Mikä sota jäi Päälahtarilla sotimatta? No hyökkäys Pietariin, jota Päälahtari innokkaasti agitoi englantilaisten kanssa 1919. Jotain sentään saatiin aikaan kun Koivistolta käsin englantilaiset hyökkäili Kronstadiin 1919, jolloin Suomi saatiin lähes täyteen sotaan bolshevikkien kanssa. Näin siis hyökkäiltiin naapuriin yhdessä ns. Heimosotureiden kanssa.
Brittien lentäjä-ässät kävivät sotaansa Suomesta 1919: ”Mainio pikku sota”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001272100.html
Julkaistu: 2.10.2016 8:50
Suomenlahden pohjukassa nähtiin elokuussa 1919 aivan uudenlaista sodankäyntiä. Punalaivaston tukikohtaa Kronstadia vastaan iskivät yhtä aikaa lentokoneet ja torpedoveneet.
HURJASSA operaatiossa torpedoveneet ajoivat suoraan satama-altaaseen tuhoamaan sotalaivoja. Torpedot osuivat kolmeen alukseen, jotka vaurioituvat pahoin.
---
Mainio pikku sota
https://www.oruk.fi/2018/02/14/mainio-pikku-sota/
Brittien lentäjä-ässät kävivät sotaansa Suomesta 1919: ”Mainio pikku sota”
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001272100.html
Julkaistu: 2.10.2016 8:50
Suomenlahden pohjukassa nähtiin elokuussa 1919 aivan uudenlaista sodankäyntiä. Punalaivaston tukikohtaa Kronstadia vastaan iskivät yhtä aikaa lentokoneet ja torpedoveneet.
HURJASSA operaatiossa torpedoveneet ajoivat suoraan satama-altaaseen tuhoamaan sotalaivoja. Torpedot osuivat kolmeen alukseen, jotka vaurioituvat pahoin.
---
Mainio pikku sota
https://www.oruk.fi/2018/02/14/mainio-pikku-sota/
Vastaukset 32
Vanhimmat
Naapuria ärsytettiin oikein kunnolla ja lopputulos oli surkea: ylioppilas Bobi Siven ampui kuulan kalloonsa Porajärvellä ja teki itsestään AKS:n marttyyrin. Irvokkainta oli surmanluodin kätkeminen AKS:n lipun punoksiin ja sen ääressä kaikki valajäsenet, liki 4000 kaikkiaan, vannoivat pyhän vihavalansa sotia itää vastaan koko elämänsä innolla, kaikki voimansa uhraten!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura
https://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat
"Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä aseellisia selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922. Suomen valtio ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensä noin 9 000. Monen heistä motiivina oli heimoaate, antibolševismi, Suur-Suomi-aate tai vain puhdas seikkailun halu. Heimosodissa kuoli noin 660 suomalaista."
Naapurin Molo-ukko muisti ottaa tämän asian esille keväällä 1944 Suomen rauhantunnusteluiden yhteydessä:
Molotov: Tiedän, että herrat Paasikivi ja Enckell ovat kokeneita valtiomiehiä, ja senvuoksi tahdon myös puhua kanssanne avoimesti.
Ensiksikin: luuletteko tosiaan, että Suomi olisi itsenäinen, jos vanha Venäjä olisi olemassa? Minä tiedän, ettei se olisi, ja te olette kai samaa mieltä. Suomi saa kiittää Neuvostoliittoa itsenäisyydestään. Tästä huolimatta Suomi on 25 vuoden aikana jo kolme kertaa ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan.
-
Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. Emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.
----
Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.
Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.
Linkomies halusi ehdottomasti nämä samaiset asiakirjat liitettäväksi muistelmiensa loppuun. Vaikea aika -kirjaan ne onkin otettu loppuliitteiksi näistä Sotasyyllisoikeudenkäyntipöytäkirjoista.
Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV sivut 21-54
23.1.1946
Thede Palm Moskova 1944 -kirja kertoo samat jutut hieman laajemmin selitettynä ja kytkettynä lähdeviittein asiayhteyksiin sekä Paasikiven ja monen muun samoista asioista kirjoittaneen muistelmiin. Paasikivi, Assarsson, Blücher, Tanner Gripenberg vain mainitakseni.
Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Molotov puhui samanlaista paskaa kuin sinäkin säännöllisesti. Mikä ihmeen 'vanha Venäjä', ryssillä oli jo tuolloin valheellinen käsitys jostakin jatkuvasti olleesta Venäjästä.
Britit hoitivat osuuttaan voittajavaltioiden interventiossa bolsevikkihallinnon kukistamiseksi. Pietariin he eivät olleet hyökkäämässä.Se olisi vaatinut huomattavat maavoimat.
Mannerheim haaveili kyllä hyökkäyksestä Pietariin,mutta se ei saanut tulta länsivalloissa eikä Suomessa. Sivujuonena oli Aunuksen retki.
Ainoa kiinnostunut oli valkokenraali Judenits,joka sitten teki oman yrityksensä.
Mannerheim ei saanut edes oman hallituksensa kannatusta ja hävittyään eduskunnan presidenttivaalin siirtyi siviilielämään.
Olisivat länsimaat voineet tappaa koko Petrogradin väestön nälkään halutessaan 1921. Miksi eivät tappaneet? Kronstadtin kapinasta huolimatta toimittivat elintarvikkeita. Suomestakin sallittiin elintarvikeapu Pietariin.
Aloitus on yksi Ylikankaan horinoista.
"Aloitus on yksi Ylikankaan horinoista."
Miten tämä liittyy Ylikankaaseen? Ei mitenkaan!
Kaikkihan tietää kuinka M lähti Suomesta virkaheittona heti kesäkuussa 1918 ulkomaille neuvottelemaan ja teki saman uudestaan vuoden päästä. M neuvotteli siis mm. Englannissa ja Ranskassa kuinka ne saataisiin hyökkäämään Venäjälle bolsevikkien häätämiseksi vallasta. Se millä valtuuksilla M siellä Suomea edusti, on hämärän peitossa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim#Sisällissodan_jälkeinen_aika
Aloituksen linkissä viitataan Mikko Ylikankaan kirjaan. Siihen tämä aloituskin sotkii soopaansa.
<<Aloituksen linkissä viitataan Mikko Ylikankaan kirjaan.>>
Kirjahan on hyvä ja totta. Toki asiat on kerrottu muuallakin, mutta ei noin tarkasti.
Pietari on rakennettu suomalaisilta ryöstetylle maalle.
Palatseihin saatiin pohjat tappamalla Virolahden väestöä graniitinlouhinnassa.
Puolan sotamenestys polsuja vastaan auttoi suuresti Mannerheimiä, mutta tästä tuli myöhemmin aika kova lasku.
Mannerheimille olisi käynyt kalpaten, mikäli hän ei olisi maltillistunut, Uralin perho olisi laittanut syanidia anukseen.
Pjotr Nikolajevitš Wrangel oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920.
Hänen sukunsa väitti että Wrangelin asuessa veljensä talossa talon hovimestari olisi neuvostoagentti, joka olisi myrkyttänyt hänet, sillä kun hovimestari oli lähtenyt talosta, oli Wrangel sairastunut pahasti.
Millä tavalla kalpaten? Neuvosto-Venäjä oli täysin riippuvainen lännestä tulevasta ruoka-avusta ja hävisi Puolan kanssa käymänsä sodan.
Ilman lännen tukea ja jopa sodanjohtoa Puola olisi hävinnyt ja valta maassa olisi vaihtunut.
Onko porvarilla joku synnynäinen ominaisuus se, ettei hän koskaan pysy totuudessa puolikasta lausetta pidempään?
Saksalaiset jättivät perääntyessään 1918 aseita virolaisille, puolalaisille, suomalaisille ja muille pottuillakseen Venäjälle. Hyvä niin. Venäjähän kosti tämän Stalinin aikana kaikille muille paitsi Suomelle. Englanti tuki 1919 käytännössä 'jakamatonta Venäjää' kannattaneita valkoisia venäläisiä, ja anglo-saksinen maailma oli ainakin Santeri Nuortevan Amerikan seikkailujen perusteella Wall Streetilla valmis sovintoon Leninin kanssa. Englannin tuki oli 1919 merkittävä ainoastaan Virolle, vaikka sielläkin rupesivat juonimaan Judenitsin kanssa. Virolaisethan lopulta itse pidättivät Judenitsin. Judenitsin pidättäminen todistaa ettei Viro ollut uhka Venäjälle edes 1940.
Johnsonille toivon koronasta pysyviä vaurioita keuhkoihin, koska se heikentää ainakin tilapäisesti Putinin asemaa Englannissa. Anglot on mukavasti alkaneet hylkäämään slaavofilian. Serbit pommitettiin mäsäksi 1999, ja nyt pakotteilla kaatu kehitysmaa Venäjä. Johnsonit ja Trumpit eivät tätä estä.
Olihan Neuvostoliitossa IZVESTIJA -niminen lehti, eli totuus. Kyllä kannatti lukea sitä ja nauraa.
Hyvää paskapaperia josta oli aina pula homo sovieticuksilla nykyisen Venezuelan malliin.
Suur-Suomi aate oli panturanismia, mikä oli vastavoima panslavismille ja pangermaanisuudelle.
Turaanilaisia kansoja ovat mm. Turkki, Suomi, Japani, Unkari ja Mongolia.
Mitään tekemistä Suur-Suomella ei ollut panturanismin kanssa. Suur-Suomen haluaminen rakentui Lönnrottin, Topeliuksen ja Runebergin luomaan kansallisromantiikkaan.
Lönnrott, Topelius ja Runeberg fennomaaneina nimenomaan olivat turanisteja.
Pan-turanianismin juuret ovat suomalaisessa natsionalistisessa Fennophile- ja Fennoman-liikkeessä sekä suomalaisen kansallismiehen ja kielitieteilijän Matthias Alexander Castrénin teoksissa. Castrén suoritti yli seitsemän vuoden kenttätyön Länsi- ja Etelä-Siperiassa vuosina 1841 - 1849. Hänen laaja kenttämateriaalinsa keskittyy ob-ugri-, samojeedi-, ketiikka- ja turkkilaisiin kieliin. Hän keräsi arvokasta etnografista tietoa, etenkin shamanismista. Tutkimuksensa perusteella hän väitti, että suomi, ugri, samojeedi, turkki, mongoli ja tungusic kielet olivat kaikki samaan 'altailaisten perheeseen'. Hän päätteli, että suomalaiset olivat kotoisin Keski-Aasiasta ( Altai-vuoristosta ), ja että he olivat kaukana pienestä, eristyneestä ihmisestä, mutta he olivat osa suurempaa poliittisuutta, johon kuuluivat sellaiset kansat kuin magyaarit , turkkilaiset , mongolit ja niin edelleen. Tutkimuksensa perusteella hän puolusti panoraanin ideologiaa, uskoa Ural-Altai-kansojen rodun yhtenäisyyteen ja tulevaisuuden suuruuteen. Käsite levisi täältä suomalaisten sukulaisiin. Kuten Castrén totesi:
” Olen päättänyt osoittaa suomalaiselle kansakunnalle, että emme ole yksinäisiä suon ihmisiä, jotka elävät erillään maailmasta ja universaalisesta historiasta, mutta liittyvät tosiasiassa ainakin kuudenteen ihmiskunnan jäseniin. Kielioppien kirjoittaminen ei ole päätarkoitukseni, mutta ilman kielioppia sitä ei voida saavuttaa. [17] ”
Castrén oli sitä mieltä, että Venäjä pyrkii järjestelmällisesti estämään kaiken kehityksen kohti vapaampia olosuhteita Suomessa, ja päätteli tästä, että suomalaisten on aloitettava valmistelu kapinaan Venäjää vastaan. Hänen mukaansa se oli tarkoitus liittää suotuiseen kansainväliseen kriisiin, ja se toteutettaisiin yleisenä kapinana Venäjän hallitusta vastaan, johon osallistuisivat myös venäläiset kansakunnat turkkilaisista ja tatarista suomalaisiin. Jotkut muut älymystöt jakoivat tämän poliittisen näkemyksensä hänestä. [18] Fennomaanit kuten Elias Lönnrot ja Zachris Topelius jakoivat tämän tai jopa rohkeamman näkemyksen tulevasta suuruudesta. Kuten Topelius totesi:
” Kaksisataa vuotta sitten harvat olisivat uskoneet, että slaavilainen heimo saavuttaa näkyvän (ja jatkuvasti kasvavan) aseman, jolla sillä on nykyään kulttuurin historiassa. Entä jos suomalaisella heimolla, joka miehittää melkein yhtä laajan alueen, olisi yhtenä päivänä suurempi rooli maailmalla, kuin mitä nykyään voidaan odottaa? [...] Nykyään ihmiset puhuvat pan-slavismista; jonain päivänä he voivat puhua pan-fennismista tai pan-suomismista. Tällaisessa suomalaisessa yhteisössä suomalaisen kansakunnan tulisi olla johtavassa asemassa kulttuurisen ikänsä vuoksi [...]. [17]
Mitään tuossa wikipediasta kopioimassasi ei mainita Runebergin ja Lönnrotin kannattaneen turanismia, kopioimassasi mainitaan ainoastaan heidän aikoneen rohkaista Venäjän vähemmistöjä kapinaan Venäjän sortovallan takia. Sinun ääliln mukaanhan Runebergin, Lönnrotin ja Castrenin aikainen Venäjä oli paratiisi.
No jos sinun mukaasi Runebergin, Lönnrotin ja Castrenin aikainen Venäjä oli paratiisi, niin miksi sitten panslavismin vastavoimaksi kehitettiin fennomaamien tokmesta turanismi?
Varmasti se Venäjän valta teille svekomaaneille mieleen olikin.
Fennomaanit eivät kehittäneet turanismia ääliö. Sinä voit editoida wikipediaa ihan miten haluat. Castrenin kanssa fennomaanit olivat yhtä mieltä vain tarpeesta saada Venäjän sortamat vähemmistöt kapinaan. Venäjähän lahjoitusmaillla ja muilla vastaavilla sen vuonna 1918 huipentuneen väkivaltaisen poliittisen kulttuurin Suomeen toi. Torpparit saivat lähteä kotiseudultaan toisin kuin lahjoitusmaiden asukkaat. Lahjoitusmaiden asukkaissa ero toki oli siinä, että heidän esi-isänsä olivat omistaneet ne venäläisten rosvoamat maat. Torppari ei yleensä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta polveutunut maata omistavasta luokasta.
Lopetin lukemisen sanaan ”päälahtari”.
Onko tosiaan noin vaikea keskustella asiallisesti, ilman lahtareita ja punikkeja?
Se taito Tarkkispojalta puuttuu...
Paremmin tuuri kävi punikkimurhaaja Otto ville Kuusisella . Pääsi ihan Moskovaan asti ja vieläpä polibyroon jäseneksi juonittelemaan Suomea vastaan. Siinä meillä aito vasemmistolainen parhaimmillaan.
Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:
Täältä löytyy aito lehti tulta ajalta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1223114/image/2
Mannerheim oli se, joka kiihkeästi päivittäin pyysi radiosanomilla Saksaa apuun ja hän lisäsi muistelmiinsa tapauksesta kertovaan juttuun tietoisen valheen eli väärän käännöksen, siitä kuinka Suomi vain pyysi aseita eikä sotilaita Saksasta.
Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahdeidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.
"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."
Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.
Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos
Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos
LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923
---
Pertti Luntinen lainaa Kiep:in kirjaa jättäen sopivasti pois Mannerheimin, ajoittain lähes päivittäiset, radiolla lähettämät anelut saksalaisavun kiirehtimisestä.
Pertti Luntinen SAKSAN KEISARILLINEN LAIVASTO ITÄMERELLÄ
http://www.doria.fi/bitstream/10024/167606/1/HT143_opt.pdf
LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923
s. 16: "Amiraaliesikunnan Berliinistä käsin Ruotsin kanssa pitämät poliittiset neuvottelut viivyttivät siinä määrin lähtöämme, että amiraali Meurer siirsi kaikki merisotavoimat Kielistä Danzigiin olakseen lähempänä sotatoimiensa kohdetta. Tämä oli jo senkin takia tarpeen vaatimaa, että vapaaherra Mannerheim radiolla pyysi lähettämään saksalaiset sotavoimat pikaisesti."
s. 37-38 "Kaikki tarpeelliset valmistelut saatiin pian suoritetuiksi, mutta aivan kuin ennen Saarenmaaretkeä aikaansai silloin huono ilma, joka ajoittain esti miinanetsintäosastojen toiminnan kokonaan, pitkänpuoleisen lykkäyksen, joskaan ei niin pitkää kuin silloin Saarenmaalle aiottaessa. Tällä kertaa se kuitenkin sentakia oli vieläkin epämiellyttävämpi, kun kenraali, vapaaherra Mannerheimilta päivittäin saapui yhä kiihkeämpiä radiosanomia, joissa pyydettiin, että saksalaisten apu lähetettäisiin viipymättä."
Mannerheim mainitaan kirjassa kolmesti ja viimeinen kerta koskee Viipurin valtaamista, joka ei ollut saksalaisille mahdollista puuttuvien miinakorttien takia, s. 60.
Tulikohan aloitus luettua huonosti kun sekoitat punakapinan ja hyökkäyksen Pietariin
keskenään. Ne ovat täysin eri asioita !
Moni ajatus jää pelkäksi haaveeksi ja se on vain hyvä asia!
Lopetin lukemisen sanaan ”päälahtari”.
Onko tosiaan noin vaikea keskustella asiallisesti, ilman lahtareita ja punikkeja?
Lopetatko koskaan lukemista sanoihin stallari, tiltu, vieno huttula, tarkkispoika, jne..? Onko vaikeaa keskustella ilman noita sanoja vai käytätkö niitä itse ?