Ei Marin ansaitse edes pääministerinä olla pomona muille, avatkaa suunne jo. Marin vie teidät kaikki suohon huonolla kokemuksellaan, kaikki asiat mättää ja myöhässä viikkokaupalla. Kannattais Kepun jättää hallitus suosiolla ennen kuin kannatus laskee 9%:iin.
Miksi Kepu haluaa olla Marinin komennossa?
Anonyymi
1450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei kai persulla ala olemaan paniikkia päällä, koska Marinin hallituksen suosio on noussut kanslaisten silmissä? Sehän tietää automaattisesti takaiskua populismille.
Hallituksen 'suosio' perustuu uutispimentoon.'Jämäkät tytöt sormi suussa koronatoimien suhteen.Presidentti pisti ruotuun.
Presidentin valtaoikeudet on rajalliset. Pääministeri toimii perustuslain mukaisilla valtuuksilla, halusivatpa Persut tai ei.
Ja hienosti on hallitus toiminut tämän kriisin aikana.
Persujen päätön meno ja hätä ajavat heidän epätoivoisiin yrityksiin kaataa hallitus. Kyllä oli kamala isku persuille hallituksen ja pääministerin suosio. Häiriköintiin on on valjastettu nyt persujen apukoululaisetkin.
Marin itse on toiminut päättäväisesti ja määrätietoisesti. Halla-Ahohan on samanaikaisesti tukenut ja kampittanut hallitusta.
PS. Äärioikeiston märkä unihan olisi tietysti kovemmat otteet ja armeija kaduilla.
Persut hajoavat täysjärkisten perusteissa uuden puolueen.
Koska on ikuinen apupuolue.
Marinin kansansuosion kasvu saattaa vetää nyt Kepuakin ylöspäin. Kansalaiset alkavat tajuta, että kaikki asiat eivät olekaan maahanmuuttokysymyksiä. Ja niissä muissa asioissa persut ovat täysin avuttomia.
Kepu on nyt Kulmunin johdolla asemoitunut aika vahvasti punamullan kannattajaksi. Jos Väykky tulee taas kehiin, tämä linja saa vahvistusta. Väykyn mukaanhan Sipilä oli tuhoamassa koko Kepun.
Väykky pysyy kehän ulkopuolella vähintään seuraaviin eduskuntavaaleihin asti. Sitä ennen hänellä on huonot mahdollisuudet vaikuttaa suuriin linjoihin. Sitä paitsi hänhän ei ole ollut mikään vakaumuksellinen punamultamies. Oli aikoinaan sitä kassakaappisopimustakin tekemässä. Sipilän linjauksia vastusti vain siksi, että ei päässyt itse ministeriksi.
Marinin ja hänen hallituksensa kansansuosiosta tämän kriisin jälkeisenä aikana emme tiedä. Silloin lienee niin huono taloustilanne, että koko hallitusohjelmakin menee uusiksi ja kansa unohtaa nykyisen tilanteen yhdistävän voiman. Ehkä päädytään samankaltaiseen poliittiseen tilanteeseen kuin mikä vuonna 1945 ja muutama vuosi sen jälkeen vallitsi.
Miten tästä suosta mahdetaan selvitä? Olen miettinyt, että kannattaisiko kaikki nämä syntyvät tappiot kattaa niin sanotusti painattamalla lisää seteleitä. Olisiko niin, että sitä perinteistä inflaatioriskiä ei näin poikkeuksellisessa tilanteessa olisi? Talousviisaat harkitkoon. Tietenkin päätös olisi yhteinen koko EU:n sisällä.
1980-luvun poliittinen tilanne oli toisenlainen. Kepu ja SDP tappelivat silloin vallasta ja Sorsa joutui Väyrysen kanssa hakaukseen. Myös Koivisto oli hiertävä kivi Väyrysen kengässä. Väyrynen on vallanhimoinen poliittinen peluri, joka voi tietysti ryhtyä vaikka miten omituisiin poliittisiin vippaskonsteihin. Mutta 2010-luvulla Väyrynen on selvästi vierastanut Sipilän ja Kepun talousliberalista suuntaa. Hän näkee jonkinlaisen suunnitelmatalouden parempana vaihtoehtona. Jos Väykky nyt hallitsee pelin, hän kääntää katseet siihen suuntaan. Nythän hänellä on karanteenissa aikaa juonia, mitä mahdollisuutta päivän politiikassa kiinni olevalle Kulmunilla ei ole.
Väyrynen ja Kulmuni eivät tietenkään ole poliittisia vastapareja, onhan Kulmuni alunperin ollut nimenomaan Väykyn opissa ja ohjauksessa. Väykky voi antaa Kulmunin toimia edelleen muodollisena johtajana, mutta Kulmuni toisin kuin Sipilä varmasti kuuntelee mitä Väykyllä on mielensä päällä.
EUn taloudelliset vaikeudet tulevat olemaan mittavat. Italian talous oli jo valmiiksi kriisissä. Nyt se tulee romahtamaan ja Espanja seuraa perässä. Ja tuskin Kreikankaan talous on vielä riittävästi tervehtynyt, joten eteläisessä Euroopassa on nyt valtavia taloudellisia kriisipesäkkeitä. Veikkaan, että kriisistä ei selvitä ja EU persujen ja Putinin suureksi iloksi hajoaa. EU voisi jatkaa ehkä mini-EUna Saksan ja Ranskan sekä pohjoismaiden, Hollannin, Belgian ja mahdollisesti joiden itä-eurooppalaisten valtioiden liittona. Tai sitten koko EU puretaan ja perustetaan kokonaan uusi näiden vahvojen EU-maiden varaan. EUn solidaarisuus ei tule venymään siihen, että Italia ja Espanja pelastetaan katastrofilta. Rahan painaminen ei ratkaise tällaista asiaa, koska sitä ei voi kohdentaa vain kriisijäsenmaihin. Se olisi silloin tulonsiirto muilta EU-mailta, mitä ne eivät tule tässä mitassa hyväksymään
Lisäyksenä edelliseen vielä, että EUn vahvemmat taloudet Suomi mukaan lukien voivat selvityä kohtuullisilla vaurioilla koronakriisistä, jos talouden pyörät saadaan pyörimään kesään mennessä. BKT:seen tulee toki ammottava lovi tänä vuonna, mutta jos ollaan poliittisesti viisaita, niin kriisin jälkeen kilpailukyky pannaan uudelleen kuntoon. Tarvitaan suuria rakenteellisia muutoksia ja tottakai kaikki siinä kärsivät. Elintason väliaikainen lasku pitää nyt vaan hyväksyä. Tämäkin tulisi suunnitella siten, että kotimainen kulutuskysyntä ei kuitenkaan heikkenisi liiaksi. Ehkä varallisuutta pitäisi alkaa verottaa rankasti kuten vaikkapa nostaa lahja- ja perintöveroa tuntuvasti. Samoin ulkomaan lentoihin voisi laittaa reilusti lentoveroa, joita voisi sitten yritystoiminnan osalta vähennellä tuloista, jotta lentovero kohdentuisi vapaa-ajan matkailuun. Kotimaisuutta pitäisi voimakkaasti suosia juuri tekemällä ulkomaanmatkailusta paljon nykyistä kalliimpaa. Matkailun siirtäminen kotimaan matkailuksi poikisi kaikenlaista kotimaista kulutuskysyntää. Tähän asti monet ovat helposti säästäneet ne ylimääräiset rahansa ulkomaan reissuihin.
Kotimaista ei kannata tukea positiivislla subventoinneilla vaan nimenomaan negatiivisillä tekemällä turistilennoista hintavia. Tämä olisi samalla linjassa ympäristönsuojelun kanssa eivätkä tauditkaan leviäisi yhtä helposti kuin nyt. Digitaalitekniikka mahdollistaa yhteydet muihin maihin ja kokemuksista ulkomaista voisi antaa lähettämällä tv:stä enemmän eksoottisia matka- ja luontodokumentteja.
Matkailu muodostaa pienen siivun kansantaloudesta, mutta lentoveron asettaminen on nyt realistisempaa kuin aiemmin jo siksikin, että lentoliikenne on tauolla ja kuluttajatkin osaavat arvostaa sitä enemmän. Toki lentoyhtiöt ovat jyrkästi toista mieltä, koska tekevät tällä hetkellä tappiota.
Kun korona on selätetty ja eurooppalaiset pääsevät karanteeneistaan (vankeudestaan), erilaisten palveluiden arvostus ja sitä kautta kysyntä voi lähteä kasvuun hyvinkin nopeasti. Vapaus koetaan joulun ja muiden karnevaalien veroiseksi asiaksi. Ihan varmasti ainakin parturiliikkeisiin tulee ruuhkaa. Lomautukset aiheuttavat tietenkin rahapulaa, mutta sitä tasoittaa se, että karanteeniaikana ei ollut mahdollisuutta käyttää rahaa kuin ihan välttämättömimpään niidenkään, joilla on riittävästi rahaa pankkitileillä. Näin ainakin toivon.
En aliarvioisi kotimaan matkailun ja mökkeilyn merkitystä. Kyllä ne ulkomaan matkojen vaihtoehtoina jättävät ison siivun euroja kotimaahan. Lisäksi tämä jos mikä on hyvä tapa harjoittaa sitä markkinaehtoista aluepolitiikkaa.
Jos ja kun koronasta selvitään, siitä tule varmasti vähäksi aikaa iso kulutuspiikki, kun kulutuspaineet pöntössä odottavat irtipääsyään. Ihmiset haluavat myös palkita itseään, kun on joudutta pidättelemään koronan vuoksi.
Olen pohtinut, että voisiko entisenlainen setelin leikkaaminen tulla kysymykseen, jos talous vajoaa kovin alas. Lienee kuitenkin varmaa että palkkoja leikataan jopa rankalla kädellä. Ja kaikki verolle, kuten jo ääniä kuulunut, myös " vilpertit " Ay-liikkeessä, jotka saa verotta bisnes tuloja Kojamo ym. Ainakin SDP vaatimukset täyttäsi tasa-arvosta jos kaikki maksaa veronsa itse eikä " naapuri.
Setelien leikkaamisen ideanahan oli pakkolaina kansalaisilta valtiolle. Sen kääntöpuolena oli, että kansalaisten ostovoima puolittui. Vastaava operaatio ei kuulosta järkevältä koronan jälkeisenä aikana, jolloin kysyntä pitäisi saada nopeasti kasvuun. Tuolloin vuonna 1946 ongelmana oli inflaatio eli kysyntää kyllä riitti, mutta tuotteita ei ollut riittävästi tarjolla.