiaa on vähentää ihmisten välisiä kontakteja rajoittamistoimenpiteiden kautta ja tässä kohtaa välttämättömäksi on tullut myös liikkumista koskevien rajoitusten käyttöönotto, sanoi pääministeri Sanna Marin (sd.) keskiviikon tiedotustilaisuudessa.
Hallitus joutuu kriisitilanteessa tekemään ratkaisuja epätäydellisten ja alati muuttuvien tietojen varassa. Sunnuntai-iltana hallituksen yhteinen tilannekuva koronaepidemian vakavuudesta näytti muuttuneen. Vielä sunnuntaina päivällä osa Ylen hallituslähteistä piti Uudenmaan eristämistä epätodennäköisenä.
Mikä tieto tilannekuvan muutti?
Näin asian muotoili perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) samassa tiedotustilaisuudessa:
– Toisin kuin pandemian alussa ajateltiin, koronainfektio on uusimman tiedon mukaan osalla nuorempia ikäluokkia erittäin vakava. Huomattava osa sairaalahoitoon otetuista potilaista, jopa kolmannes, on otettu muutaman päivän kuluttua tehohoitoon, Kiuru summasi.
Sama perustelu löytyy Valtioneuvoston keskiviikkoiltana(siirryt toiseen palveluun) julkaisemasta muistiosta. Sen mukaan osalle tartunnan saaneista 30–69-vuotiaista kehittyy aikaisemmista tiedoista poiketen henkeä ja terveyttä uhkaava ja tehohoitoa vaativa keuhkokuume.
Toinen perustelu järeille rajoittamistoimille on tehohoidon turvaaminen.
– Kun on käyty alueellisesti läpi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden toimesta nimenomaan tehohoidon tarpeellisuutta koronaviruksen hoidossa, on selkeytynyt se, että tällaisessa koronavirustapauksessa tosiasiassa hoito saattaa vaatia 14–21 päivää, Kiuru kertoi.
Jussi Sane: "Taudin profiili ei ole merkittävästi muuttunut"
Yle on yrittänyt selvittää, mihin hallituksen keskeinen perustelu eli tieto työikäisten kohonneesta riskistä perustuu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtajan Mika Salmisen mukaan arvio ei perustu vahvistettuihin tai julkaistuihin tietoihin vaan alustaviin lukuihin eri sairaalalähteistä muun muassa Euroopassa.
Tiedetään, että eri puolilla maailmaa tehohoidossa on ollut alle 60-vuotiaita, ja osa heistä on saanut vakavan tehohoitoa vaativan keuhkokuumeen. Heidän osuuttaan kaikista sairastuneista ei kuitenkaan tiedetä.
Sitäkään ei tiedetä, ovatko he perusterveitä vai kuuluvatko he myös johonkin koronan riskiryhmistä. Tällä on merkitystä, kun arvioidaan kokonaiskuvaa taudin vakavuudesta.
– Tätä ei vielä tarpeeksi tunneta. Julkaistua luotettavaa tietoa ei ole vielä saatu, Salminen kertoo.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Tuija Kumpulainen vahvistaa muistion perustelut. Hän kertoo, että muistion perustelujen tiedot on koottu kansainvälisistä potilasmateriaaleista.
– Muiden maiden tilastoista alkaa näkyä, että myös noissa ikäluokissa on vakavia tautimuotoja, jotka johtavat tehohoitoon. Alkuvaiheen aineistoissa näitä ei juuri näkynyt.
Sitä mukaa kun pandemia etenee, tietoa kertyy jatkuvasti lisää. Suomessa tehohoidossa olleista ei voida vetää johtopäätöksiä taudin vakavuudesta työikäisille.
– Kokonaisarviointia on tarkennettu eli mukana on monen ryhmän tietoja. Muiden maiden valitettavan laajoista potilasmateriaaleista on alkanut kertyä tilastollista tietoa ja niitä on hyödynnetty, Kumpulainen sanoo.
THL:n johtavan asiantuntijan Jussi Saneen mukaan THL:n tiedossa ei ole, että koronavirus olisi vakavampi kuin alussa tiedettiin, tai että virus olisi muuttunut matkan varrella vakavammaksi.
– Taudin profiili ei ole merkittävästi muuttunut. Myös riskiryhmä on pääpiirteittäin edelleen sama. Mitä enemmän tartuntoja väestössä todetaan, niin silloin myös hyvin pienet riskit eri ikäryhmissä voivat realisoitua ja jonkin verran vakavia tapauksia voi esiintyä myös työikäisillä ja nuorilla, Sane sanoo.
Yksi esimerkki tästä on Ranskassa menehtynyt 16-vuotias tyttö. Näin käy Saneen mukaan myös muun muassa influenssan suhteen vuosittain eli kun tautia on paljon, myös riskiryhmien ulkopuolisia sairastuu vakavasti.
– Tautiin kuolevat ovat edelleen valtaosin iäkkäitä ja perussairaita. Esimerkiksi Saksassa kuolleiden keski-ikä on ollut 83, Norjassa vielä korkeampi, Sane kertoo.
Tehohoidon kapasiteetti joutuu lujille
Hallitus on välttämättömyyden punninnassaan arvioinut myös tehohoidon kapasiteetin riittävyyttä sekä Uudellamaalla että sen ulkopuolella.
– Erityisesti maakuntien kantokyky tehohoidon osalta on kaikissa olosuhteissa varmistettava, ministeri Kiuru sanoi keskiviikkona.
Muistiossa todetaan, että koronaviruksen aiheuttaman sairauden hoidossa kyse on usein raskaasta tehohoitojaksosta, joka on keskimääräistä pidempi. Reali
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.