Mannerheim oli se, joka kiihkeästi päivittäin pyysi radiosanomilla Saksaa apuun ja hän lisäsi muistelmiinsa tapauksesta kertovaan juttuun tietoisen valheen eli väärän käännöksen, siitä kuinka Suomi vain pyysi aseita eikä sotilaita Saksasta.
Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahdeidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.
"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."
Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.
Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos
Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos
Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos
LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923
---
Pertti Luntinen lainaa Kiep:in kirjaa jättäen sopivasti pois Mannerheimin, ajoittain lähes päivittäiset, radiolla lähettämät anelut saksalaisavun kiirehtimisestä.
Pertti Luntinen SAKSAN KEISARILLINEN LAIVASTO ITÄMERELLÄ
http://www.doria.fi/bitstream/10024/167606/1/HT143_opt.pdf
LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923
s. 16: "Amiraaliesikunnan Berliinistä käsin Ruotsin kanssa pitämät poliittiset neuvottelut viivyttivät siinä määrin lähtöämme, että amiraali Meurer siirsi kaikki merisotavoimat Kielistä Danzigiin olakseen lähempänä sotatoimiensa kohdetta. Tämä oli jo senkin takia tarpeen vaatimaa, että vapaaherra Mannerheim radiolla pyysi lähettämään saksalaiset sotavoimat pikaisesti."
s. 37-38 "Kaikki tarpeelliset valmistelut saatiin pian suoritetuiksi, mutta aivan kuin ennen Saarenmaaretkeä aikaansai silloin huono ilma, joka ajoittain esti miinanetsintäosastojen toiminnan kokonaan, pitkänpuoleisen lykkäyksen, joskaan ei niin pitkää kuin silloin Saarenmaalle aiottaessa. Tällä kertaa se kuitenkin sentakia oli vieläkin epämiellyttävämpi, kun kenraali, vapaaherra Mannerheimilta päivittäin saapui yhä kiihkeämpiä radiosanomia, joissa pyydettiin, että saksalaisten apu lähetettäisiin viipymättä."
Mannerheim mainitaan kirjassa kolmesti ja viimeinen kerta koskee Viipurin valtaamista, joka ei ollut saksalaisille mahdollista puuttuvien miinakorttien takia, s. 60.
Asiasta todellisen kuvan paljastavan kiitossähkeen Ludendorffille hän lähetti 3 päivän kuluttua siitä, kun oli saanut tietää Saksan suostuneen apujoukkojen lähettämiseen Suomeen. Tosin ensinhän niitä tarvittiin Ahdeidenmaalle ruotsalaisia anastajia karkottamaan. Sähkeensä (Theslefille) Ludendorffille hän julkaisi muistelmissaan VAIN osittaisena ja vääränä käännöksenä, MUTTA jätti pois sen lauseen, jossa piti välttämättömänä saksalaisten välitöntä ja kiireellistä saapumista, (Verzögerung schicksalschwer = viivyttely kohtalokas) että sota voitaisiin ylipäätään voittaa täällä Suomessa.
"Jota ilman emme nyt voisi lujasti ja voitokkaasti kestää Suomen vapaustaistelussa."
Lähde: Talas kertoo kirjassaan Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat, jutun ja Hjeltin kirjassa, osassa II, on se sähke kokonaisena.
Talas Onni Suomen itsenäistyminen ja Mannerheimin muistelmat
Karisto, 1953, 112 s., 1. painos
Hjelt Edv. Viherikkailta vuosilta 1-2
Otava, 1920, 322 268 s., 1. painos
Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos
LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923
---
Pertti Luntinen lainaa Kiep:in kirjaa jättäen sopivasti pois Mannerheimin, ajoittain lähes päivittäiset, radiolla lähettämät anelut saksalaisavun kiirehtimisestä.
Pertti Luntinen SAKSAN KEISARILLINEN LAIVASTO ITÄMERELLÄ
http://www.doria.fi/bitstream/10024/167606/1/HT143_opt.pdf
LEISLER KIEP: Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918
Kirjoittanut entinen korvettikapteeni, valtiotieteiden tohtori. Wsoy 1923
s. 16: "Amiraaliesikunnan Berliinistä käsin Ruotsin kanssa pitämät poliittiset neuvottelut viivyttivät siinä määrin lähtöämme, että amiraali Meurer siirsi kaikki merisotavoimat Kielistä Danzigiin olakseen lähempänä sotatoimiensa kohdetta. Tämä oli jo senkin takia tarpeen vaatimaa, että vapaaherra Mannerheim radiolla pyysi lähettämään saksalaiset sotavoimat pikaisesti."
s. 37-38 "Kaikki tarpeelliset valmistelut saatiin pian suoritetuiksi, mutta aivan kuin ennen Saarenmaaretkeä aikaansai silloin huono ilma, joka ajoittain esti miinanetsintäosastojen toiminnan kokonaan, pitkänpuoleisen lykkäyksen, joskaan ei niin pitkää kuin silloin Saarenmaalle aiottaessa. Tällä kertaa se kuitenkin sentakia oli vieläkin epämiellyttävämpi, kun kenraali, vapaaherra Mannerheimilta päivittäin saapui yhä kiihkeämpiä radiosanomia, joissa pyydettiin, että saksalaisten apu lähetettäisiin viipymättä."
Mannerheim mainitaan kirjassa kolmesti ja viimeinen kerta koskee Viipurin valtaamista, joka ei ollut saksalaisille mahdollista puuttuvien miinakorttien takia, s. 60.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Missä viipyy "pötyä miehen" perinteinen kommentti...?
Mannerheimin pelailuun ja kaksinaamaisuuteen kuului selittää myöhemmin miten hän muka vastusti Saksan väliintuloa. Se mies oli todellinen pelin politiikan peluri josta kukaan ei saanut lopultakaan selvää.
Tavanomaista pötyä.
Marski oli Saksan apujoukkoa vastaan, mutta kun sopimus oli tehty, hän kokonaistilanteen tuntien kiirehti sitä.
Kevät oli tulossa, Tampereen operaatio edistyi hitaasti. Mannerheim vaati kuitenkin apujoukon alistamista hänelle,mikä tapahtuikin.
Totuushan on se, että ilman ulkopuolista apua kummankin osapuolen toiminta olisi vajonnut lähinnä nuijasodan tasolle.
Tampereen valtauksenkin mahdollisti osaltaan viime tingassa saapunut ammuslasti, joka suurella vaivalla rahdattiin Tampereelle läpi kelirikkoisten teiden.Samoin lisätykistö.
Brest-Litovskin rauhanehdot edellyttivät bolsevikkien tuen päättymistä punaisille ja sehän oli ehdoton valtti Mannerheimin käteen.
Saksan apujoukko oli Grand Slam.Tietenkin sen merkitystä jälkikäteen vähäteltiin.
Marski ottaa muistelmissaan kunniaa hännästä kiinni,aina kun se on mahdollista.
<<Mannerheim vaati kuitenkin apujoukon alistamista hänelle,mikä tapahtuikin.>>
Sittenhän Mannerheim oli vastuussa Helsingissä ja Lahdessa tapahtuneista saksalaisten suorittamista julmuuksista ja teloituksista. Syrjäntaan taistelussa saksalaiset ottivat takkiinsa ja kostivat mm. vangiksi jääneille naisille Lahdessa.
Julmuuksista ovat vastuussa niiden suorittajat. Ei ylipäällikkö.
Mannerheim kielsi useaan kertaan omavaltaiset teloitukset.
Saksalaiset luovuttivat yleensä punavangit suomalaisille.Kyllä he muutaman joukkoteloituksenkin tekivät. Mm. Myrskylän kirkolla ammuttiin kaikki antautuneet punaiset.
Tukholmassa totesi muistaakseni brittien edustajalla maanmiesten olleen 'saksalaisten orjia'. Venäjän tappio maailmansodassa sapetti selvästi, muille suomalaisille se oli suuren juhlan aihe.
Rahja oli saanut Venäjän bolsevikeilta tietoonsa, että punaisten olisi vetäydyttävä Kymijoelle suojaamaan Pietarin yhteyttä Muurmannin radalle saksalaisten varalle. Tämän takia saksalaiset pyysivät Suomen hallitukselta virallisesti avustuspyyntöä.
Tampereen taistelu oli turha, saksalaisten kannalta Rautu oli tärkeä ja sinne bolsevikkeja saapuikin taistelemaan valkoisia vastaan. Mannerheim ei muuten olisi asettanut Ausfeldiä Rautuun, mikäli Pietarin suunnitelmia ei olisi ollut.
Kaljunen jopa viestitti Mannerille Viipuriin 16.4.1918, että englantilaiset olivat tulossa avuksi. Ausfeldin ryhmä katkaisi kuitenkin Viipurin yhteyden polsuihin.
Venäjä kuitenkin lähetti laivoja Kotkaan ja Haminaan, mistä pääsi Mannerheimille kohtalokas joukko punaisten johtoa Pietariin pakoon.
Isossa kuvassa saksalaisten piti siis olla paikalla ottamassa Pietari siinä tapauksessa, ettei Brestin sopimusta polsujen taholta oltaisi noudatettu ja estää toisen itärintaman synytyminen ranskalaisten ja englantilaisten Muurmannin radalle pyrkimisen takia. Suomea autettiin lähinnä solmimaan kauppasuhteita Saksaan.
Vapaussodan ylipäällikkö, kenraali C G Mannerheim oli vastustanut apuretkikun-
nan tuloa ja oli katkera siitä, että huolimatta senaatin puheenjohtajan P E Svinhufvu-
din nimenomaisesta lupauksesta olla apua pyytämättä saksalaiset kuitenkin kutsuttiin
maahan.4 Kun senaatti sitten päätti, että maan puolustus järjestettäisiin saksalaisten esikuvien mukaisesti ja heidän johdollaan, Mannerheim erosi 30.5. 18.5 Nyt alkaneen "saksalaiskauden" aikana tosiasiallinen valta oli heillä, vaikka ylimmät johtopaikat olivatkin suomalaisilla. Käytännössä ylintä valtaa käytti "Yleisesikunnan päällikön toimen hoitaja", myöhemmin Yleisesikunnan päällikkö, eversti K von Redern, joka tosin oli von der Goltzin alainen. Kaikissa esikunnissa ja joukoissa oli saksalaisia upseereita "kouluttajina", jotka tosiasiallisesti johtivat toimintaa.
No,hieman sinne päin.
Saksa halusi Suomen hallituksen avunpyynnön jo helmikuussa 18. Lopullinen sopimus saneltiin sitten,kun Brest-Litovskin rauhanehdot olivat selvillä.
Saksa halusi Suomesta mm. näköalapaikan bolsevikkihallituksen valvontaan.
Englannilla ei ollut mitään asiaa Itämerelle ennen Saksan antautumista.
Saksa halusi yhdessä bolsevikkien kanssa vallata Muurmannin ja Arkangelin suuret sotavarastot. Silloin briteille tuli kiire lähettää joukot niitä valvomaan. Maaliskuussa -18 Muurmanskiin ja jäiden lähdettyä Arkangeliin. Bolsevikeilla oli toiset tuumat.
Hölmö, Saksa halusi bolsevikeiltä vallata Itä-Karjalankin.
Punikkikommunisti valehtelee (kuuluu kommunistie tapoihin), Mannerheim ei hoputtanut saksalaisia apuun. Mannerheim päinvastoin vastusti saksalaisten kutsumista Suomeen.
>>Punikkikommunisti valehtelee (kuuluu kommunistie tapoihin), Mannerheim ei hoputtanut saksalaisia apuun.<<
Meneppäs poju kirjastoon, tilaa kaukolainana Leisler Kiepin kirja ja lue se! Omani ostin divarista jo kauan sitten. Nyt sitä näyttää olevan taaskin saatavilla divarissa.
https://www.antikvaari.fi/
Leisler Kiep
https://www.deutsche-biographie.de/sfz40879.html
Korvettikapteeni, valtiotieteen tohtori, Leisler Kiep oli Suomeen tulleen saksalaisen laivasto-osaston komentajan, amiraali Hugo Meurer:n, esikuntapäällikkö, joten hän varmasti tiesi mistä kirjoitti kirjassaan
Leisler Kiep
Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918.
Kirja julkaistiin Suomessa 1923, WSOY.
>>Punikkikommunisti valehtelee (kuuluu kommunistie tapoihin), Mannerheim ei hoputtanut saksalaisia apuun.<<
Meneppäs poju kirjastoon, tilaa kaukolainana Leisler Kiepin kirja ja lue se! Omani ostin divarista jo kauan sitten. Nyt sitä näyttää olevan taaskin saatavilla divarissa.
https://www.antikvaari.fi/
Leisler Kiep
https://www.deutsche-biographie.de/sfz40879.html
Korvettikapteeni, valtiotieteen tohtori, Leisler Kiep oli Suomeen tulleen saksalaisen laivasto-osaston komentajan, amiraali Hugo Meurer:n, esikuntapäällikkö, joten hän varmasti tiesi mistä kirjoitti kirjassaan
Leisler Kiep
Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918.
Kirja julkaistiin Suomessa 1923, WSOY.
>>Punikkikommunisti valehtelee (kuuluu kommunistie tapoihin), Mannerheim ei hoputtanut saksalaisia apuun.<<
Meneppäs poju kirjastoon, tilaa kaukolainana Leisler Kiepin kirja ja lue se! Omani ostin divarista jo kauan sitten. Nyt sitä näyttää olevan taaskin saatavilla divarissa.
https://www.antikvaari.fi/
Leisler Kiep
https://www.deutsche-biographie.de/sfz40879.html
Korvettikapteeni, valtiotieteen tohtori, Leisler Kiep oli Suomeen tulleen saksalaisen laivasto-osaston komentajan, amiraali Hugo Meurer:n, esikuntapäällikkö, joten hän varmasti tiesi mistä kirjoitti kirjassaan
Leisler Kiep
Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918.
Kirja julkaistiin Suomessa 1923, WSOY.
>>Punikkikommunisti valehtelee (kuuluu kommunistie tapoihin), Mannerheim ei hoputtanut saksalaisia apuun.<<
Meneppäs poju kirjastoon, tilaa kaukolainana Leisler Kiepin kirja ja lue se! Omani ostin divarista jo kauan sitten. Nyt sitä näyttää olevan taaskin saatavilla divarissa.
https://www.antikvaari.fi/
Leisler Kiep
https://www.deutsche-biographie.de/sfz40879.html
Korvettikapteeni, valtiotieteen tohtori, Leisler Kiep oli Suomeen tulleen saksalaisen laivasto-osaston komentajan, amiraali Hugo Meurer:n, esikuntapäällikkö, joten hän varmasti tiesi mistä kirjoitti kirjassaan
Leisler Kiep
Saksan laivaston toiminta Suomen vapaussodassa keväällä 1918.
Kirja julkaistiin Suomessa 1923, WSOY.
Kutsui maanmiehiään briteille Tukholmassa 'saksalaisten orjiksi'. Ukko sapetti Venäjän häviö maailmansodassa.
pötyä, pötyä...
Tarkennuksena aloitukseen, että Mannerheim pyysi radioitse nimen omaan DDR:ää lähettämään apua. Eli sitä oikeaa puhdasoppista Saksaa. LISÄKSI avunpynnöt lähetettiin jo kesällä 1917 kun Mannerheim valtasi Odessassa olleen radioaseman Mustanaamio-pukuun pukeutuneena.
Vuonna 1918 Suomi oli Saksan protektoraatti, ja Rüdigen von der Goltz oli arvoltaan Saksan kenraali Suomessa.
Kenraalin asemaa silloisessa Suomessa kuvaa se, että kun valtionhoitaja Svinhufvud ja senaatin puheenjohtaja J. K. Paasikivi tahtoivat neuvotella kenraalin kanssa, he menivät yhä useammin hänen luokseen, sen sijaan että kenraali olisi kutsuttu heidän luokseen.