Oletteko ajatelleet omaa kuolemaanne? Milloin se koittaa ja miten haluaisitte itse kuolla?
Itse voisin hieman kärjistäen jakaa ihmiset kahteen kastiin;"kuolemattomiin" ja "kuolevaisiin".
"Kuolemattomat" ihmiset ovat ennenkaikkea "kuolemattomia" henkisesti. Mielestäni tämä ei ole hyvä ominaisuus. He ovat kasvaneet ympäristössä, jossa kuolema ei ole oikeastaan ikinä ollut läsnä. Osan heistä se muuttaa "kuolemattomiksi" He inhoavat ja pelkäävät kuolemaa ennenkaikkea siksi, että he menettävät tuolloin kaiken henkilökohtaisen kontrollin elämästään. He ovat kasvaneet ympäristössä jossa kontrolli on aina ollut kaikki kaikessa. Useat heistä saattavat esim yhä kontrolloida omien lasten lastensakkin elämää hyvinkin rajusti. Kaikki "kuolemattomista" eivät tietenkään ole tällaisia pirttihirmuja, mutta osalla puuttuu kokonaan ajatus hyväksyä tuonpuoleisen elämän olemassaoloa. Hieman kärjistäen väittäisin, että tietyn ikäluokan joukossa "kuolemattomia" on enemmän kuin toisen. Tämä johtuu monesta seikasta. Tietyn ikäluokan ihmiset ovat saattaneet kasvaa hyvinkin "kristityssä" ympäristössä, mutta he ovat saattaneet ymmärtää koko Kristuksen sanoman väärin. Heille Jeesuksen sanoma rakkaudesta lähimmäisiä ja Jumalaa kohtaan on jotenkin vääntynyt pikkuporvarilliseksi toisten ihmisten kontrolloimiseksi. Omista vanhemmistani mm tunnistan tyypin, joka henkeen ja vereen vastustaa naispeppeutta. He kuvittelevat joidenkin vanhan testamentin sekavien, vuosituhansia vanhojen tekstien ja Paavalin omaan aikaansa ja paikkaa sidottujen puheiden("nainen vaietkoon seurakunnassa") merkitsevän sitä, ettei nainen voi IKINÄ toimia pappina Jumalan pyhätössä.
Minä aivan aidosti säälin näitä ihmisiä. En tiedä, miksi he ovat tuollaisia. Ehkä karu totuus on, että he ovat aina aikojen alusta olleet tuollaisia. Heidän suurin syntinsä ei välttämättä ole se, että he olisivat raiskanneet tai tappaneet jonkun(joskin kirkon ja pikkuporvarillisten yhteisöjen sysipimeässä hämärässä on tapahtunut monen moista) vaan se, etteivät he ole oikeastaan edes etsineet elävää Jumalaa. Näille ihmisille elämä on AINA ollut kontrollia! Joko isän, pastorin, opettajan, ja lopulta oman itsensä ylläpitämää kontrollia, ja yleensä mitä vanhemmiksi he tulevat, sitä enemmän otteet kovenevat. En haluaisi vaarallisesti yleistää, mutta aika iso osa niistä vanhainkotien ja palvelutalojen "herttaisista" mummoista ja papoista voi hyvinkin olla aikamoisia kontrollifriikkejä. Olen välillä ajatellut, että jospa pitkä ja tuskallinen vanhuus onkin Jumalan "rangasitus" heille, koska he eivät ole oppineet "luokanvalvojamme" heille määräämiä läksyjä. Tässä kirjoituksessa pata tosin soimaa kattilaa, mutta uskon(tai arvelen)että yksi syy, miksi ihmiset eivät tulevaisuudessa enää elä niin vanhoiksi(siis rapistuneiksi raunioksi) kuin nykyään on se, että me opinne nopeammin, jolloin meitä ei ole tarve turhaan "piinata" Nämä ovat kuitenkin niin sanotut "kuolemattomat" joiden "kuolemattomuus" on ennenkaikkea henkistä sorttia. Uskon(tosin en tuomitse!)että iso osa näistä ihmisistä asuttaa helvetin pimeimpiä huoneita. Kyse ei ole siitä, mitä he ovat tehneet(he eivät välttämättä esim ole tappaneet tai raiskanneet ketään)vaan siitä, etteivät he ole olleet valmiita oppimaan. Tosin lopulta sama kohtalo voi myös odottaa minuakin, kuka tietää;(
Sitten on olemassa niin sanotut "kuolevaiset" joihin minäkin kuulun "Kuolevaiset" ovat ihmisiä, jotka saattavat olla hieman liiankin halukkaita kuolemaan, ja useissa NDE:eissä kuvataan heidän ERITTÄIN Negatiivisia NDE kokemuksiaan! Myös nämä ihmiset voivat joutua(Jumalan pakottamina)oleskelemaan maan päällä monia pitkiä vuosikymmeniä. Näin yleisesti ottaen uskon, että "kuolevaiset" pääosin kuitenkin asuttavat korkeampia henkisiä tasoja(tosin ei välttämättä taivasta)koska he ovat keskimäärin enemmän halukkaita oppimaan kuin "kuolemattomat" Uskon, että nämä kaksi ihmistyyppiä ovat vaeltaneet maailmankaikkeudessa kautta vuosituhansien. Tietenkin mm heidän fyysinen olomuotonsa vaihtelee. Esim kaikki "kuolemattomat" eivät alunperin olleet fundamentalistikristittyjä. He voivat olla myös muslimeja, jotka syyllistyvät erityisen julmiin terroritekoihin saadakseen valtaa. Tämä kuvaa juuri heille tyypillistä empatian tuntemisen puutetta. "Kuolemattomat" eivät tosin itsekkään ole aina mitään pulmusia. Uskon, että vanhimmat ja viisaimmat sielun(kuvataan joskus NDE:eissä "vanhimpien neuvostona" tai jotain vastaavaa)olivat alunperin murhaajia ja esim lapsenraiskaajia. Näiden karmeiden tekojen ja niiden seurausten näkeminen sai heidät heidän "life rewuensa" yhteydessä kokemaan täydellisen kääntymyksen, jolloin he niin sanotusti "oppivat kantapään kautta" Tämän takia meidän ei tulisi esim tuomita Hitleriä. Hän saattaa hyvinkin kuulua nyt niin sanottuun "vanhimpien neuvostoon" ellei sitten ole tullut maan päälle "sovittamaan tekojaan" tai jatkamaan oppituntiaan. Nämä entiset "joukkomurhaajat" voivat hyvinkin nykyään olla erittäin korkean tason saavuttaneita henkiä. Tietenkin joukossa on myös niin sanottuja "hiljaisia hiirulaisia" kuten esimerkiksi minä=P
Uskon, että nämä ovat kaksi ihmisen perustyyppiä. Itse kuulun niin sanottuihin "kuolemattomiin" enkä mielelläni haluaisi elää kovin vanhaksi, ellei se sitten olisi kerta kaikkiaan välttämätöntä esim henkiselle kehitykselleni. Uskon kuitenkin, että entistä suurempi osa meistä oppii nyt entistä nopeammin, jolloin me tavallaan "ruokimme" toinen toistemme henkistä kehitystä. Tämä ei ole vain länsimaalainen, vaan ennenkaikkea globaali ilmiö. Toivon, että ehkä voisin ikarnoitua maan päälle hieman parempana aikakautena ja mieluiten nyt hetero miehenä, jolloin en enää kokisi kaikkia niitä vaikeuksia mitä tässä muodossa olen kokenut, mutta tämä on nyt vain minun mielipiteeni. Mitä olette itse mieltä tuosta kirjoittamastani pötköstä?
Itse voisin hieman kärjistäen jakaa ihmiset kahteen kastiin;"kuolemattomiin" ja "kuolevaisiin".
"Kuolemattomat" ihmiset ovat ennenkaikkea "kuolemattomia" henkisesti. Mielestäni tämä ei ole hyvä ominaisuus. He ovat kasvaneet ympäristössä, jossa kuolema ei ole oikeastaan ikinä ollut läsnä. Osan heistä se muuttaa "kuolemattomiksi" He inhoavat ja pelkäävät kuolemaa ennenkaikkea siksi, että he menettävät tuolloin kaiken henkilökohtaisen kontrollin elämästään. He ovat kasvaneet ympäristössä jossa kontrolli on aina ollut kaikki kaikessa. Useat heistä saattavat esim yhä kontrolloida omien lasten lastensakkin elämää hyvinkin rajusti. Kaikki "kuolemattomista" eivät tietenkään ole tällaisia pirttihirmuja, mutta osalla puuttuu kokonaan ajatus hyväksyä tuonpuoleisen elämän olemassaoloa. Hieman kärjistäen väittäisin, että tietyn ikäluokan joukossa "kuolemattomia" on enemmän kuin toisen. Tämä johtuu monesta seikasta. Tietyn ikäluokan ihmiset ovat saattaneet kasvaa hyvinkin "kristityssä" ympäristössä, mutta he ovat saattaneet ymmärtää koko Kristuksen sanoman väärin. Heille Jeesuksen sanoma rakkaudesta lähimmäisiä ja Jumalaa kohtaan on jotenkin vääntynyt pikkuporvarilliseksi toisten ihmisten kontrolloimiseksi. Omista vanhemmistani mm tunnistan tyypin, joka henkeen ja vereen vastustaa naispeppeutta. He kuvittelevat joidenkin vanhan testamentin sekavien, vuosituhansia vanhojen tekstien ja Paavalin omaan aikaansa ja paikkaa sidottujen puheiden("nainen vaietkoon seurakunnassa") merkitsevän sitä, ettei nainen voi IKINÄ toimia pappina Jumalan pyhätössä.
Minä aivan aidosti säälin näitä ihmisiä. En tiedä, miksi he ovat tuollaisia. Ehkä karu totuus on, että he ovat aina aikojen alusta olleet tuollaisia. Heidän suurin syntinsä ei välttämättä ole se, että he olisivat raiskanneet tai tappaneet jonkun(joskin kirkon ja pikkuporvarillisten yhteisöjen sysipimeässä hämärässä on tapahtunut monen moista) vaan se, etteivät he ole oikeastaan edes etsineet elävää Jumalaa. Näille ihmisille elämä on AINA ollut kontrollia! Joko isän, pastorin, opettajan, ja lopulta oman itsensä ylläpitämää kontrollia, ja yleensä mitä vanhemmiksi he tulevat, sitä enemmän otteet kovenevat. En haluaisi vaarallisesti yleistää, mutta aika iso osa niistä vanhainkotien ja palvelutalojen "herttaisista" mummoista ja papoista voi hyvinkin olla aikamoisia kontrollifriikkejä. Olen välillä ajatellut, että jospa pitkä ja tuskallinen vanhuus onkin Jumalan "rangasitus" heille, koska he eivät ole oppineet "luokanvalvojamme" heille määräämiä läksyjä. Tässä kirjoituksessa pata tosin soimaa kattilaa, mutta uskon(tai arvelen)että yksi syy, miksi ihmiset eivät tulevaisuudessa enää elä niin vanhoiksi(siis rapistuneiksi raunioksi) kuin nykyään on se, että me opinne nopeammin, jolloin meitä ei ole tarve turhaan "piinata" Nämä ovat kuitenkin niin sanotut "kuolemattomat" joiden "kuolemattomuus" on ennenkaikkea henkistä sorttia. Uskon(tosin en tuomitse!)että iso osa näistä ihmisistä asuttaa helvetin pimeimpiä huoneita. Kyse ei ole siitä, mitä he ovat tehneet(he eivät välttämättä esim ole tappaneet tai raiskanneet ketään)vaan siitä, etteivät he ole olleet valmiita oppimaan. Tosin lopulta sama kohtalo voi myös odottaa minuakin, kuka tietää;(
Sitten on olemassa niin sanotut "kuolevaiset" joihin minäkin kuulun "Kuolevaiset" ovat ihmisiä, jotka saattavat olla hieman liiankin halukkaita kuolemaan, ja useissa NDE:eissä kuvataan heidän ERITTÄIN Negatiivisia NDE kokemuksiaan! Myös nämä ihmiset voivat joutua(Jumalan pakottamina)oleskelemaan maan päällä monia pitkiä vuosikymmeniä. Näin yleisesti ottaen uskon, että "kuolevaiset" pääosin kuitenkin asuttavat korkeampia henkisiä tasoja(tosin ei välttämättä taivasta)koska he ovat keskimäärin enemmän halukkaita oppimaan kuin "kuolemattomat" Uskon, että nämä kaksi ihmistyyppiä ovat vaeltaneet maailmankaikkeudessa kautta vuosituhansien. Tietenkin mm heidän fyysinen olomuotonsa vaihtelee. Esim kaikki "kuolemattomat" eivät alunperin olleet fundamentalistikristittyjä. He voivat olla myös muslimeja, jotka syyllistyvät erityisen julmiin terroritekoihin saadakseen valtaa. Tämä kuvaa juuri heille tyypillistä empatian tuntemisen puutetta. "Kuolemattomat" eivät tosin itsekkään ole aina mitään pulmusia. Uskon, että vanhimmat ja viisaimmat sielun(kuvataan joskus NDE:eissä "vanhimpien neuvostona" tai jotain vastaavaa)olivat alunperin murhaajia ja esim lapsenraiskaajia. Näiden karmeiden tekojen ja niiden seurausten näkeminen sai heidät heidän "life rewuensa" yhteydessä kokemaan täydellisen kääntymyksen, jolloin he niin sanotusti "oppivat kantapään kautta" Tämän takia meidän ei tulisi esim tuomita Hitleriä. Hän saattaa hyvinkin kuulua nyt niin sanottuun "vanhimpien neuvostoon" ellei sitten ole tullut maan päälle "sovittamaan tekojaan" tai jatkamaan oppituntiaan. Nämä entiset "joukkomurhaajat" voivat hyvinkin nykyään olla erittäin korkean tason saavuttaneita henkiä. Tietenkin joukossa on myös niin sanottuja "hiljaisia hiirulaisia" kuten esimerkiksi minä=P
Uskon, että nämä ovat kaksi ihmisen perustyyppiä. Itse kuulun niin sanottuihin "kuolemattomiin" enkä mielelläni haluaisi elää kovin vanhaksi, ellei se sitten olisi kerta kaikkiaan välttämätöntä esim henkiselle kehitykselleni. Uskon kuitenkin, että entistä suurempi osa meistä oppii nyt entistä nopeammin, jolloin me tavallaan "ruokimme" toinen toistemme henkistä kehitystä. Tämä ei ole vain länsimaalainen, vaan ennenkaikkea globaali ilmiö. Toivon, että ehkä voisin ikarnoitua maan päälle hieman parempana aikakautena ja mieluiten nyt hetero miehenä, jolloin en enää kokisi kaikkia niitä vaikeuksia mitä tässä muodossa olen kokenut, mutta tämä on nyt vain minun mielipiteeni. Mitä olette itse mieltä tuosta kirjoittamastani pötköstä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kuka olen?
Tuossa on olennainen kysymys, niin elämämisemme ja kuolemisemme kannalta.
>>Oletteko ajatelleet omaa kuolemaanne? Milloin se koittaa ja miten haluaisitte itse kuolla? johtuen sen tulon varmuudesta/olemassaolosta ja pakosta,,eli muuta ei ole "kuin pakko kuolla" kaikki muu pitäsi olla vapaaehtoista eli tapamme elää ja hahmottaa maailmaa.
Eli itse en enää ajattele kuolemistani tai elämistäni minä vain olen ja annan muidenkin vain olla.
Kuolemasta tapahtumana voin vain toivoa että se ei olisi kovin tuskainen ja helvetillinen koska kipua olen elämässä jo tarpeeksi saanut sairauksien ja menetyksien muodossa, mutta sekään ei ole minun käsissäni (jos meinaa baletin loppuun katso karkaamatta rintamalta omin luvin)siksi se vain on hiljainen toive..
Tekstisi oli hyvä ja syvällisesti pohdittu. Yleensä vielä tuohon "kuolemattomien" ryhmään liittyy mieletön kuolemanpelko ja kammoksunta siitä, että kuolema merkitsee kaiken loppumista.
"Kuolevaisiin" liittyy usein hyvin rento ja usein välinpitämätön ote elämästä - eletään päivä kerrallaan eikä ajatella huomispäivää pitemmälle. Tämä oli modernissa maailmassa hyvin lyhytnäköistä haihattelua, mutta nykyisessä postmodernissa maailmassa, johon liittyy jatkuva epävarmuus tulevaisuudesta, irrallisuus ja elämän pirstaleisuus (pätkätyöt, pätkäihmissuhteet, pätkäelämäntavat jne), hyvin mielekästä.
Olen miettinyt sitä, että jos reinkarnaatio-olettamus ja olettamus samsarasta pitää paikkaansa, niin olenko nuori vaiko vanha sielu. Onko tämä ensimmäinen, viides vaiko viidessadas elämäni. Ainakin olen koko ikäni ollut halukas oppimaan kaikenlaista uutta. Tuo rakkauden kaksoiskäsky on lopultakin hyvin vaikea toteuttaa, mutta ei mahdoton. Ehkä kannattaa ajatella Kaptahin tavoin "on parasta uhrata jokaiselle jumalalle, joku niistä voi olla se oikea" ja pitää kaikki selitysmallit avoimina.
on vain siirtymistä takaisin sinne mistä tänne tulimme. Turha sitä on pelätä taikka kammoksua. Itse ainakin odotan sitä joka ikinen päivä. Silti on tämäkin elettävä loppuun saakka, koska niin on määrätty, vaikka välillä tympiikin tämä maailma ja kaikki se touhu täällä.
Itse olen muuten tässä maailmassa ihan ensimmäistä kertaa ja olen elänyt sen kuten Jeesus käski taikka opasti. Minun ei tarvitse siten tulla enään toista kertaa.
On vain yksi ja ainoa Jumala, hänellä on monta nimeä ja monta kirkkokuntaa ja paljon väkeä joka ei kuulu mihinkään yhdistykseen taikka seurakuntaan. Kaikilla kuitenkin tämä yksi ja sama Ainoa Jumala. Sillä muita ei ole, eikä tule. Hän tämän maailmankin loi. Pimeän ja mustan, mutta ah, niin kauniin kuitenkin. Varjojen Paratiisin, vastakohtien maailman. Kun ymmärrys kasvaa, niin kaiken helpommin tajuaa. Varjot alkavat väistyä ja valo kajastaa kaukana, mutta kuitenkin tässä ja nyt.
"Itse olen muuten tässä maailmassa ihan ensimmäistä kertaa"
Haluaisitko kertoa että mistä tiedät tämän? Kysyn siis ihan vilpittömästi että jos haluaisit kertoa tarinasi. Tosin tämä viestiketju ei ole oikea paikka sille.