katolisen luomuajattelun kanssa se, että paavi ei salli Terri Schiavon kuolla pois luonnollisesti, koska ei pysty itse enää syömään ei juomaan.
Eikös Jumala päättänyt monta lasta perheeseen syntyy, eikös Jumala päätä myös siitä, koska täältä lähdetään pois. Eikö Jumala päätäkään enää elämästä ja kuolemasta. Leikkiikö paavi munkkeineen Jumalaa??
Eikös Jumala päättänyt monta lasta perheeseen syntyy, eikös Jumala päätä myös siitä, koska täältä lähdetään pois. Eikö Jumala päätäkään enää elämästä ja kuolemasta. Leikkiikö paavi munkkeineen Jumalaa??
Vastaukset 10
Vanhimmat
Paavi varmaan pelkää, että joku vetää piuhat irti häneltäkin.
Tuo ehkäisyasia on mielenkiintoinen, euroopassa syntyy vähiten lapsia nimittäin Italiassa ja Espanjassa, jotain 0,9/lasta/henkilö. Jos Italialaiselta naiselta kysyy, että käyttääkö hän ehkäisyä, niin hän kieltää sen jyrkästi, koska se on niin tiukka yksityisasia. Kuitenkin ehkäisyn käyttö on siellä ja Espanjassa yleistä, vaikka kukaan ei sitä tunnusta. Se siitä Paavin vaikutusvallasta.
Ehkä siksi että se luonnollinen kuolema olisi tässä tapauksessa hidas nääntyminen ravinnon puutteeseen. Se on aika epäinhimmillistä. Terrihän hengittää itse ja on eri tavalla sairaita tai vammautuneita ihmisiä, jotka eivät voi syödä itse. Kaikkiko heidät pitäisi näännyttää nälkään? Jos Terri olisi hengityskoneessa tai aivokuollut tilanne olisi tietenkin erilainen (todellisuudessahan Terri reagoi ympäristöönsä, musiikkiin, kuulemiinsa sanoihin jne).
Myöskin katolisen ajattelun mukaan yksin Jumalalla on valta ottaa henki ihmiseltä.
Ja toinen pointti: jos niin paha mies kuin presidentti Bush haluaa Terrin elävän niin miksikäs ei sitten kaikesta päätellen itseään erittäin hyvänä pitävä luomu?
Terri ON aivokuollut! Sehän se juju tässä onkin, torvelo! Terrin naaman vääntelyt ja käsien kouristelut ovat pelkkiä REFLEKSEJÄ, joilla ei oo mitään tekemistä tajunnan kanssa, se on nimittäin sammunut jo 15 vuotta sitten. Kannattaisi sunkin tutustua sen verran ihmiskehon toimintaan, että ymmärtäisit mitä aivokuollut tarkoittaa ja miten refleksit syntyy.
Tuota .... Luulenpa tietäväni erittäin hyvin, miltä aivokuollut näyttää ja missä määrin on refleksejä aivokuolleilla. Ja mistä muutenkaan on kysymys- Tutustu siis itse asioihin, Terrin tilasta on paljonkin saatavilla oikeaakin ja ihan täsmällistä tietoa siitä kuinka hän voi.
Tosin sun tapaiselta torvelolta on nyt mahdotonta odottaakaan moista oma-aloitteisuutta tai niin yhtään mitään tietoa asiasta eli eipä kannattane jatkaa.
Tätä en itse asiassa minäkään ymmärrä.
Mielestäni ei ole eutanasiaa, vaikka keinotekoinen ruokinta lopetettaisiin, koska häntä ei yritetä aktiivisesti tappaa. Ruokinnan lopettamisella vain jätetään hänen elämänsä Jumalan käsiin.
Hän on ollut niin kauan koneiden varassa ja parantumisennuste on olematon tai sitä ei ole, eli mielestäni hänen keinotekoinen hengissä pitämisensä on hieman arvelluttavaa. Ymmärrän, että läheisille on vaikeaa hyväksyä hänen poismenoaan, mutta toisaalta tuntuu, että hän on mennyt pois jo vuosia sitten:(
Entä jos hänet tapettaisiin nopeasti eikä jätettäisi kuolemaan nälkään? Sen minäkin jotenkin ehkä ymmärtäisin (joskaan en täysin), mutta tuota vain ruokkimatta jättämistä en ymmärrä. Kuinka sydämestään läpimätä ja paha on ihminen, joka moista tarjoaa edes vaihtoehtona? Tuskin sinäkään sellaista kuolemaa itsellesi toivosit.
Siis tarkoitin, että mielestäni ei ole eutanasiaa, jos ihminen kuolee ikäänkuin luonnollisiin syihin. Että kun sillä on tätä perusteltu, että se olisi eutanasiaa.
Sitten taas tuollainen, että tapettaisiin nopeasti, se nimenomaan olisi eutanasiaa, koska siinä aktiivisesti autettaisiin ihmisen kuolemaa.
Kaipa lääketieteellä on keinonsa auttaa kärsimyksissä, että hän ei joutuisi kärsimään, vaikka vähitellen kuolee (ei kai monikaan kuole kärsimättä ja yhtäkkiä kuin salamaniskusta?)?
En vain siis ihan vilpittömästi ymmärrä, onko Jumalan tahdon mukaista pitää henkilöä hengissä teennäisesti, jos toivoa paranemisesta ei ole eikä hän voi elää ns. ihmisarvoista elämää. Ongelmallista tuossa on, että keuhkot tosiaan toimivat itse, mutta kai se olisi ihan sama tilanne, jos hän pystyisi syömään itse, mutta joutuisi hengittämään koneen avulla. Luultavasti silloinkin kannatettaisiin hengityskoneen irtikytkemistä, vai?
Tämä on aidosti minulle vaikea kysymys, mutta en vain osaa olla kyseenalaistamatta ehdottomia hengissäpitämis-vaatimuksia, koska asia ei itselleni ole mitenkään yksiselitteinen, siis mikä on Jumalan tahto.
Ei varmasti hengityskonetta kytkettäisi irti Suomessa keneltäkään, joka pystyy syömään itse. On olemassa neurologisia sairauksia, joissa tällainen tilanne eli hengityshalvaus on mahdollinen, vaikka muut toiminnot ovat vielä kunnossa. Hoidon lopettaminen olisi tietenkin ehdottomasti epäeettistä.
Mutta missä menee raja ihmisen keinotekoisessa hengissä pitämisessä ja toisaalta arvokkaan luonnollisen kuoleman sallimisessa?
Kysymykseesi on tosi vaikea vastata. Toisen ihmisen puolesta ei voi varmuudella sanoa, missä on ihmisarvoisen elämän raja. Olisi oikein hyvä, jos jokainen tekisi hoitotestamentin jo nuorena ja terveenä, silloin tuskin Terrin tapauksen kaltaisia oikeustaisteluita käytäisiin. Suomessa ei käydä nytkään, sairaaloiden eettiset lautakunnat käsittelevät sellaiset ongelmalliset tilanteet, joita Amerikassa ratkotaan oikeudessa.
Kuoleman määrittäminenkään ei ole yksiselitteistä. Elinsiirtoja ei voisi tehdä, ellei aivokuolemaa tunnustettaisi aidoksi kuolemaksi, mutta raja on kiistanalainen. Aivokuoleman toteamisessa käytetään tiettyjä sovittuja kriteerejä, mutta joskus ehkä neurologikin joutuu luottamaan omaan, enemmän tai vähemmän tiedostamattomaan "tuntemukseensa" siitä, onko hänen edessään oleva kriteerit täyttävä aivokuollut täysin "poissa" samalla tavoin kuin sydänkuollut olisi.
Ongelmallista on niin ikään se rajanveto, mikä on elämän tarpeetonta keinotekoista pitkittämistä. Mitä monimutkaisempia laitteita tarvitaan, sitä selvempää on, että elämää ylläpidetään keinotekoisesti. Mutta onko ravinnon ja veden antaminen liikaa? Haluamatta ottaa kantaa Terrin nimenomaiseen tapaukseen sanon, ettei ihmistä ole oikein tappaa nälkään tai janoon, tai ainakin tilanteen pitää olla äärimmäisen poikkeuksellinen, että voisin sen hyväksyä. Luulen, että Suomen lääkärikunnan hyvin suuri enemmistö ajattelee samaan tapaan. Ravinnon antaminen on ihmisen yksinkertaisten perustarpeiden tyydyttämistä, se ei vaikeasti sairaan tai vammaisenkaan kohdalla ole elämän tarpeetonta pitkittämistä.