SAK:n ja SDP:n alasampuman työreformin juuret hajaantuvat kahtaalle, Keskustapuolueeseen ja Suomen Yrittäjiin.
Kepulainen ja uusmaalainen kansanedustaja Matti Vanhanen otti aikanaan vetääkseen työreformin työmarkkinoita koskevan osuuden eikä varmaankaan vähiten siksi, että hänen veljensä, juristi Rauno Vanhanen on yksi Suomen Yrittäjien keskeisistä johtajista.
Keskustapuolueessa idea työreformista otettiin vastaan mielihyvin useasta eri syystä: Ensinnäkin, työreformin ydin - järjestäytyneen ay-liikkeen hajoittaminen - sopii Kepulle valtapoliittisista syistä. Se näkee erityisesti SDP:n aseman ja yhteiskuntapoliittisen vaikutusvallan perustuvan hyvään yhteistyöhön ay-liikkeen, erityisesti SAK:n kanssa. Niinpä ay-liikkeen asemaa on murennettava SDP:n vaikutusvallan heikentämiseksi.
Toiseksi Kepu pyrkii esiintymään poliittisen keskustan puolueena, kaupunkeihin ja taajamiin, pois maanviljelijäpuolueen leimastaan. Se on tehnyt sitä yrittämällä päästä palkansaajapuolueeksi, huonolla menestyksellä kuten ammattiliittovaalien tulokset osoittavat. Nyt se yrittää samaa yrittämällä nostaa profiiliaan yrittäjien puolueena.
Myös Suomen Yrittäjillä on oma lehmänsä tosin melko syvässä ojassa. Yrittäjillä on menossa monen rintaman sota: ne sotivat työnantajajärjestöjä vastaan saadakseen paikan työmarkkinapöydässä. Tavoittena on valtaa ilman vastuuta. Ne tappelevat ay-liikettä vastaan päästäkseen eroon työehtojen noudattamisesta. Ne väittävät työllistävänsä, mutta vaativat siihen erityisetuja.
Kepun työreformin punainen lanka oli löysistä kaunopuheista huolimatta ay-liikkeen heikentäminen Suomessa. Siihen se tähtäsi esityksensä kahdella kovalla ydinasialla: yleisen työttömyysvakuutuksen vaatimisen avulla haluttiin asiallisesti romuttaa työttömyyskassajärjestelmä yhteiskunnalle siitä aiheutuvista kuluista piittaamatta.
Toiseksi Kepu halusi romuttaa työehtosopimusten vähimmäisehtoluonteen ja niiden yleissitovuuden. Työreformi ehdotti säädettäväksi lakia, joka antaisi jokaiselle työpaikalle oikeuden sopia työehtosopimuksista piittamaatta toisin. Toisinsopimisen olisi oltava mahdollista asioista joista työnantaja ja työntekijä yhteisesti päättävät.
Pahinta työreformissa oli, että paikallisen sopimisen toteuttaminen Kepun ehdoilla merkitsisi käytännössä pienyritysten työntekijöiden jättämistä isäntävallan alle: paine hyväksyä tes-alitukset on kova, jos vaihtoehtona esitetään työn loppumista tai valikoituvia lopputilejä.
Tällainen pääministeri meillä on: isä rasisti, veli äärioikeistolainen ay-liikkeen vihollinen.
Kepulainen ja uusmaalainen kansanedustaja Matti Vanhanen otti aikanaan vetääkseen työreformin työmarkkinoita koskevan osuuden eikä varmaankaan vähiten siksi, että hänen veljensä, juristi Rauno Vanhanen on yksi Suomen Yrittäjien keskeisistä johtajista.
Keskustapuolueessa idea työreformista otettiin vastaan mielihyvin useasta eri syystä: Ensinnäkin, työreformin ydin - järjestäytyneen ay-liikkeen hajoittaminen - sopii Kepulle valtapoliittisista syistä. Se näkee erityisesti SDP:n aseman ja yhteiskuntapoliittisen vaikutusvallan perustuvan hyvään yhteistyöhön ay-liikkeen, erityisesti SAK:n kanssa. Niinpä ay-liikkeen asemaa on murennettava SDP:n vaikutusvallan heikentämiseksi.
Toiseksi Kepu pyrkii esiintymään poliittisen keskustan puolueena, kaupunkeihin ja taajamiin, pois maanviljelijäpuolueen leimastaan. Se on tehnyt sitä yrittämällä päästä palkansaajapuolueeksi, huonolla menestyksellä kuten ammattiliittovaalien tulokset osoittavat. Nyt se yrittää samaa yrittämällä nostaa profiiliaan yrittäjien puolueena.
Myös Suomen Yrittäjillä on oma lehmänsä tosin melko syvässä ojassa. Yrittäjillä on menossa monen rintaman sota: ne sotivat työnantajajärjestöjä vastaan saadakseen paikan työmarkkinapöydässä. Tavoittena on valtaa ilman vastuuta. Ne tappelevat ay-liikettä vastaan päästäkseen eroon työehtojen noudattamisesta. Ne väittävät työllistävänsä, mutta vaativat siihen erityisetuja.
Kepun työreformin punainen lanka oli löysistä kaunopuheista huolimatta ay-liikkeen heikentäminen Suomessa. Siihen se tähtäsi esityksensä kahdella kovalla ydinasialla: yleisen työttömyysvakuutuksen vaatimisen avulla haluttiin asiallisesti romuttaa työttömyyskassajärjestelmä yhteiskunnalle siitä aiheutuvista kuluista piittaamatta.
Toiseksi Kepu halusi romuttaa työehtosopimusten vähimmäisehtoluonteen ja niiden yleissitovuuden. Työreformi ehdotti säädettäväksi lakia, joka antaisi jokaiselle työpaikalle oikeuden sopia työehtosopimuksista piittamaatta toisin. Toisinsopimisen olisi oltava mahdollista asioista joista työnantaja ja työntekijä yhteisesti päättävät.
Pahinta työreformissa oli, että paikallisen sopimisen toteuttaminen Kepun ehdoilla merkitsisi käytännössä pienyritysten työntekijöiden jättämistä isäntävallan alle: paine hyväksyä tes-alitukset on kova, jos vaihtoehtona esitetään työn loppumista tai valikoituvia lopputilejä.
Tällainen pääministeri meillä on: isä rasisti, veli äärioikeistolainen ay-liikkeen vihollinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mitä noita menneitä kaivelemaan?
Nyt ongelmat ovat kiinailmiö ja EU:n halpa
vuokratyövoima!
Kannattaisi sinunkin vähän seurata aikaasi!
Vakaumukset muuttuvat hitaasti, ja kepulaisuudesta ei toivu koskaan työkykyiseksi.
Eihän noin pitkää jaksa lukea. Vielä niin punaisesti tavutettu:)
Ennen työreformin valmistelua, kepu oli vuosikaudet yrittänyt päästä vaikuttamaan SAK:hon sisältä päin. Mutta liittokokous vaalit toisensa jälkeen antoivat kepulle satsauksiin nähden todella surkeita tuloksia.
Noiden kepun johdolle turhauttaviksi käyneiden yritysten jälkeen, he päättivät vaihtaa taktiikkaa. Mottona oli varmaan jos ei päästä hajoittamaan sisältäpäin,hajoitetaan ulkoa.
Jos porvarihallitus tulee, kaivetaan työreformi takuulla esiin taas.
Se on kaivettu jo. Seuratkaa vain mitä tapahtuu Suomessa. Taipaa olla punikit hidas älysiä..hahahahhaahaaaa
Pekka Ahmavaara oli SAK:n täysidiootti. Sellainen perähuoneen urvelo, joka sai SAK:n faxilla paskaa läpi tiedotusvälineisiin, kun Ihalainen ei ollut sen tekstejä tarkistamassa.
Arvatkaapa paljon tuo blondi vetäisi duunarin rahoja SAK:n kassasta lähtiessään eläkkeelle?
On ne reiluja nuo ay-johtajat duunarille!
Naaman väristä sen näkee, mitä mies tekee:
http://www.sak.fi/mn_kuvat/sak/henkilosto/481.jpg
t:jarmo