Paraneeko potkuri

Ootko tehny testejä erivärisillä mopon raidoilla:)

Anonyymi kirjoitti:

Ootko tehny testejä erivärisillä mopon raidoilla:)

Joo. Punainen on kaikista paras mutta se pitää saada tarkalleen vaakatasoon tai muuten voi mopo keulia liikaa ja karata lapasesta.

No onhan rosteri ihan eri asia. Hiukan parempi suurtehoisissa moottoreissa mutta pehmeämpi alumiininen toimii sulakkeena eikä perä mene heti p*skaksi jos kiveen vähän kopsahtaa.

Anonyymi kirjoitti:

No onhan rosteri ihan eri asia. Hiukan parempi suurtehoisissa moottoreissa mutta pehmeämpi alumiininen toimii sulakkeena eikä perä mene heti p*skaksi jos kiveen vähän kopsahtaa.

Lue lisää

Onhan teräspotkurissakin kumi keskiö.

Ei pysy kromit ei, mutta pysyykö gromit. sitähän aloittaja kysyi?

Anonyymi kirjoitti:

Ei pysy kromit ei, mutta pysyykö gromit. sitähän aloittaja kysyi?

Sulla tää juttu menee kaukaa yli hilseen, huomaan..

Anonyymi kirjoitti:

Onhan teräspotkurissakin kumi keskiö.

Ei kaikissa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pysy kromit ei, mutta pysyykö gromit. sitähän aloittaja kysyi?

Tietäjien mukaan kuulemma pysyisi, kun oikein tehhään. Se G-kirjain oli uninen virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Ei pysy kromit ei, mutta pysyykö gromit. sitähän aloittaja kysyi?

Etkö ite koskaan tee kirjoitusvirheitä ?

Kone on 30hv Johnsson. Kulkee nytkin jo 28 solmua Solaksen 15 tuumaisella potkurilla, onhan se jo hiekassa hankautunu vähän karheaksi.
Lueskelin netistä alumiinin kromauksesta, ja siitä tuli ajatus potkurin pinnoittamisesta.
kyllä ne oli sitä mieltä, että onnistuu.Joku väitti, että pitäisi ensin kuparoida ja sen pintaan nikkelikerros ja sitten tarttuu kovakromi.
Kromaaminenhan on nopea ja halpa temppu. Olispa vaan sellainen elektrolyyttilaite, jolla pienellä virralla saadaan atomitasolla hieno metallipinta mihin tahansa.

Anonyymi kirjoitti:

Kone on 30hv Johnsson. Kulkee nytkin jo 28 solmua Solaksen 15 tuumaisella potkurilla, onhan se jo hiekassa hankautunu vähän karheaksi.
Lueskelin netistä alumiinin kromauksesta, ja siitä tuli ajatus potkurin pinnoittamisesta.
kyllä ne oli sitä mieltä, että onnistuu.Joku väitti, että pitäisi ensin kuparoida ja sen pintaan nikkelikerros ja sitten tarttuu kovakromi.
Kromaaminenhan on nopea ja halpa temppu. Olispa vaan sellainen elektrolyyttilaite, jolla pienellä virralla saadaan atomitasolla hieno metallipinta mihin tahansa.

Lue lisää

Kromauksessa käsitellää aikamoisia myrkkyjä ja homma ei kotona onnistu. Alupotkuri ei ehkä ole tarpeeksi jäykkä, että kromi pysyisi. Kokeilemalla selviää, mutta se kai maksaa enemmän kun aluun kannattas satsata.

Anonyymi kirjoitti:

Kromauksessa käsitellää aikamoisia myrkkyjä ja homma ei kotona onnistu. Alupotkuri ei ehkä ole tarpeeksi jäykkä, että kromi pysyisi. Kokeilemalla selviää, mutta se kai maksaa enemmän kun aluun kannattas satsata.

Lue lisää

Kyllä tuommoisen gromauksen voi kotonakin hyvin tehdä. Tarvitaan vain 24x keissi kolmannen veroluokan mallasjuomaa ja laadukasta gromausuutetta, joka sivellään potkuriin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuommoisen gromauksen voi kotonakin hyvin tehdä. Tarvitaan vain 24x keissi kolmannen veroluokan mallasjuomaa ja laadukasta gromausuutetta, joka sivellään potkuriin.

Monenlaista se mallasjuoma näkyy teettävän.

Anonyymi kirjoitti:

Kone on 30hv Johnsson. Kulkee nytkin jo 28 solmua Solaksen 15 tuumaisella potkurilla, onhan se jo hiekassa hankautunu vähän karheaksi.
Lueskelin netistä alumiinin kromauksesta, ja siitä tuli ajatus potkurin pinnoittamisesta.
kyllä ne oli sitä mieltä, että onnistuu.Joku väitti, että pitäisi ensin kuparoida ja sen pintaan nikkelikerros ja sitten tarttuu kovakromi.
Kromaaminenhan on nopea ja halpa temppu. Olispa vaan sellainen elektrolyyttilaite, jolla pienellä virralla saadaan atomitasolla hieno metallipinta mihin tahansa.

Lue lisää

Oletko katsonut, onko imukannessa kuristusta? Sen avartamalla saat lisää voimaa koneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kone on 30hv Johnsson. Kulkee nytkin jo 28 solmua Solaksen 15 tuumaisella potkurilla, onhan se jo hiekassa hankautunu vähän karheaksi.
Lueskelin netistä alumiinin kromauksesta, ja siitä tuli ajatus potkurin pinnoittamisesta.
kyllä ne oli sitä mieltä, että onnistuu.Joku väitti, että pitäisi ensin kuparoida ja sen pintaan nikkelikerros ja sitten tarttuu kovakromi.
Kromaaminenhan on nopea ja halpa temppu. Olispa vaan sellainen elektrolyyttilaite, jolla pienellä virralla saadaan atomitasolla hieno metallipinta mihin tahansa.

Lue lisää

Hio johtoreuna (etureuna) sileäksi, että ei ole lovia tai väkäsiä. ÄLÄ TEROITA, vaan pyöristä.Tarkista, että lavat on samanlaiset ja ei ole taipunut yhtään.

Anonyymi kirjoitti:

Hio johtoreuna (etureuna) sileäksi, että ei ole lovia tai väkäsiä. ÄLÄ TEROITA, vaan pyöristä.Tarkista, että lavat on samanlaiset ja ei ole taipunut yhtään.

Juu, tiedän että ruhjeet ja kolot potkurin etureunassa tekee varsinkin täydellä nopeudella pitävyyden ja tehon menetystä, kun kuitenkin aiheuttaa ns, luistamisen lisääntymistä.
Tosiasiahan on, että jos potkurin nousuksi ilmotetaan vaikka 15 tuumaa, niin veneen vastus tekee siitä nopeudesta aivan muuta, vaikka potkuri pyörisi täysin samaa nopeutta kaikissa tilanteissa.
Tämä ajatukseni kromatusta alumiinipotkurista onkin hyvin teoriittinen, lähinnä huvittunutta kokeilun halua. En usko sen nostavan huippunopeutta, jos potkurin muoto on aivan sama, ehkä saa hieman lisää kierroksia liukkautensa takia. Tajuan myös sen, että alumiini potkurit ovat profiliiltaan paksumpia, kuin ruostumattomat huippuunsa viritetyt.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä tuommoisen gromauksen voi kotonakin hyvin tehdä. Tarvitaan vain 24x keissi kolmannen veroluokan mallasjuomaa ja laadukasta gromausuutetta, joka sivellään potkuriin.

Juu, jossain tilanteessa sinunkin mallasjuomat voivat aiheuttaa potkurin toimivuuden parantumista, kun humalainen painolasti tippuu kyydistä.

Anonyymi kirjoitti:

Oletko katsonut, onko imukannessa kuristusta? Sen avartamalla saat lisää voimaa koneeseen.

Tarkastampa kurkun kanavat, vaikka hyvin tuntuu nytkin olevan tehoa. Olen yllättynyt todellakin kuorman sietokyvystä, ja bensan kulutuksen pienuudesta. Hitto että täytyy vain hämmästyä. Aivan huippukone, ja 30 vuotta vanha !

Anonyymi kirjoitti:

Juu, tiedän että ruhjeet ja kolot potkurin etureunassa tekee varsinkin täydellä nopeudella pitävyyden ja tehon menetystä, kun kuitenkin aiheuttaa ns, luistamisen lisääntymistä.
Tosiasiahan on, että jos potkurin nousuksi ilmotetaan vaikka 15 tuumaa, niin veneen vastus tekee siitä nopeudesta aivan muuta, vaikka potkuri pyörisi täysin samaa nopeutta kaikissa tilanteissa.
Tämä ajatukseni kromatusta alumiinipotkurista onkin hyvin teoriittinen, lähinnä huvittunutta kokeilun halua. En usko sen nostavan huippunopeutta, jos potkurin muoto on aivan sama, ehkä saa hieman lisää kierroksia liukkautensa takia. Tajuan myös sen, että alumiini potkurit ovat profiliiltaan paksumpia, kuin ruostumattomat huippuunsa viritetyt.

Lue lisää

En ole huomannut mitään eroa veneessäni nopeudessa tai kulutuksessa, kun potkuri oli aluksi metallipintaisena, seuraavaksi maalattuna kovalla myrkyllä sileä ja kerran sinkki sprayllä aika karhea.

Ainut ero oli syksyllä paljaaseen nibralbronssiin näkit pesivät ja pinnoitettuna ei

Anonyymi kirjoitti:

Tarkastampa kurkun kanavat, vaikka hyvin tuntuu nytkin olevan tehoa. Olen yllättynyt todellakin kuorman sietokyvystä, ja bensan kulutuksen pienuudesta. Hitto että täytyy vain hämmästyä. Aivan huippukone, ja 30 vuotta vanha !

Lue lisää

Mulla oli aikoinaan 35 evari, joka kulutti matka-ajossa n 8 l/h, mutta kaasupohjassa tankki tyhjeni aika vikkelästi, tosin matkakin joutui n. 80km/h. Paatti jätti 20 senttiä leveän vanan jälkeen ja ei mitään aaltoa.

Anonyymi kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan 35 evari, joka kulutti matka-ajossa n 8 l/h, mutta kaasupohjassa tankki tyhjeni aika vikkelästi, tosin matkakin joutui n. 80km/h. Paatti jätti 20 senttiä leveän vanan jälkeen ja ei mitään aaltoa.

Lue lisää

Millainen vene se oli. Se konehan on ulvonu reippaasti ylikierroksilla niissä nopeuksissa, vai oliko kilpapotkuri. Jos pakokanava on ollut ilmassa, niin vastapaineen puute voi lisätä kulutusta melkoisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Millainen vene se oli. Se konehan on ulvonu reippaasti ylikierroksilla niissä nopeuksissa, vai oliko kilpapotkuri. Jos pakokanava on ollut ilmassa, niin vastapaineen puute voi lisätä kulutusta melkoisesti.

Lue lisää

Vene oli syvä v-pohjainen ja reilu 100 kiloa. Koneen perä heitti vettä taivaalle korkeassa kaaressa. Potkuri oli kolmelapainen isolla nousulla, jota en enää muista, mutta vene oli tosi kevyt ja hyvänmallinen. Kulki, kuin raketti ja kääntyi niin rajusti, että meinasi sisuskalut painua kasaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vene oli syvä v-pohjainen ja reilu 100 kiloa. Koneen perä heitti vettä taivaalle korkeassa kaaressa. Potkuri oli kolmelapainen isolla nousulla, jota en enää muista, mutta vene oli tosi kevyt ja hyvänmallinen. Kulki, kuin raketti ja kääntyi niin rajusti, että meinasi sisuskalut painua kasaan.

Lue lisää

Siinä on potkurissa ollut kunnon kovagrogit.

Anonyymi kirjoitti:

Hio johtoreuna (etureuna) sileäksi, että ei ole lovia tai väkäsiä. ÄLÄ TEROITA, vaan pyöristä.Tarkista, että lavat on samanlaiset ja ei ole taipunut yhtään.

Olisit oikeassa jos kyse olisi lentokoneen tai syvällä kulkevan sukellusveneen potkurista.
Perämoottorin potkurit taas pyörivät niin lähellä pintaa ja niin suurilla nopeuksilla, että kavitaation huomioiminen lapaprofiilinmuotoilussa on välttämätöntä. Tällöin terävä on useimpia pyöristettyjä parempi, eikä ero parhaaseen pyöristettyyn muotoon ole olennaista suuruusluokkaa terävällä etureunalla. Kilpapotkureissa taas käytetään superkavitoivia profiileja, joissa kavitaatio kupla romahtaa vasta jättöreunan jälkeen ja joissa etureuna on terävä. Niiden käyttöolosuhteissa mikään pyöristetty muoto ei ole niitä parempi.

Sain sen käsityksen kyssärissä, että kyse ei ole kilpapotkurista ja siksi neuvoin tekemään johtoreunasta lähemmäs akuperäistä kestävyyden kannalta. Normikäyttöön ei ole mitään järkeä teroittaa johtoreunaa, koska sen muoto on liian tarkka äkkinäisen tekemäksi. Helposti tulee susi koko potkurista. Ylipäätään alupotkuria ei kannata teroittaa, siitä ei ole mitään hyötyä. Pääasia, että lavat ovat ihan samalaiset ja potkuri on tasapainossa.
Vanha sanonta on, että viritys katsotaan onnistuneeksi, jos teho on laskenut korkeintaan 30%.
Viritystä voi kokeilla ja tekee sitten seuraavasta paremman jne..

Anonyymi kirjoitti:

Sain sen käsityksen kyssärissä, että kyse ei ole kilpapotkurista ja siksi neuvoin tekemään johtoreunasta lähemmäs akuperäistä kestävyyden kannalta. Normikäyttöön ei ole mitään järkeä teroittaa johtoreunaa, koska sen muoto on liian tarkka äkkinäisen tekemäksi. Helposti tulee susi koko potkurista. Ylipäätään alupotkuria ei kannata teroittaa, siitä ei ole mitään hyötyä. Pääasia, että lavat ovat ihan samalaiset ja potkuri on tasapainossa.
Vanha sanonta on, että viritys katsotaan onnistuneeksi, jos teho on laskenut korkeintaan 30%.
Viritystä voi kokeilla ja tekee sitten seuraavasta paremman jne..

Lue lisää

Ylipäätään alupotkuria ei kannata pyöristää, siitä ei ole mitään hyötyä, mutta haitta voi olla suuri, jos pyöristys tehdään väärin. Tehtaalta tullessa jo valmiiksi oleva terävä lapaprofiili on aivan riittävän hyvä, ja normaalikäytössäkin jo hyvin lähellä optimia.

Anonyymi kirjoitti:

Ylipäätään alupotkuria ei kannata pyöristää, siitä ei ole mitään hyötyä, mutta haitta voi olla suuri, jos pyöristys tehdään väärin. Tehtaalta tullessa jo valmiiksi oleva terävä lapaprofiili on aivan riittävän hyvä, ja normaalikäytössäkin jo hyvin lähellä optimia.

Lue lisää

"terävä" on suhteellista. Alupotkurissa ei ole "terävä" reuna.

Anonyymi kirjoitti:

Sain sen käsityksen kyssärissä, että kyse ei ole kilpapotkurista ja siksi neuvoin tekemään johtoreunasta lähemmäs akuperäistä kestävyyden kannalta. Normikäyttöön ei ole mitään järkeä teroittaa johtoreunaa, koska sen muoto on liian tarkka äkkinäisen tekemäksi. Helposti tulee susi koko potkurista. Ylipäätään alupotkuria ei kannata teroittaa, siitä ei ole mitään hyötyä. Pääasia, että lavat ovat ihan samalaiset ja potkuri on tasapainossa.
Vanha sanonta on, että viritys katsotaan onnistuneeksi, jos teho on laskenut korkeintaan 30%.
Viritystä voi kokeilla ja tekee sitten seuraavasta paremman jne..

Lue lisää

Alupotkurissa pitää imupuoli (kaareva etupuoli) olla sileä ja siinä ei saa olla syöpymiä. Se on se pinta, joka vetää. Sen hiominen vaatii asiantuntemusta ja sitä ei kannata rälläköidä jos ei ole pakko. Taaksepäin oleva tasainen puoli ei ole niin tarkka, vaikka moni toisin saattaa uskoa. Johtoreunalla ei niin väliä, kunhan se on tasainen. Siinä juuri tulee sen teroituksen vaara, eli imupuolen virtaus menee sekaisin ja lapa ei enää toimi suunnitellusti.

Perä aiheuttaa vastusta ja potkurilla on joku hyötysuhde eli propulsiotehon suhde akselitehoon. Potkuria ei missään tapauksessa kannata miettiä vastuksena (paitsi purjeveneessä purjehdittaessa). 3-lapaisen hyötysuhde saattaa olla parempi kuin 2-lapaisen ja missään tapauksessa 2-lapainen ei ole yleisesti parempi.

Perän vastus on ihan merkittävä, mutta yleensä sillä on selkeää vaikutusta vain keveissä ja nopeissa veneissä. Niissähän yleensä pyritäänkin nostamaan perä mahdollisimman paljon pois vedestä.

Kun nopeus ei ole todella suuri, pyöreä kärki on paras. Ei puolipallo, mutta kuitenkin selvästi tylppä. Suurilla nopeuksilla (50 solmua) tuokin alkaa helposti kavitoida, jolloin sen ja potkurin muoto muuttuu kavitoimattomasta/osakavitoivasta täysin kavitoivaksi, jolloin profiilimuoto on teräväreunaunainen/kärkinen kiilamainen.

Perämoottoreiden vakioperät eivät ole missään tapauksessa optimaalisia. Vaihteisto vie liikaa tilaa ja on turhan paksu ja kärki on käytännön ja tuotannon syistä liian tylppä. Siis ihan normaalinopeuksissa.

Hissi kannattaa laittaa, jos aikoo päästä kovaa teräspotkurilla. Vedeotto huomioiden tietenkin.