Olisimpa sairaanhoitaja, vaikka ei se heidänkään osansa kaksinen ole. Saisin työskennellä ihmiskunnan pelastamiseksi ja siitä maksettaisiin minulle päälle 2000 euroa kuukaudessa. Se olisi pelastus monelle pienyrittäjälle tässä tilanteessa, tartuntariskistä huolimatta. Moni pienyrittäjä sen myös tekisi, jos voisi, silmää räpäyttämättä. Kumpa voisi edes palkkaa nostaa, mutta ei voi, koska kulutus on seisahtanut ja kassan ehtymistä vastaan pitää taistella kaikilla tavoin. Jos palkkaa saisi, sekin siirtyisi varmasti suurimmaksi osaksi yrityksen tilille. Kulut ja velat puskevat päälle, mutta tuloa ei ole. Elämäntyö on uhattuna ja 16 tunnin palkattoman päivän jälkeen sitä toivoisi, että voisi edes joskus hengähtää. Saisipa edes yhden etätyöpäivän ja yhdessäoloa perheen kanssa. Saisipa sanoa kanssayrittäjille, että tästä kyllä selvitään. Pyyhkiä kyyneleet kasvoilta ja luvata, että kaikki järjestyy. Saisipa hymyillä omille lapsille aidosti ilman, että yritykseen liittyvät huolet ovat kokoajan mielessä.
Nähtävästi 90-luvun laman virheitä toistetaan jo nyt, eikä ihminen opi koskaan. Voidaan sitten jälkeenpäin katsoa millä ryhmällä se kiikku heilui, kenekään ahdistusta vähättelemättä. Oma vahva veikkaukseni on, että pienyrittäjät ovat yliedustettuina kaikkensa menettäneinä.
Terveisin, Yrittäjä
Nähtävästi 90-luvun laman virheitä toistetaan jo nyt, eikä ihminen opi koskaan. Voidaan sitten jälkeenpäin katsoa millä ryhmällä se kiikku heilui, kenekään ahdistusta vähättelemättä. Oma vahva veikkaukseni on, että pienyrittäjät ovat yliedustettuina kaikkensa menettäneinä.
Terveisin, Yrittäjä
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.