Jälkipolville: Koronaepidemia Nurmijärvellä vuonna 2020 - 2030

Vuoden 2020 maaliskuussa Jumalan ruoska osui Nurmijärveenkin: Hengenvaarallinen vitsaus nimeltään koronavirus saapui Nurmijärvelle. Sen tuloa osattiin odotettaa kauhulla ja sen tiedettiin olevan väistämätöntä.

Hätä oli suuri ja kaupoissa hyllyt tyhjenivät. Kaiken sekasorron keskellä seurakunnan pappi piti laumalleen lohduttavan puheen ja sanoi "Älkää pelätkö." Tästä huolimatta vitsaus niitti kansaa kuin viikate heinää. Monet menettivät läheisiään; joku menetti äitinsä, toinen jäi ilman isää ja joissakin perheessä surtiin menetettyjä lapsia.

Tiedotusvälineet lauloivat tuhoa ja tuskaa maailmalta: Esimerkiksi Italiassa kuskattiin pelkästään yhdestä kaupungista ruumiita kuorma-autokaupalla - autojono oli niin pitkä, että sen loppua ei näkynyt.

Suomi syöksyi hetkessä poikkeustilaan. Armeija jalkautui kaduille ja teitä suljettiin. Uudenmaan maakunta eristettiin muusta maasta. Rautaa vietiin rajoille ja rajat suljettiin. Päiväkodit, koulut, ravintolat, baarit, kuntosalit, liikunta- ja ulkoilupaikat määrättiin suljettavaksi. Sadat tuhannet suomalaiset menettivät työnsä ja maahan koitti ankaraakin ankarampi talouslama. Niin kuin ihmisiä myös yrityksiä kaatui valtavia määriä.

Tilapäissairaaloita pystytettiin, kaikki kynnelle kykenevät terveydenhoitoalan ihmiset valjastettiin taistelemaan ihmiskuntamme elämästä ja kuolemasta. Moni sai maksaa tästä taistelusta hengellään.

Joka päivä miljoonat toisistaan eristyksissä elävät suomalaiset kokoontuivat järkyttyneinä seuraamaan hallituksen tiedotustilaisuutta, jossa ministerit itkuisin silmin tekivät kaikkensa Isänmaamme säilyttämiseksi, vaikka tilanne ei selvästikään enää ollut pelastettavissa. Presidentikin sairastuivat yksi toisensa perään.

Kadut, tiet ja moottoritiet hiljenivät autioiksi asvalttikentiksi. Täydellinen hiljaisuus laskeutui, koska esimerkiksi Finnair lopetti lentotoimintansa lähes kokonaan. Kaikkialla oli kuoleman hiljaista. Suomalaisten hätä maailmalla kärjistyi, koska paluumahdollisuudet ruumiskasojen seasta kotimaahan loppuivat.

Viikkojen vieriessä raskaasti vitsaus levisi ja kuolleiden määrä nousi kiihtyvällä tahdilla. Krematorioiden kapasiteetti ei riittänyt ja lopulta ruumiita kipattiin valtaviin joukkohautoihin, joita vielä tänä päivänäkin koristavat muistomerkit.

Onnekkaimmat välttyivät taudilta ja selvisivät. Koronavitsaus oli lopulta ihmiskunnan kaikkien aikojen kriisi ja se toi maailmaan täysin uuden järjestyksen ja muutti elämämme lopullisesti. Sen hintaa emme koskaan saa maksetuksi. Oli aika ennen koronaepidemiaa ja sen jälkeen.