Ihmiset vähenee, kulutus vähenee, luonto kiittää

Edustat vihreää ajatteua, mutta tuoko se ajattelu onnellisuuden ja vahvan mielentasapainon ihmiselle.
Kaikki kunnioitus Pentti Linkolan muistolle, mutta hänessä ilmeni ihmisen syvä ristiriitaisuus / ristiriitaisuuden kyllästymä.

Hän uhrasi elämänsä luonnon vaallimiseen, mutta uhraaminen vaati myös onnellisuuden / mielentilan uhraamisen. Arki elää ihanteessaan oli kovaa ja söi ihmisen mieltä. Tuosta mielentilasta / alitajunnasta kumpusi halu / mielihyvä ihmislajin hävittämiseen. Nautinto, jos jossain päin maailmaa ihmisiä menehtyi jonkun onnettomuuden kautta.

Jos tutkimme hänen mielenmaailmaansa / mielikuvia, niin niistä käy erittäin hyvin esille, miten hänellä oli suuria haasteita rakentaa silta toisen ihmisen luo - sisimpään ja tämän tekijän ohjaamana hän ei mahdollistunut arvottaaan ihmistä. Todella mielihyvää tuotti, jos aistit saivat tiedon jossain ihmisiä menetyneen massoittain. Pentille onnelllisuuden ja hyvän mielen olisi tuonut/ aktivoittanut, jos ihmislajista puolet olisi menehtynyt kerta rysäysessä ja suru ei olisi tullut puseroon, vaikka koko laji / ihmiskunta olisi hävinnyt.

Jos oikein tarkkoja ollaan / mielikuvia tutkien, niin koko vihreän liikeen politiikan päämäärä on ohjata kansaa elämään mahdollisimman vaatimattomissa ja haasteellisessa elinympäristössä.
Mutta, voi pyhä yksinkrtaisuus ja järkyttävä ristiriita. Koko vihreän liikkeen porukka EI ITSE halua elää vaatimattomasti ja yksinkertaista arkea luontoa säästäen. Seuratkaapa heidän todelllisuutta mitä arki on.

Vaikka en ajattele / jaa Pentti Linkolan ajatusmaailmaa ja arvoja ihmisestä, niin kunnioitin suuresti / kunnioitan muistoa miten hänessä ilmentyi ihminen, joka eli arkeaan siten mitä puhui ja ajatteli. Hänen rinnallaan koko vihreä liike edustajineen on kuin irvikuva luonnon suojelemisesta.