Omavaraisuusaste nostetaan 200 prosenttiin, jonka ansiosta suomalaiset voivat pitää myös ruotsalaiset hengissä. Maatalouteen tulee tuhansia uusia työpaikkoja.
Maataloustuet nelinkertaistetaan
Anonyymi
51<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 51
Vanhimmat
Sitten heräsit ja huomasit että olit runkannut tyynyliinaan?
Aloitukseen: Ja minä kun luulin että mulla on hyvä mielikuvitus, erehdyin.
Tervetullut uudistus. Ulkomaalaisesta antibioottimätöstä menee vaan vatta sekaisin.
Kotimainen ruoka halpaa.
Miten niin perunat 10€ kilo .
kananmunat vanhoja ja maksaa todellisuudessa ostajalle kaupassa 20€ kilo.
Niin kauppiaan hinta ei ole kaikki mitä. maksaa.. Jokainen suomalainen maksaa matalustukea ruoka. kuluina noin. 100€ kuukaudessa . vuodessa viishenkinen perhe noin 5000€
Ostan mielummin ulkomaista ruokaa kuin aktiivimalin puolustajien pelloilla kasvtettua .
Et sinä mitään maataloustukia maksa kun et ole koskaan mitään töitäkään tehnyt.
Maataloutta ei koskaan voi tukea liiaksi.
Porvarivaletta.
Ei voi edes keskustella, mikä on liikaa tai liian vähän, kun Suomen maataloustuella ei ole mitään tavoitetta. Rahaa jaetaan, kun on ollut tapana jakaa.
Sitä on tuettu liiaksi jo kauan.
Sitä on tuettu liiaksi jo kauan.
...nyt maataloudtukeminen maksaa jo yli 7 miljardia vuodessa. siis noin 30 miljardia vuodessa..
Eiköhän tuossa tarkoitettu kansallista tukea, joka on noin 300 miljoonaa vuodessa.
Voi voi , kun kun on päivystävällä katkeralla palstasosialistillla tukalaa....woi woi...avaa nyt vaikka toinenkin oluttölkki , kun maamiehet pilaa elämääsi noin......kauhiaaaaa.
EU:n kautta kierrätetään ios potti maataloustukia joten kokonaismäärä maataloustuissa on tuo noin 7 miljardia euroa.
Kokkare vauhdissa.
Kaikki++maataloustuet+
Oikeassa olet.
Kotimaisuusastehan nousee jo silläkin, kun ulkomaalaiset kausityöntekijät korvataan kotimaisilla ideaalityöttömillä.
Isoilta tiloilta leikataan ja perheviljelmien tuet nelinkertaistetaan.
Maanomistaja entinen SMP:läinen (Suomen Maaseudun puolue) eli nykyinen persu aloittajana.
Kaikki lisätuki ei ole suoraa rahallista tukea, vaan osa siitä tulee esimerkiksi työttömien siirrosta maatalouden käyttöön. Valtio maksaa edelleen työttömyyskorvaukset, mutta maanviljelijät saavat työttömien poolista ilmaista työvoimaa peltotöihin, risusavottaan ynnä vastaaviin tilalla tehtäviin työsuorituksiin.
Koroillaan elävä kokoomuspersu Hämeestä visioimassa hourunäkemyksiään.
Noin se vaan menee, koska enää ei voida käyttää ulkomaista halpatyövoimaa. On pakko käyttää kotimaista halpatyövoimaa. Työttömille tulee työvelvoite.
Maataloustukien korottamiselle on nyt myös kansan tuki.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1035981
"Yli neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ruuantuotannon omavaraisuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota koronaepidemian jälkeen.
Kansa oli varsin samanmielinen. Pääkaupunkiseudulla asuvista lisää omavaraisuutta haluaa 77 prosenttia, kun taajaan asutuissa kunnissa prosentti on 90 ja maaseutumaisissa 96."
Koronan jälkeen olisi syytä (viimeinkin) virittää maatalouspolitiikka huoltovarmuuden varmistamiseen. Nythän maataloustuella ei ole mitään selvästi kuvattua tavoitetta ja se palvelee huonosti huoltovarmuuttakin.
Huoltovarmuuden parantamiseksi maataloustukea ei tarvitse (eikä pidä) kasvattaa, vaan se pitää kohdistaa järkevämmin (tai viimeinkin edes jotenkin tavoitteellisesti).
https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2485295
"Huoltovarmuutta palvelisi, jos maataloussektori olisi pienempi, mutta toimisi paremmin ja kannattavammin, Arovuori (Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja) sanoo."
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/omavaraisuus-outo-perustelu-maataloustuelle-suomalaisten-ruoka-taysin-riippuvainen-tuonnista/
”Jos tarkastellaan vain tuotantomääriä, olemme keskimäärin omavaraisia. Mutta jos otetaan huomioon koko tuotantoprosessi, emme todellakaan ole omavaraisia. Maatalous on monelta osin täysin riippuvainen ulkomaan tuonnista.”
Maataloustuki pitäisi kohdistaa huoltovarmuuden turvaamiseen, kun nyt suuri osa siitä menee maataloustuottajamaisen elämäntavan tukemiseen.
Linkkisi ovat vanhentuneita, ja kuvaavat hälläväliä-ajanjaksoa ennen koronaepidemiaa.
Keskittymisen aika on auttamatta ohitse. Olen asiasta jo vuosia kirjoitellut.
Jatkossa viljellään lukuisilla pienillä luomutiloilla. Maatalouden työpaikkoja tulee lisää – jos nyt ei kymmeniätuhansia, niin tuhansia kuitenkin. Tosin kyseessä tulee olemaan lähinnä perheviljelmät, mutta kyllä sielläkin renkejä ja piikoja tullaan tarvitsemaan.
Koronavirus on itse asiassa oikein tervetullut suunnanmuuttaja. Tervehdyttäjä.
Maataloustuki+ei+ole+muuttunut+viimeiseen+15+vuoteen+mitenkään.+Kepun+vaatimuksessa+tässäkään+hallitusohjelmassa+ei+ole+mitään+mainintaa+maataloustuen+järkevöittämisestä.
Ok.
Ei pidä sekoittaa huoltovarmuutta ja tehokkuutta. Riskinotolla saadaan kyllä hintaa alemmaksi, mutta se taas tarkoittaa huoltovarmuuden menettämistä.
Huoltovarmuus saadaan vain hajauttamalla tuotanto pientiloille, ja se maksaa. Mutta siitä on maksettava, mikäli halutaan huoltovarmuus. Ja Suomen kansan enemmistö haluaa, joka tarkoittaa jatkossa myös suurempia maataloustukia.
Keskittymisen aika on auttamatta ohi. Koronaviruskin on syntynyt todennäköisesti jollain suurella tuotantoeläinlaitoksella. Mitä enemmän on elämää ahdettu pieneen tilaan, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä syntyy myös vaarallinen tauti.
Persu eli entinen Suomen Maaseudun puoluelainen (SMP) tuubailemassa.
Nimimerkki Kilgore.Troutin postaamat linkit eivät ole mitenkään vanhentuneita. Hälläväliä-tyyliä on jättää ne huomioimatta ja jatkaa maataloustukipolitiikkaa edelleen tavoitteena turvata Kepua uskollisesti äänestävien maanviljelijöiden toimeentulo. Jos maataloutta halutaan rakentaa huoltovarmuuden näkökulmasta toimittaisiin aivan toisella tavalla. Monessa kriisiskenaariossa tulee ensimmäisenä pula polttoaineista, sähköenergian saannista, lannoitteista. Ei Suomen maataloutta ole mitenkään viritetty esim. hevosvoimalla käyväksi. Huoltovarmuuden takaamiseksi tilojen tehokkuuden pitäisi olla kuitenkin mahdollisimman hyvä ja logistiikan pitäisi pelata. Väestön pääosasta erillään kaukana hajautetettuna oleva maatalous joutuisi suuriin vaikeuksiin, jos kuljetusyhteydet eivät esim. toimisi. Kyllä paljon liikenneöityjä pääteitä kriisitilanteessa aurattaisiin, mutta esim. polttoaineiden saatavuuden heikentyessä kärrytiet jäisivät oman onnensa nojaan.
Sanoisin, että kaikkien omavaraista maataloutta hehkuttavien pitäisi vähintään tutustua niihin linkkeihin, joita ao. nimimerkki tänne iloksemme laittoi.
Maataloustuotanto on riippuvainen tuontipanoksista. Sellainen maatalous ei mitenkään turvaa huoltovarmuutta.
Olemme varauteneet hyvin tilanteeseen, jossa ulkomailta saadaan ongelmitta tuotua polttoaineita, energiaa, lannotteita, maatalouden käyttämiä myrkkyjä, eläinten lääkkeitä, koneita ja niiden varaosia, rehuja sekä lannoitteita, mutta ruokaa ei saisi tuotua. Jokainen voi miettiä miten realistinen moinen skenaario on.
Kun maatalouspolitiikka ei ole muuttunut pohjimmiltaan mitenkään sitten EU:hun liittymisen eikä EU:n aiheuttama muutoskaan ollut lopulta kovin raju, niin ekonomistien 1950-luvulla kirjoittamat maaloustuen kritiikit ovat edelleen pitkälle päteviä. Valiettavasti.
Puhumme näköjään kahdesta eri asiasta. Minä huoltovarmuudesta, joka tarkoittaa omavaraista ja poikkeusolot sietävää maataloutta. Sinä taas tarkoitat mahdollisimman halpaa tuotantoa, joka riittää normaalioloissa.
Nuo ovat toisensa poissulkevia. Suomesta saadaan kyllä omavarainen, mutta se vaatii panostuksia tuotantoon, ja maksaa rahaa. Hajautettu tuotanto pientiloilla kun on kalliimpaa kuin suurissa yksiköissä. Pientilat saadaan kyllä ravinteiden suhteen melkein omavaraiseksi. Tehtaita vastaavat suurtilathan eivät osaa ravinteita kierrättää, vaan esimerkiksi fosfori menee sellaisenaan vesistöihin.
Lääkkeitä ja muita myrkkyjä ei hajautetussa tuotannossa tarvita lainkaan.
On turha kuvitella että maatilat jotka eivät pysty tuottamaan maataloustuotantoa normaalioloissa ilman tuontipanoksia pystyisivät siihen poikkeusoloissa. Miten tehokkuus ja tuottavuus siitä kasvaa, että koneiden, lannotteiden, rehujen, myrkkyjen, polttoaineen jne tuonti lakkaa?
Muutenkin huoltovarmuutta pitäisi katsoa kokonaisuutena. Se ei ole mitään kuminan tuotantomääriä, vaan kuten osittain nyt nähdään, se on yhteiskunnan tasolla huoltovarmuutta lääkkeiden, sairaalatarvikkeiden, energian, IT-palveluiden ja lukemattomien muiden asioiden suhteen. Se, että tungetaan miljardeja maatalouteen (ilman mitään huoltovarmuusfokusta) ja unohdetaan muu, on huonoa politiikkaa ja väärää priorisointia valtion hupenevien resurssien käytössä.
Huoltovarmuuden kannalta optimoitu maataloustuki olisi kokolailla erilaista kuin nykyinen. Käytännön esimerkki: jos puhutaan puhtaasti ruokahuollosta ja sen varmistamisesta poikkeusoloissa, niin sianlihan- tai broilerien tuotantoa ei sen takia pidä tukea sentilläkään. Jos elintarviketuonti sakkaa, niin viljaa syövät broilerit ja siat ovat rasite eikä etu. Ne pitäisi välittömästi joukkoteurastaa.
Kuten sanottu niin emme keskustele samasta asiasta. Sinä kirjoittelet koko ajan mahdollisimman halvasta tuontiriippuvaisesta tehotuotannosta, joka ei siedä poikkeusoloja. Huoltovarmuudesta keskusteluun se ei liity muuten kuin tarkoittamalla juuri päinvastaista, korkeiden riskien tapaa järjestää tuotanto.
Huoltovarmuus tulee hajautetusta tuotannosta, jossa yhden yksikön vaikutus kokonaisuuteen on häviävän pieni.
Kotimaisuusasteen parantaminen on toinen keino parantaa huoltovarmuutta. Suomesta saadaan pienien tilojen myötä käytännössä täysin omavarainen, ja jopa ylituontokin on mahdollista, ja tehdä kauppaa ulkomaille.
Hajautettu tuotanto on toki kalliimpaa, mutta niin se saa ollakin. Ja sen vuoksi on nostettava myös maataloustukia, koska ruoan hintaa ei voida rajattomasti nostaa. Lisäksi tuhannet uudet pientilat on pidettävä hengissä myös normaalioloissa, koska maataloustuotantoa ei voida nostaa ylös sormia napsauttamalla.
Sinä näyt keskustelevan lähinnä itsesi kanssa.
Oi voi. Syytön olen siihen, että sinulta loppui argumentit tähän aiheeseen.
Maataloustuki = vastikkeetonta verovarojen jakamista sosiaal i apuna rikkaille talonpojille jo y hukkaavat aina y il i kauden voi y on talvena i kan nåm i lloin mihinkin
Missä biime vuoden rasvat ja siemnperunat
Ei sodanaikanakaan. Tuhlattu. kaikea
Kaikki++maataloustuet+
Kulkeeko se traktori oelloilla viisikukautta vuodessa ilman polttoinetta
Unelmahöttösi Suomi-filmien maataloudesta on niin naurettavaa, että sen kumoamiseen ei tarvita kuin kertolaskua.
Kun nyt 25.000 pienintä tilaa (joista suuri osa taitaa olla sinulle "liian suuria") tuottaa muutaman prosentin maataloustuotannosta, niin jos tällaisten tilojen varassa pitäisi tuottaa ruoka suomalaisille, niin ihan kertolaskulla saadaan, että tarvittaisiin 500.000 tilaa. Ja tämäkin perustuen siihen, että käytetään tuontikoneita, tuontilannoitteita, tuontimyrkkyjä, tuontipolttoaineita jne. Jos moisista hapatuksista luovutaan tiloja tarvitaan satoja tuhansia enemmän. Suomen elintaso romahtaisi 1940-luvun tasolle.
Tuollaisella Pol-Pot -unelmalla saisimme toki sellaisen yhteiskunnan, että mikään kansainvälinen kriisi ei tuntuisi missään, koska elämä olisi niin köyhää ja kurjaa jatkuvasti. Sekin hyvä puoli olisi että koronaepidemian tullessa ei tarvitsisi ihmetellä tehohoitopaikkojen riittävyyttä, kun ensimmäiseenkään tehohoitopaikkaan ei yhteiskunnalla olisi varaa.
Koronavirus on levinnyt Kiinasta jossa syödään lepakoita, sievettikissoja, koiria, käärmeitä ja muuta epämääräistä materiaalia joten ei ihme että viruksista tulee mutaatioita jotka voivat tappaa ihmisiä. Suomessa on edelleen liikaa vero ja velkarahoillamme tekohengitettäviä tiloja joten karsittavaa riittää.
Äärikeskustalaisten unelma-Suomessa kaikki öljy käytetään traktorien dieseliin ja kerosiiniin, jolla ahkerat maatalousyrittäjät voidaan lennättää talveksi Kanarialle ja Thaimaahan lepäämään sankarillisen uurastuksensa jälkeen. Lentokentälläkin olisi vain traktoriparkki.
Kiinan eläintorit ovat hyvä esimerkki (vaikka siellä ei kai oikeasti lepakoita myydä) siitä että elintarvikehuolto on muutakin tuottamista. Kiinassa tuotetaan paljon sian- ja siipikarjan lihaa, mutta koska ruokaturvallisuus on huonoa (lihaa käsitellään huonosti, kylmäketjut katkeilee, tulee ruokamyrkytyksiä jne), niin kuluttajat ostavat mielummin toreilta eläviä tai paikan päällä teurastettavia villi- ja kotieläimiä. Elävät eläimet (myös kotieläimet) jotka ovat tiiviisti suuren ihmisjoukon lähellä ovat oivia virushautumoita.
On helppo sanoa, että illjettävää meininkiä että ostetaan joku elävä ankka tai vastateurastettu sivettieläin torilta, mutta jos vaihtoehto on pakattu sianliha, josta voi saada ruokamyrkytyksen, niin kuinka moni meistä valitsisi markettilihan?
Eilen uutisoitiin miten paljon menekkiä käsidesillä on.Kiireistä pullojonoa linjalla.Mikä olikaan se firma jonka tuotetta tämä oli?
Valko-Venäjällä tuumitaan,ettäsauna,vodka ja peltotyöt traktorilla riittää.
Näikö tuolla tuista tiedetään.
Valkovenäläisillä on oma Belarus-traktorimerkki.
Aikanaan suuri isänmaanystävä ja Keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja Johannes Virolainen sanoi, että on isänmaallisempaa ostaa Neuvostoliiton ystävällisen naapurikansan valmistama Belarus kuin Valmet. Ja näytti itse esimerkkiä ja hankki Belarus-traktorin Vironperän tilalle.
Se oli sellaista keskustalaista huoltovarmuutta.
Kuka sitä käsidesiä ostaa? Jossain kaupassa oli kaljapulloihinkin pakattuna.
Maataloustuet kaksinkertaistetaan. Lorvimistuet työttömille lopetetaan kokonaan.
Me Uudellamaalla lopetetaan syöminen.
Hyvä lupaus.