Kukin maa puolustaa ensisijaisesti omaa maataan. Sillon kun puolustus on tehokasta (kuten oli Suomella), on perusteltua saada vähintään ase- ja materiaaliapua ystävämailta.
Jos arvioidaan Pohjolan maita tässä suhteessa on tulos seuraava:
Suomi: Ainona Pohjoismaana huolehti, vieläpä kiitettävästi puolustuksestaan, yhteiskuntansa toiminnasta ja kansalaisten mahdollisimman tyydyttävistä oloista ja kansalaisoikeuksista. Teki poliittisesti oikeita ja samalla välttämättömiä ratkaisuja.
1944 muodostui vahingollinen viides kolonna, johon kuului etupäässä RKP:n väkeä ja voittajan puolelle haluavia takinkääntäjiä, kuten Kekkonen.
Kärsi suuresti sodasta inhimillisesti ja taloudellisesti (noin 25 vuotta takapakkia)
Ruotsi: Onnistui pysymään sivussa sodasta joustamalla tarvittaessa kulloinkin vahvemman sotijan hyväksi. Paljolta rauhantila oli sen ansiota, että sotijat saivat tarvitsemansa materiaalit Ruotsilta hyökkäämättä sinne.
Oli sotilaallisesti heikko 1939, mutta vahvisti itseään merkittävästi sodan kuluessa.
Antoi Suomelle huomattavasti materiaaliapua ja jonkin verran vapaaehtoisia lähinnä Talvisodan aikana. Liittoutuneita nöyristellen oli ilkeämielinen Suomea kohtaan Jatkosodan loppupuolella. Kesällä 1944 pyrki suorastaan horjuttamaan Suomea.
Hyötyi taloudellisesti sodasta hyvin paljon.
Norja: Maan puolustus oli alapuolella kaiken arvostelun Saksan hyökätessä 4.1940. Osloon pääsi laukaustakaan ampumatta Poliisin tehdessä kunniaa miehittäjälle.
Hallitus pääsyyllisenä pötki pakoon kuninkaan kanssa niin hätäisesti, että ei edes kertonut kansalle radiossa saksalaisten tulevan seuraavana päivänä (oli tiedossa heille). Antautui Saksalle, mutta Brittien/Ranskan Narvik-operaation harhauttamana aloitti silti hyödyttömän kahinoinnin pohjoisessa.
Tämän jälkeen oli Saksalle varsin lojaali kala-aitta (kommunistit oli Moskova määrännyt lojaaleiksi) ja on tulkittava Saksan liittolaiseksi.
"Vastarintaan" liityttiin muutama viikko ennen miehityksen loppua, eli kun lopputulos oli jo selvä. Sodan päätyttyä teloitettiin riittämättömin perustein Quisling, jolla peiteltiin pääsyylliset, kuten pääministeri Nygaardsvold.
Hyötyi taloudellisesti sodasta. Oli kostamassa Suomelle Pariisissa 1947.
Tanska: Antautui taisteluitta, mutta kuningas ei pötkinyt pakoon. Oli lojaali miehittäjälle (kommunistit saivat siihen käskyn Moskovalta) ja on siksi tulkittava Saksan liittolaiseksi.
Miehityshallinto oli joustavaa, kunnes lopun lähestyessä ja etenkin kommunistien iskujen lisäännyttyä se aloitti kostotoimet sekä juutalaisten pidätykset ja eliminoinnin.
Hyötyi taloudellisesti sodasta.
Miten Pohjolan maat kärsivät/hyötyivät viime sodista
5
<50
Vastaukset
- Anonyymi
"Norja Hyötyi taloudellisesti sodasta. Oli kostamassa Suomelle Pariisissa 1947."
Tosiasiassa Norjan bruttokansantuote aleni 45% saksalaismiehityksen aikana, eniten miehitetyistä Länsi-Euroopan maista.- Anonyymi
Ensinnäkin Suomi on myös Länsi-Euroopan maa. Suomen kärsimä taloudellinen vahinko, inhimillistä huomioimattakaan, oli tähtitieteellinen Norjaan verrattuna.
Bruttokansantuote, milloin onkaan mitattu ja kuinka vertailukelpoisesti, tuskin kuvaa kokonaisuutta häävisti.
Saksa teki Norjassa hyvin laajoja infrastruktuuritoimia, josta koitui merkittävästi hyötyä sodan jälkeenkin. Infrastruktuuritappioita (kuten rakennuskannan tuhoja) oli vain pohjois-Norjassa. Merenkulku kärsi tappioita, mutta sai tulojakin liittoutuneilta.
Ei ollut sotakorvausta, mitä Suomi valtavana syyttömänä maksoi, vaan oli Marshall-apua tuhojen korjaamiseen.
On tosiasia, että Norja esiintyi aggressiivisena "liittoutuneena" maana Pariisissa Suomea vastaan kun Suomi yritti saada lievennyksiä kohtuuttomiin rauhanehtoihinsa. Tosin pääliittoutuneet pätkääkään välittäneet Norjan puheista. Päästivät toki yhden Norjan silloisista poliittisista hölmöläisistä (Trygve Lie) YK:n pääsihteeriksi.
Jos haluat todenmukaisen kuvan Norjan toimista sodan aikana ja myös Quislingin syyllisyydestä tapahtumiin, hanki luettavaksi Ralph Hewins "Quisling - Prophet without Honour (W.H.Allen, 1965, 384 s.). Kirjoittaja on brittidiplomaatti-lehtimies, joka toimi Norjassa ja sitä ennen Suomessa 1939-1940.
Norjalainen historiankirjoitus ei ole kovin hyvin päässyt vuoden 1940 trauman yli. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensinnäkin Suomi on myös Länsi-Euroopan maa. Suomen kärsimä taloudellinen vahinko, inhimillistä huomioimattakaan, oli tähtitieteellinen Norjaan verrattuna.
Bruttokansantuote, milloin onkaan mitattu ja kuinka vertailukelpoisesti, tuskin kuvaa kokonaisuutta häävisti.
Saksa teki Norjassa hyvin laajoja infrastruktuuritoimia, josta koitui merkittävästi hyötyä sodan jälkeenkin. Infrastruktuuritappioita (kuten rakennuskannan tuhoja) oli vain pohjois-Norjassa. Merenkulku kärsi tappioita, mutta sai tulojakin liittoutuneilta.
Ei ollut sotakorvausta, mitä Suomi valtavana syyttömänä maksoi, vaan oli Marshall-apua tuhojen korjaamiseen.
On tosiasia, että Norja esiintyi aggressiivisena "liittoutuneena" maana Pariisissa Suomea vastaan kun Suomi yritti saada lievennyksiä kohtuuttomiin rauhanehtoihinsa. Tosin pääliittoutuneet pätkääkään välittäneet Norjan puheista. Päästivät toki yhden Norjan silloisista poliittisista hölmöläisistä (Trygve Lie) YK:n pääsihteeriksi.
Jos haluat todenmukaisen kuvan Norjan toimista sodan aikana ja myös Quislingin syyllisyydestä tapahtumiin, hanki luettavaksi Ralph Hewins "Quisling - Prophet without Honour (W.H.Allen, 1965, 384 s.). Kirjoittaja on brittidiplomaatti-lehtimies, joka toimi Norjassa ja sitä ennen Suomessa 1939-1940.
Norjalainen historiankirjoitus ei ole kovin hyvin päässyt vuoden 1940 trauman yli.Norjan äärivasemmistolainen hallitus toimi äärimmäisen typerästi Saksan uhan alla.
Saksan uhkavaatimus ei aiheuttanut mitään toimia.
Kun saksalaisia joukkoja oli jo maassa Oslon lentokenttää myöten julistettiin osittainen liikekannallepano. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Norjan äärivasemmistolainen hallitus toimi äärimmäisen typerästi Saksan uhan alla.
Saksan uhkavaatimus ei aiheuttanut mitään toimia.
Kun saksalaisia joukkoja oli jo maassa Oslon lentokenttää myöten julistettiin osittainen liikekannallepano.Kannatan Natoa.
- Anonyymi
Ei Tanskakaan varsinaisesti hyötynyt sodasta, sillä Saksa jäi Tanskalle merkittävät summat velkaa, ja kauppa tyrehtyi muihin maihin.
Yksittäiset yritykset ja henkilöt sitävastoin saattoivat jopa rikastua keinottelulla miehityksen aikana.
Tanska selvisi Länsi-Euroopan maista saksalaismiehityksestä helpoimmalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ajattelen sinua nyt
Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu635608Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin
Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti204237Yritys Kannus
Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett172916- 1552193
- 171926
Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä
Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut1281760- 951377
- 681154
Harmi, se on
Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty171136Maailma pysähtyy aina kun sut nään
Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o77988