Aikas monessa uskonnossa on avainsanana "minä palvelen Jumalaa". Jos oikein asiaa funtsii, niin miksi meidän pitäisi "palvella Jumalaa"? Jos Jumala voi vaikkapa luoda sormen napsauksella maailmankaikkeuden, niin mitä helevetin hyötyä/iloa Jumalalle on siitä että "me palvelemme häntä". Ehkäpä 2000 tai vaikkapa 5000v sitten tuo Jumalien palveleminen tai Kuninkaiden palveleminen oli päivän sana, mutta että tänä päivänä....?
Minusta tämän päivän juttu on pysyä täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Toinen tämän päivän juttu on tehdä hyvää ja todellakin haluta hyvää. Mitään Jumalaa ei tarvitse palvella (sillä on jo Jaguaari ja satelliittiTV yms), joten palvellaan lähimmäitä: tästä jo Ziisuskin opetti, mutta silti vaan edelleen monet Jumalaa palvelee......
Minusta tämän päivän juttu on pysyä täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Toinen tämän päivän juttu on tehdä hyvää ja todellakin haluta hyvää. Mitään Jumalaa ei tarvitse palvella (sillä on jo Jaguaari ja satelliittiTV yms), joten palvellaan lähimmäitä: tästä jo Ziisuskin opetti, mutta silti vaan edelleen monet Jumalaa palvelee......
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minun käsitykseni mukaan Jumalan palveleminen on sitä, että pyrimme elämään rikkomatta iankaikkisia lakeja, opiskelemme niitä ja pyrimme kaikin tavoin edistämään, emme jarruttamaan, kehitystä hyvään suuntaan. Eli kaikki mikä vie meidät pois Jumalan luolta on väärin ja syntiä. Kaikki mikä vie meidät lähemmäksi Jumalaa on oikein ja halattavaa.
Jotkut Jumalanpalvelusmenot saattavat tuntua meistä nykypäivänä kummallisilta, mutta niin on lentäminenkin 1000-luvun ihmisestä.
Ei Jumala mielestäni ole mikään taikuri... ei maailmaa luotu sormien napsatuksella... menihän maapallon tekemiseenkin 7 pv... (smiley)
Ihmiset jotka eivät pysty seuraamaan iankaikkisia lakeja eivät voi päästä "korkealle" ylösnousemuksessa, heille ei voi antaa hoidettavaksi tehtäviä joihin he eivät pysty, muuten koko maailman kaikkeus voi olla vaarassa. Ihminen on kuin 3 vuotias lapsi lentokoneen ohjaimissa!
Meidän on näytettävä täällä maalimassa ollessamme mihin me pystymme ja mitä sydämemme halajaa. Mikäli olemme yhtä Jumalan kanssa ei ole pelkoa että teemme korjaamattomia virheitä myöhemminkään.
ainakin osittain. Kirkossamme on tuttu lause: "Ihmisten palveluksessa olette yksistään Jumalan palveluksessa." Jumalan työ on "ihmisen kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän toteuttaminen". Kun toimimme niin, että edistämme kaikkea hyvää, kuten "troverdig" yllä sanoo, niin teemme sitä, mihin Jumalakin pyrkii eli olemme hänen palveluksessaan.
Jumalan palveleminen on Hänen lastensa auttamista- ja ihmiset ovat Hänen lapsiaan.
Sitä se nimenomaan on!
Jumala haluaa että kaikilla Hänen lapsillaan olisi hyvä olla- sinullakin Exmoro.
Ehkä Jumala on lähettänyt minut ja joitakin muitakin tänne sivulle kertomaan sinulle siitä :)
ettet eksyisi vastustajien verkoissa- niissä on vaikeata surfailla ilman rautakaidetta.
Jumala on rakkaus- rakastaminen Kristuksen kaltaisella rakkaudella lähimmäisiään on avain Jumalan palvelemiseen.
On myös sanottu että usko ilman tekoja on kuollut- on helppoa sanoa näitä asioita, mutta toinen asia on tehdä niiden mukaan.
Paljon on puhujia- mutta vähän tekijöitä.
Ylpeilemmekö sillä jonka lahjaksi olemme saaneet?
Jumalan pelastussuunnitelma noudattaa tätä pääperiaatetta: "Ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä." 1Kor.1:29 Jumalan armon pelastama taas noudattaa elämässään tätä periaatetta;: "Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra." 1Kor.1:31
Jos joku aikoo pysyä Jumalan armon alla, niin hänen tulee siis kerskata vain Jumalasta. Jokaisella täytyy olla joku kerskauksen aihe. Jumalasta kerskaaminen voi kuitenkin hyvin helposti vaihtua omasta uskostaan kerskaamiseksi.
Juuri tällaisesta ylpeästä uskosta Paavali nuhteli Korinton uskovaisia ja sanoi: "Mitä sinulla on, jota et ole ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?" 1Kor.4:7
Miksi me unohdamme saaneemme kaiken lahjaksi? Kunnianhimomme aiheuttaa tätä muistamattomuutta. Jos me emme ole antaneet Pyhän Hengen kuolettaa lihallista mieltämme, niin me säilytämme halumme olla hyväksyttyjä tämän maailman ihmisten keskuudessa ja etsimme kunniaa myös toisilta uskovilta.
Uskovat kerskuvat keskuudessaan joko viisaudestaan tai yliluonnollisista kokemuksistaan. "Kuka on viisas ja ymmärtäväinen teidän joukossanne? Tuokoon hän näkyviin tekonsa hyvällä vaelluksellaan viisauden sävyisyydessä. Mutta jos teillä on katkera kiivaus ja riitaisuus sydämessänne, niin älkää kerskatko älkääkä valehdelko totuutta vastaan." Jaak.3:13-14
Kunnian himolle on tyypillistä se, että se tekee ihmisen vihaiseksi, jos se ei saa himoaan tyydytetyksi. Tämä vihaisuus saa ihmisen kerskumaan asioista, jotka eivät ole totta. Kunnianhimokas repii jostain aiheen kerskua ja joutuu lopulta valheidensa vangiksi. Siellä missä on ylpeyttä, on riitaa. Siellä missä on riitaa, on valheita ja itsepetosta.
Paavali antaa neuvon viisaudestaan kerskuville uskoville: "Älköön kukaan pettäkö itseään. Jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa, tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas. Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä." 1Kor.3:18-19
Turust
Et ole varmaan saanut oppejasi täältä keskustelusta,
ehkä olet salaa lukenut Mormonin kirjaakin, sillä niin oikeita asioita kirjoitit :)
Vilpittömästi samaa mieltä kanssasi
Josefina