http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:12:0:0,4:12:1:1:2005-03-25,4:291827,1:0:0:0:0:
Turun uutisia
Kolja007
171451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Siis tuo lehtiartikkeli ukrainalaisista kaksosveljeksistä. :-)
Mielenkiintoista. Vähän seurakuntalaisia kiinnostaa kirkon kunto ja hoito.
Luterilainen kirkkokansa korjaa/rakentaa vielä tänä päivänä talkootyönä kirkkoja.
Ortodoksinen kirkkoelitismi ei tälläistä asiaa tunne. Valtio ja kunta apuun.
Älä viitsi olla naurettava.
Kulttuurihistoriallisia rakennuksia entisöimään tarvitaan sen alan ammattilaisia, ja tätä valvoo museovirasto.
Sitävastoin ainoakaan tässä maassa viimeisten 30 vuoden kuluessa rakennetuista ortodoksisista kirkoista ja rukoushuoneista ei olisi pystyssä ilman talkootyötä.
Hetkinen.
Turun Marttyyritar Aleksandran kirkko on Carl Ludvig Engelin suunnittelema uusklassinen arvorakennus kaupunkikuvan kannalta erittäin keskeisellä paikalla. Sen restaurointi on todellakin ammattilaisten työtä ja sen on tapahduttava museoviraston valvonnassa. Kaikki muu olisi puoskarointia ja myös kirkon hengellisen arvon halventamista.
Tuskin on yhteismitallista verrata tapausta eräässä kirjoituksessa mainittuun Tyrvään pyhän Olavin luterilaiseen (alkujaan katoliseen) kirkkoon. Sen korjaamisessa syntyi kansanliike, sillä lähtökohtanahan oli kirkon tuhopoltto. Talkootyönä kirkkoa korjanneet eivät kuitenkaan tehneet omin nokkineen uusia siipirakennuksia kirkkoon, vaan noudattivat epäilemättä tässäkin tapauksessa museoviraston ohjeita. He veistivät puupaanuja, kattorakenteita ja penkkejä ja asettivat niitä paikoilleen.
Turussa ei ole kysymys tuhopoltosta eikä puupaanuista. Siellä mm. tehdään kipsikoristeita korinttilaisiin pylväisiin. Haluaisin totisesti tietää, kuka tämän palstan lukijakunnasta pystyisi kyseiseen työhön?!?
1400 luvulla rakennettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko korjattiin Museoviraston avustuksella, opastuksella ja valvonassa pääosin talkootyönä tuhopolton jälkeen. Asialla oli oman seurakunnan väki ja muu talkooväki yhteensä 1200 ihmistä.
Työn suorittivat alan ammatilaiset talkootyönä ja muissa töissä oli vapaaehtoisia. Kustannusarvio oli lähes 2.000.000 €. Palkattu väki oli sangen vähäistä.
Turun ort srk voisi ottaa oppia tästä.
Turun ort seurakunnassa on 2500 jäsentä. Omatoimisuutta ja asiantuntemusta löytyy, mutta löytyykö talkoohenkeä ?
Mitä Turun seurakunnan pitäisi oppia? Seurakunnalla on velkaa ja vanhan kirkon konservointi on ammattilaisten työtä.
Näin pienimuotoisessa ja erityisosaamisessa talkoolaiset olisivat jaloissa pyörimässä.
Talkootyötä ortodoksisissa seurakunnissa tehdään, siitä ei aina lehdissä kirjoitella.
"Kustannusarvio oli lähes 2.000.000 €. Palkattu väki oli sangen vähäistä.
Turun ort srk voisi ottaa oppia tästä."
Mistähän luulet, että Turun ortodoksinen seurakunta repisi 2 miljoonaa euroa??? Seurakunnan vuoden 2005 budjetti on alle puolet siitä.
Sikäli oppia on otettu, että palkattu väki on sangen vähäistä.
Olen edelleen sitä mieltä, että näiden kirkkojen korjausta ei voi verrata keskenään.
Tyrvään kirkko vaurioitui tuhopoltossa varsin pahoin ja sen kaikki puiset osat paloivat. Kun kirkko korjattiin, siitä ei tullut sataprosenttisesti keskiaikaista kirkkoa, eikä edes 1700-luvun kokonaistaideteosta. Kirkon hienot puulle maalatut seinämaalaukset paloivat täysin, eikä niitä ole uudestaan maalattu, sillä tähän ennallistukseen ei kukaan Suomessa kykenisi, ei talkootyönä eikä korvattuna ammattityönäkään. Puuosien ennallistus on ollut vaativaa, mutta siitä on suoriuduttu koska kirkko oli tarkkaan dokumentoitu, työtä valvoi museovirasto ja puusepät olivat taitavia.
Turun ortodoksinen kirkko ei ole palanut, vaan rappeutunut vuosien saatossa. Sitä ei ole rakennettu puusta vaan tiilistä ja laastista. Talkootyöntekijät eivät osaa ammattikonservaattorien tavoin korjata seinien halkeamia tai veistää korinttilaisten pylväiden akanthusaiheisia kipsikoristeita. On kaikkien edun mukaista, että tämä työ tehdään huolellisesti, korjaten aikaisempien epäonnistuneiden korjausten virheitä.
Muuten, tietääkseni Museovirasto on äärimmäisen tarkka käytetyistä materiaaleista ja työmenetelmistä. Tuskin se edes hyväksyisi taitamattomasti tehtyä talkootyötä tällaisessa tapauksessa, kun kyseessä on keskeisellä paikalla sijaitseva Turun vanhan keskustan arvorakennus.
Jos seurakunnalla ei ole varaa ylläpitää kirkkoa, niin mielestäni sopii hetken miettiä, että onko
mitään syytä sellaisen seurakunnan olemassaololle.
1500 seurakuntalaisen Nikolain srk H:ssä ylläpitää kirkkoa, hautausmaata, lukuisia
muita tiloja seurakunnan tarpeisiin ilman, että yhtään euroa tulisi valtiolta. Jopa uutta kirkkoa suunnitellaan rakennettavaksi.
Nikolain seurakunta saa pappiensa palkkaukseen varat Moskovasta ja ilmeisesti muutakin varallisuutta.
Hautausmaan ja kirkon tontin se on saanut lahjoituksena Helsingin kaupungilta.
Nyt pitäisi miettiä paalutusta. Se on kyllä kallista, mutta niin on vaurioiden korjaaminenkin mikäli toriparkki tulee.
Ise maksan kirkollisveroa 1,9 %. Turussa se on 1,57%.
Remontti rahotettaisiin 2-3 vuodessa mikäli kirkollisvero olisi 1,9% eli köyhien ortodoksiseurakuntien vero%.
Keskustelu Turun seurakunnan asioista päättyy, sillä se on jälleen kerran hiponut hyvän maun rajoja. Ortodoksiset seurakunnat eivät muuten yleensäkään kilpaile keskenään, joten jos jotain on hampaan kolossa, silloin on parempi pyrkiä rakentamaan seurakunnan toimintaa sisältä käsin eikä ilmaista tyytymättömyyttään nimettömänä niille, jotka eivät asiasta mitään tiedä. Mainitun seurakunnan asioissa meistä useimmat ovat sitäpaitsi varsin asiantuntemattomia.
Aivan oikein, Johannes!
Turkulaiset; kumpa tietäisitte, miten suuria vahinkoja esim. Tampereen ort.kirkolle on tehty asiantuntemattomien tekeminä; mm. suuren kiotakaapin kultaukset korjattu maalaamalla ne pronssimaalilla (eli kultaukset tuhottu!), seinien ja ikkunasyvennysten ornamentit maalattu päälle harmaalla maalilla ja monta muuta pienempää vahinkoa. Halvalla ei saa kun sutta, näissä hommissa.
Esimerkiksi ulkoseinien korjausta tänä päivänä pystyy tekemään pari harvaa ammattilaista; käsin viilaamalla muotoillut tiilet ja 1890-luvun laasti välissä, sinne ei auta lykätä tämän päivän sotkuja!
Älkää hyvät turkulaiset menkö raiskaamaan kirkkoanne taitamattomalla "talkootyöllä"! Pankkilainalla meidänkin kirkkoamme korjataan, hitaasti mutta varmasti ja vahingoittamatta sitä!
Kiitokset tampereen papalle oikeista huomioista.
Vanha sanontahan on, että ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Onkohan kysymyksessä taitamattomat ja asiantuntemattomat työn tilaajat olleet asialla. Ketähän asiantuntijoita ko. asioissa on Tampereen seurakunnan päättävissä elimissä? Tai ketähän asiantuntijoita he käyttävät. Asiantuntemus ei tule sillä, että ollaan olevinamme jotain. Pitää myös olla asiantumusta. Ei riitä nykyisin ns. "MuTu" tunne. Seurakuntamme on nykyisin muutenkin mennyt "jotensakin" määrin väärillä ehdoilla eteenpäin, jos sinnekään.
Toimiikohan seurakunnassa ns. "hyvä-veli" verkosto. Kannatan sun esitystäsi, jos kannatat mun esitystäni seuraavissa kokouksissa?
Päättäviin elimiin toivotaan muitakin kuin "muuttaneita" asiantuntijoita.
Usko ja Kristillisyys seurakunnassamme kunniaan!
Nuo tuhot on tehty 50-luvulla, sen jälkeen ei mitään ennen satavuotisremonttia ja nyt jatkuu, ei tahdo löytyä taitavia tekijöitä. Onneksi ulkoseinien korjaamiseen löytyi.
Kiovan kivisepät olivat ja ovat edelleenkin ammattitaitoisia ihmisiä. Tekivät laadukasta korjaustyötä.
Nykyisellään Turun kirkkoa uhkaavat toriparkin mahdollinen rakentaminen ja seurakunnan hallinnollinen "korruptio". Kuuluisa mandra avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä ei toimi. Onko nykyisessä neuvostossa peräti rakennusliikkeen mies?
Joku kuljettaa leipäkuutioita kirkon seinustalle muovisäkeittäin. Kohta on rottien juhlat ellei tekijää, tai tekijöitä saada kiinni.
Onneksi kirkkorakennus on suojeltu.