"urhoollista sotahistoriaa. Lukekaa wikistä ken ei vielä tiedä.
Mielenkiintoinen asia löytyy myös "Linnoituksessa olleet suomalaiset saivat palata kotiseudulleen, mutta ruotsalaiset jäivät sotavankeuteen." Venäjä suhtautui siis jo silloin Suomeen ihan eri lailla kuin muihin maihin ja levitti suojelevan sateenvarjonsa Suomen ylle jo kesällä 1808.
Mielenkiintoinen asia löytyy myös "Linnoituksessa olleet suomalaiset saivat palata kotiseudulleen, mutta ruotsalaiset jäivät sotavankeuteen." Venäjä suhtautui siis jo silloin Suomeen ihan eri lailla kuin muihin maihin ja levitti suojelevan sateenvarjonsa Suomen ylle jo kesällä 1808.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ruotsalaista komentajaansa saavat Viaporin ruotsalaiset kiittää, amiraali Cronstedtilla oli ilmiömäinen ja venäläisiäkin hämmästyttänyt kiire antautua. Kun oikein mitään syytä antautumiseen ei ollut niin viimeinen amiraalin hätäkakka oli tehdä sopimus että ellei Ruotsin laivasto saavu apuun 15.5 mennessä, amiraali antautuu. Amiraali vietti öitään linnoituksen kirkossa hartaasti rukoillen etteivät jäät sulaisi liikaa ennen toukokuun puolta väliä eikä laivasto siten pääsisi Viaporiin. Ja niinhän siinä kävi että jäät lähtivät vasta määräaikaa seuraavien päivien aikana. Sitä mikä antautumisen tarpeen todellusuudessa aiheutti, ei ole kovin näkyvästi ainakaan tutkittu. Todennäköisesti taustalla oli ainakin kova opportunismi, halu liehakoida uutta tulevaa hallitsijaa tsaaria. Ja epäilemättä myös taloudelliset kannustimet, alkoihan kunnon amiraalimme asuttaa tapahtuneen jälkeen Herttoniemen kartanoa. Ei taktiikka vain osoittautunut toimivaksi, Ruotsiin ei enää ymmärrettävästi ollut menemistä, tsaari tiesi että jos on valmis pettämään yhden hallitsijan voi se sujua toisenkin kohdalla, ja Suomalaisten mielestä hän oli ja on yksi historiamme suurimmista pelkureista ja maanpettureista.
" Suomalaisten mielestä hän oli ja on yksi historiamme suurimmista pelkureista ja maanpettureista."
Höpöhöpö
Venäjä valitsi hyökkäyksen ajankohdaksi talven, koska tällöin Ruotsi ja Englanti eivät kyenneet vastaamaan hyökkäykseen. Helmikuussa 1808 alkanut Venäjän hyökkäys eteni nopeasti, ja maaliskuun alussa Venäjä valtasi Helsingin. Viaporin linnoitus jäi venäläisten piirittämäksi.
Venäläiset aloittivat Viaporin linnoituksen pommittamisen 19. maaliskuuta. Psykologinen painostus oli varsinaisia sotatoimia aktiivisempaa. Linnoitukseen saatettiin liioiteltua tietoa piirittäjien ylivoimasta, kehuttiin venäläisten ystävällisyyttä ja taivuteltiin samalla linnoitusta antautumaan.
Maaliskuun 22. päivänä venäläiset valtasivat Turun, ja samana päivänä Viaporin komentaja C.O. Cronstedt tapasi venäläiset upseerit, jotka päästettiin sidotuin silmin neuvonpitoon Viaporin linnoitukseen. Venäläiset antoivat tilannekuvauksen, jossa Viaporin puolustaminen osoitettiin turhaksi, sillä Ranska ja Tanska olivat valtaamaisillaan Skoonen. Seuraavana päivänä ruotsalaiset ja venäläiset neuvottelivat Viaporin edustalla, Lonnan saarella. Cronstedt lähimpine miehineen hylkäsi venäläisten tekemän antautumistarjouksen.
Viaporin pommittaminen alkoi uudestaan 28. maaliskuuta ja kesti viisi päivää. Usko taistelun mielekkyyteen oli laskenut, eivätkä neuvotteluyritykset johtaneet yksimielisyyteen. Lopulta Cronstedt päätyi siihen, etteivät Viaporin ruutivarastot riittäneet linnoituksen puolustamiseen. Huhtikuun 6. päivänä hän suostui ehtoihin, joiden mukaan Viapori antautuisi, mikäli toukokuun 3. päivään mennessä ei saapuisi viittä linjalaivaa linnoituksen avuksi. Apua ei koskaan tullut ja Viapori siirtyi venäläisten haltuun.
Vaikka Cronstedt teki virhearvioita ja antoi propagandan horjuttaa linnoituksen puolustajia, oli hän oikeassa Viaporin mahdollisuuksista ja todennäköisesti säästi antautumispäätöksellään ihmishenkiä. Aikalaisten silmissä Cronstedt oli kuitenkin maanpetturi, joka luovutti ilmaiseksi ”Pohjolan Gibraltarin”.
Selitystä taas miten antautuja-apinat olivat oikeassa. Linnoitukset olivatkin tarkoitettuja kestämään piiritystä eikä venäläisten tulitus ollut saanut mitään aikaan. Kesällä olisi Ruotsista tullut apujoukkoja ja materiaalia seuraavaksi talveksi.
Samaa käsittämätöntä antautumistouhua oli kuin 1942 Singaporessa.
----Apua ei koskaan tullut ja Viapori siirtyi venäläisten haltuun.-----
No eihän sitä kesäkuun alkuun vielä ollut ehtinyt tullakaan kun meri oli vasta avautunut.
Antautumalla heti sodanjulistuksen jälkeen säästäisi kaikista eniten ihmishenkiä, jos niin halutaan ajatella. Cronstedt ajatteli vain omia palkkioitaan eikä huomioinut että sulan veden aikaan ei venäläisillä ollut keinoja Viaporin valtaamiseen. Uimalla ja soutuveneilläkö he sen olisivat tehneet? Sääli että aikanaan jonkinlaista sotilaskunniaakin niittänyt amiraali päätti uransa maan- ja valtiopetokseen ja pelkuruuteen vihollisen edessä.
Venäläiset lahjoivat Cronstedtin ja lisäksi hänelle myönnettiin Venäjältä eläkekin. Lajoman vastaanottominen oli Cronstedtille helppoa, koska hän ei ollut lojaali ruotsalaisille muutenkaan.
Se on kysymys miksi upseeristo totteli selvää maanpetoskäskyä. Olisivathan ne voineet pidättää Klingsporin ja ilmoittaa venäläisille, että ukko sai sydänkohtauksen ja kuoli, nyt on uusi komentaja.
Pöhvelin mielestä olisi tietenkin ollut järkevämpää antaa pommittaa kaikki hajalle, ja tapattaa kaikki miehet - turhan takia😅
Joo parempi vaan antautua ja kontata..
Venäläisillä ei ollut sellaista tykistöä jolla Viapori olisi pantu päreiksi. Viapori olisi päinvastoin pannut Venäjän tykistön matalaksi.
Ei se turhaan Pohjolan Gibraltarin maineessa ollut. Yksi maailman sen ajan vahvimmista linnoituksista. Muuten, se oikea Gibraltar ei antautunut 2MS:ssa vaikka oli Saksan ja sen de facto-liittolaisten täysin saartama ja aseistuksetkin olivat jo silloin ihan toista kuin Viaporin aikoina. Yksi maanpetturi-pelkuri sen sijaan luovutti Viaporin vahingoittumattomana viholliselle.
Höpöhöpö ruotsalaisten tykkien kantama oli lyhyempi, kuin mitä venäläisten.
Viaporin nimittäminen Pohjolan Gibraltariksi oli vahvasti liioiteltua, lähinnä propagandaa.
Viapori on bastionilinnoitus , joka on rakennettu Euroopassa sovellettaviin periaatteisiin. Tätä arkkitehtonista tyyppiä pidettiin maailman moderneimpana aikanaan. Bastionilinnoitukset rakennettiin kuitenkin yleensä Keski-Eurooppaan , missä maa on tasainen. Koska Suomen saaristo ei ole ollenkaan tasainen Viapori ei sopinut sijaintiinsa kovin hyvin, koska linnoituksen arkkitehtuuri perustuu symmetriseen puolustukseen, Viaporissa oli paljon heikkouksia. Pohjoisen Gibraltar ei siis ollut kovin perusteltu nimi.
Et vissiin koskaan ole ite siellä käynyt.
Viaporin linnoitus on avomerellepäin!
Ihan sama vaikka olisi ollut ylöspäin, antautui laukaustakaan ampumatta.