Kirkkohallitus antoi vuonna 2012 kirjanpidollisen ohjeen seurakunnille erottaa hautausmaan/krematorioin kappelin kulut muista hautausmaan ja krematorion kuluista. Se tarkoittaa, että uskonnottomat ovat vuosikymmeniä maksaneet kappelien rakentamisen ja ylläpidon kuluja, ensin yritysten ja ammatinharjoittajien kirkollisveron kautta ja sitten yhteisöverosta kirkolle annetun osuuden kautta. Olen verrannut ehkä vähän kroisisti, että siinä varas lakaisee hiekkaan jääneitä jälkiään umpeen.
Hautausmaiden yhteydessä olevat lämpimät sisätilat kuuluvat hautausmaiden perinteiseen infrastruktuuriin. Seurakuntien hautausmaat on hautaustoimilailla asetettu hoitamaan niin sanottua yleistä hautaustointa Suomessa. On siten luonnollista kysyä, miten yleisella hautausmaalla voidaan seurakunnille antaa vapaus kohdella muita kuin kirkon jäseniä mielivaltaisesti miten sattuu.
Espoon, Keravan, Järvenpään, Tuusulan, Lahden, Porin, Jyväskylän jne. seurakuntien hautausmaiden käytäntö evätä lämpimän tilan käyttä ei-kirkollisiin tilaisuuksiin nojaa paitsi mielivallan turvaavaan vapauteen myös Kirkkohallitukseen suositukseen: ei siviilihautajaistilaisuuksia kappeliin.
Kirkkohallituksen suositus monimutkaistaa asetelmaa vielä siten, että se suosittaa tilan myöntämistä ei-etilaisuuteen muiden uskontokuntien jäsenille, mutta ei uskonnottomaan tilaisuuteen. Tätä kolmatta ryhmääkin vielä halotaan niin, että yhdet uskonnot ovat toisia uskontoja parempia, vaikka mitkään niistä eivät maksa kirkollisveroa evl-kirkolle.
Kun tavalliset kirkot ovat sakraalitiloja niin kuin kappelitkin, oli mielenkiintoista, miten koulujen yhteiset tilaisuudet, kuten lukuvuoden päättäjäistilaisuudet, jotka eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, on toivotettu tervetulleiksi. Alakoululaisten tonttuleikit alttarilla eivät häiritse...
Eri asia on, että monet uskonnottomat eivät halua hautajaisiaan vietettävän kappelissa ja toivovat tuhkansa sirottelua kirkon hautausmaan ulkopuolelle, mieluiten suhteellisen kauas siitä. "Ei tupata jos ei tykätä." Eli meitä uskonnottomia on moneksi.
Mutta käytännön logistiikan kannalta olisi helpointa, että jäähyväistilaisuuden, jossa vainaja on vielä arkussa ennen tuhkausta tai arkkuhautausta, voisi niin haluttaessa pitää suomalaisen yleisen hautausmaan lämpimässä tilassa.
Hautausmaiden yhteydessä olevat lämpimät sisätilat kuuluvat hautausmaiden perinteiseen infrastruktuuriin. Seurakuntien hautausmaat on hautaustoimilailla asetettu hoitamaan niin sanottua yleistä hautaustointa Suomessa. On siten luonnollista kysyä, miten yleisella hautausmaalla voidaan seurakunnille antaa vapaus kohdella muita kuin kirkon jäseniä mielivaltaisesti miten sattuu.
Espoon, Keravan, Järvenpään, Tuusulan, Lahden, Porin, Jyväskylän jne. seurakuntien hautausmaiden käytäntö evätä lämpimän tilan käyttä ei-kirkollisiin tilaisuuksiin nojaa paitsi mielivallan turvaavaan vapauteen myös Kirkkohallitukseen suositukseen: ei siviilihautajaistilaisuuksia kappeliin.
Kirkkohallituksen suositus monimutkaistaa asetelmaa vielä siten, että se suosittaa tilan myöntämistä ei-etilaisuuteen muiden uskontokuntien jäsenille, mutta ei uskonnottomaan tilaisuuteen. Tätä kolmatta ryhmääkin vielä halotaan niin, että yhdet uskonnot ovat toisia uskontoja parempia, vaikka mitkään niistä eivät maksa kirkollisveroa evl-kirkolle.
Kun tavalliset kirkot ovat sakraalitiloja niin kuin kappelitkin, oli mielenkiintoista, miten koulujen yhteiset tilaisuudet, kuten lukuvuoden päättäjäistilaisuudet, jotka eivät ole uskonnollisia tilaisuuksia, on toivotettu tervetulleiksi. Alakoululaisten tonttuleikit alttarilla eivät häiritse...
Eri asia on, että monet uskonnottomat eivät halua hautajaisiaan vietettävän kappelissa ja toivovat tuhkansa sirottelua kirkon hautausmaan ulkopuolelle, mieluiten suhteellisen kauas siitä. "Ei tupata jos ei tykätä." Eli meitä uskonnottomia on moneksi.
Mutta käytännön logistiikan kannalta olisi helpointa, että jäähyväistilaisuuden, jossa vainaja on vielä arkussa ennen tuhkausta tai arkkuhautausta, voisi niin haluttaessa pitää suomalaisen yleisen hautausmaan lämpimässä tilassa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tähän liittyen tiedoksi, että Helsingin ja Turun hallinto-oikeudet ovat hylänneet valitukset, jotka liittyivät seurakuntien hautausmaiden syrjivään käytäntöön kieltää uskonnottomat hautajaistilaisuudet hautausmaan ja krematorion kappelissa.
Valitukset koskivat tapauksena Porin seurakuntien hautausmaan menettelyä ja sen lisäksi Kirkkohallituksen seurakuntien hautausmaille antamaa suositusta. Hautaustoimilain mukaan seurakuntien hautausmaat hoitavat Suomessa yleistä hautaustoimea, ja ainoastaan niitä avustetaan valtion budjetista noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi.
Hallinto-oikeus katsoi valittajan selvityksen pohjalta, että ”asiassa on katsottava syntyneen valittajan vakaumukseen perustuvaa välitöntä syrjintää koskeva syrjintäolettama”.
Tämä syrjintäolettama kuitenkin katsottiin kumoutuneen, koska kirkolle on perustuslaissa turvattu itsehallinnollinen asema ja kappelien käyttämisestä säädetään kirkkolailla, kirkkojärjestyksellä ja kirkon omilla ohjeilla, jotka perustuvat kirkon näkemykseen evankelis-luterilaisen uskonnon tulkinnasta, ja seurakunta saa päättää tilojensa käytöstä. Kumoutuminen nojaa yhdenvertaisuuslain 11 §:ään: ”Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.”
Oikeus siis totesi, että syrjintää oikeastaan on, mutta koska nykytilanteesta on säädetty kirkkolailla ja kirkon säädöksillä, syrjintä ei olekaan syrjintää. Lisäksi syrjinnällä on hyväksyttävä tavoite, siis ilmeisesti kirkon jäsenten etuoikeus yleisen hautausmaan lämpimiin tiloihin. Hautaustoimilaki ei säädä kappelien käytöstä mitään.
Uskonnottomia syrjivän tilanteen lopettamiseen hautaustoimessa tarvitaan näin ollen lainsäädännöllisiä toimia. Hautaustoimilakiin voidaan tehdä yhdenvertaisuutta lisääviä muutoksia. Kuntien ja maakuntien tehtäviin voidaan ottaa siviilihautajaisten pitopaikkojen eli seremoniatilojen tarjoaminen. Niiden tulisi ottaa tehtäväkseen myös uusien krematorioiden perustaminen. Vapaa-ajattelijain hautausmaita aletaan tukea.
Kirkolliskokouksen pääsihteeri nosti helmikuun alussa pidetyssä Vaparien ja Humanistien kirkko ja valtio -paneelissa esiin ajatuksen, että Kirkkohalllitus uusisi suosituksensa.
Kirkkohallitukssesta ei ole kuitenkaan kuulunut mitään tältä osin. Kiinnostuneet voisivat kysellä.
Pitäisi kai kysäistä Jyri Komulaiselta itseltään suoraan...
PITÄÄKÖ ei-kristitty vainaja hyvästellä räntäsateessa vai voiko saattoväki kokoontua hautausmaan kappeliin?
Tämä riippuu seurakunnasta. Osa niistä antaa kappelin muidenkin kuin kristittyjen käyttöön, osa ei. Käytännöt vaihtelevat, sillä seurakunta saa päättää linjastaan itse.
Mitään velvollisuutta kirkolla ei ole antaa kappelia uskonnottoman tai ei-kristityn saattotilaisuuteen, päätti Helsingin hallinto-oikeus jokin aika sitten.
Nain HS tänään: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006460859.html
Hyvä kommentti jutun alla: "Pääkaupunkiseudulla siviilihautajaistilaisuuden pito seurakunnan hautausmaan/krematorion kappelissa on kielletty mm. Espoossa, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa. Silti niidenkin seurakunnat saavat ns. yleisen hautaustoimen hoitamiseen valtion avustusta noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi. Se tulee valtion budjetissa olevassa 116 miljoonan euron määrärahasta.
Uskonnottomat osallistuivat kappelien rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin vuoteen 2012 asti yritysten ja toiminimien kirkollisveron kautta sekä yhteisöverosta kirkolle annetun jako-osuuden kautta. Ne on siten kirjanpidollisesti erotettu vasta muutama vuosi sitten. Ja kappelien käytöstä siviilihautajaisiin peritään ja maksetaan erityinen vuokra. Sen sijaan muut hautausmaamaksut ovat samoja kirkkoon kuulumattomuudesta ja kuulumisesta riippumatta.
Hautaustoimilailla on säädetty, että seurakuntien hautausmaat hoitavat ns. yleistä hautaustoimea Suomessa. Vain ne saavat valtiolta rahoitusta tämän ns. yleisen hautaustoimen hoitamiseen. Tällä perusteella on aika selvää, että kirkkoon kuulumattomien taholla nousee kysymyksiä ihmisten yhdenvertaisesta eli syrjimättömästä kohtelusta ns. yleisen hautaustoimen piirissä. Kieltolinja Se on kirkkohallituksen suosituksen mukainen.
Hautausmaiden ja krematorioiden lämpimillä tiloilla on ”logistisen” sijaintinsa vuoksi kysyntää, varsinkin kun suomalaiseen hautausperinteeseen on kuulunut hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa ennen arkkuhautausta tai ennen tuhkausta krematoriossa. Eri asia on, että yhä useampi vainaja on toivonut ennen kuolemaansa tuhkansa sirottelua hautausmaiden ulkopuolella.
Hietaniemen tunnustuksettomalla kappelilla on ollut ja on yhä arvokas osa uskonnottomassa hautajaiskulttuurissa Helsingin seudulla.
Hautajaistilaisuuksiin yhteen uskontoon sitoutumattomien seremoniatilojen tarjoaminen erityisesti Helsingin ulkopuolella on nouseva kysymys yhdenvertaisuuslain valossa. Julkisen vallan, myös kuntien velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta; ketään ei saa lain mukaan syrjiä myöskään uskontotoon tai vakaukseen liittyen.
Eri asia on, että monet uskonnottomat ovat alkanee ajatella, että ”ei tupata jossei tykätä”. Monet vainajat hyvästellään ennen tuhkausta vain lähimpien toimesta ja laajempi sosiaalinen hautajaistilaisuus on muistotilaisuuden yhteydessä. Hautauskulttuuri monipuolistuu. Toki arkkuhautauksissa vainajaa edelleen saatellaan räntäsateella maahanlaskun yhteydessä."
Espoolaisten vainajien siviilihautajaistilaisuuksia on pidetty myös Hietaniemen krematorion kappelissa.
Hautausmaa-asiasta on olemassa yhtäältä Kirkkohalllituksen ohje kirjanpidosta, Kirkkohallituksen suositus kappelien käytöstä ja piispainkokouksen suositus kappelien käytöstä. Pysy siinä perässä. Jotakin nyt ehkä ollaan uusimassa?
Voisi olettaa, että kirkko/seurakunnat haluavat pitää/saada maksavia asiakkaita. Viriävä trendihän on skipata hautausmaat.
Antivapari, nyt kirjelmöimään, että piispat pysyvät tiukkoina! Ei lipsumista!