"On vaikea punnita ihmishenkiä ja euroja

vastakkain, mutta se on tehtävä”, sanoi Björn Wahlroos".

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/on-vaikea-punnita-ihmishenkia-ja-euroja-vastakkain-mutta-se-on-tehtava-sanoi-bjorn-wahlroos-kl-esitti-ekonomisteille-tunteita-herattavan-kysymyksen-nain-he-vastasivat/ac03eb42-f165-47b4-bfc2-3dfe32e073ff

”On vaikea punnita rahaa ja terveyttä, ihmishenkiä ja euroja vastakkain, mutta se on tehtävä. Jos joudumme syvään valtiontaloudelliseen kriisiin, sillä on myös terveysvaikutuksia. Nämä asiat ovat viime kädessä jossain määrin yhteismitallisia”, Björn Wahlroos totesi hiljattain Talouselämän haastattelussa.

Reijo Heiskanen, OP:

”Jätän epidemiologien ratkaistavaksi, mitkä ovat parhaita toimia. Jos ne ovat parhaita epidemian hoitoon, ne ovat sitä todennäköisesti myös taloudelle.”

Tuuli Koivu, Nordea:

”Keskustelussa ei missään nimessä saa laittaa ihmishenkiä ja taloutta vastakkain. Meillä on Suomessa erityisen kivuliaat muistot 90-luvun pankkikriisistä, jonka negatiiviset vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin olivat merkittävät.”

Pasi Kuoppamäki, Danske Bank:

”Ihmishenki ja raha ovat vastakkain joka päivä terveydenhuollon tai tieliikenneturvallisuuden resursoinnissa, joten keskustelussa ei ole mitään uutta. Covid-19 on uusi tauti, jonka mittavaan terveysuhkaan liittyi myös paljon tuntemattomia piirteitä, joten voimakkaat toimet olivat perusteltuja. Suurta osaa taloudesta ei kuitenkaan voi loputtomiin pitää suljettuna, koska sen seuraukset ihmisten hyvinvoinnille olisivat myös erittäin haitallisia. Talouskasvu luo hyvinvointia ja sen heikkous aiheuttaa puutetta. Onkin tärkeää, että koronan vastaiseen taisteluun satsataan riittävästi resursseja ja talous voidaan avata liiketoiminnalle heti kun suurin uhka on väistynyt.”

Henna Mikkonen, Säästöpankki:

”Keskustelu talous vs. terveys ei ole mustavalkoinen, kuin keskusteluista usein peilautuu. Koronan leviäminen on terveyskriisi, joka vaatii järeitä toimia. Mutta talousasiat vaikuttavat myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. 90-luvun lama tämän Suomessa opetti. Jo nyt on kuultu esimerkiksi poliisin kotikäyntien määrän noususta. Vanhuksille liikkumattomuus on huono asia. Kaikille lapsille koti ei ole turvallinen paikka ja sosiaaliset ongelmat voivat kärjistyä. Lisäksi taloudellinen tilanne vaikuttaa myös terveydenhuollon rahoitukseen tulevaisuudessa.

Strategian valinta ei ole missään nimessä yksinkertainen asia ja vasta historia ehkä opettaa, mikä olisi ollut paras ratkaisu. Suomen strategia hidastaa taudin leviämistä terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi, taloudellisista haitoista huolimatta, on kriisin akuutissa vaiheessa perusteltu.

Uskon myös, että jossain vaiheessa (ehkä silloin kun tautitapausten määrä kääntyy laskuun?) joudutaan käymään nykyistä tiukempaa keskustelua talouden sulkutoimien haitoista ja hyödyistä.

Se, että Ruotsi on valinnut erilaisen linjan, kertoo jo siitä, että asiat eivät ole suinkaan yksinkertaisia edes terveydenhuollon näkökulmasta. Poliitikot joutuvat tekemään valintoja huonojen vaihtoehtojen välillä ja suuren epävarmuuden vallitessa. Ei käy kateeksi.”
463
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat
  • Juu hupsista sieltä se totuus tulee kun vähän potkii?

    Äänestä

Siinä Berner kiteytti ytimekkäästi koko porvarijoukon ideologian perusprinsiipin.

Äänestä

Ilmeisesti näille talousmiehille parin kuukauden sulku tarkoittaa että taloutta pidetään suljettuna loputtomasti. Kvarttaalitaloudessa elämme.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

vastakkain, mutta se on tehtävä”, sanoi Björn Wahlroos".

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/on-vaikea-punnita-ihmishenkia-ja-euroja-vastakkain-mutta-se-on-tehtava-sanoi-bjorn-wahlroos-kl-esitti-ekonomisteille-tunteita-herattavan-kysymyksen-nain-he-vastasivat/ac03eb42-f165-47b4-bfc2-3dfe32e073ff

”On vaikea punnita rahaa ja terveyttä, ihmishenkiä ja euroja vastakkain, mutta se on tehtävä. Jos joudumme syvään valtiontaloudelliseen kriisiin, sillä on myös terveysvaikutuksia. Nämä asiat ovat viime kädessä jossain määrin yhteismitallisia”, Björn Wahlroos totesi hiljattain Talouselämän haastattelussa.

Reijo Heiskanen, OP:

”Jätän epidemiologien ratkaistavaksi, mitkä ovat parhaita toimia. Jos ne ovat parhaita epidemian hoitoon, ne ovat sitä todennäköisesti myös taloudelle.”

Tuuli Koivu, Nordea:

”Keskustelussa ei missään nimessä saa laittaa ihmishenkiä ja taloutta vastakkain. Meillä on Suomessa erityisen kivuliaat muistot 90-luvun pankkikriisistä, jonka negatiiviset vaikutukset ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin olivat merkittävät.”

Pasi Kuoppamäki, Danske Bank:

”Ihmishenki ja raha ovat vastakkain joka päivä terveydenhuollon tai tieliikenneturvallisuuden resursoinnissa, joten keskustelussa ei ole mitään uutta. Covid-19 on uusi tauti, jonka mittavaan terveysuhkaan liittyi myös paljon tuntemattomia piirteitä, joten voimakkaat toimet olivat perusteltuja. Suurta osaa taloudesta ei kuitenkaan voi loputtomiin pitää suljettuna, koska sen seuraukset ihmisten hyvinvoinnille olisivat myös erittäin haitallisia. Talouskasvu luo hyvinvointia ja sen heikkous aiheuttaa puutetta. Onkin tärkeää, että koronan vastaiseen taisteluun satsataan riittävästi resursseja ja talous voidaan avata liiketoiminnalle heti kun suurin uhka on väistynyt.”

Henna Mikkonen, Säästöpankki:

”Keskustelu talous vs. terveys ei ole mustavalkoinen, kuin keskusteluista usein peilautuu. Koronan leviäminen on terveyskriisi, joka vaatii järeitä toimia. Mutta talousasiat vaikuttavat myös ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. 90-luvun lama tämän Suomessa opetti. Jo nyt on kuultu esimerkiksi poliisin kotikäyntien määrän noususta. Vanhuksille liikkumattomuus on huono asia. Kaikille lapsille koti ei ole turvallinen paikka ja sosiaaliset ongelmat voivat kärjistyä. Lisäksi taloudellinen tilanne vaikuttaa myös terveydenhuollon rahoitukseen tulevaisuudessa.

Strategian valinta ei ole missään nimessä yksinkertainen asia ja vasta historia ehkä opettaa, mikä olisi ollut paras ratkaisu. Suomen strategia hidastaa taudin leviämistä terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi, taloudellisista haitoista huolimatta, on kriisin akuutissa vaiheessa perusteltu.

Uskon myös, että jossain vaiheessa (ehkä silloin kun tautitapausten määrä kääntyy laskuun?) joudutaan käymään nykyistä tiukempaa keskustelua talouden sulkutoimien haitoista ja hyödyistä.

Se, että Ruotsi on valinnut erilaisen linjan, kertoo jo siitä, että asiat eivät ole suinkaan yksinkertaisia edes terveydenhuollon näkökulmasta. Poliitikot joutuvat tekemään valintoja huonojen vaihtoehtojen välillä ja suuren epävarmuuden vallitessa. Ei käy kateeksi.”

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu