Se että jostakin ei ole todisteita ei ole todiste siitä että sitä mistä ei ole todisteita, ei ole olemassa.
Tieteenfilofian perusteet osa I
teisti
281120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
jumalastasi/jumalsitasi ei ole olemassa todisteita?
Eikö ole metkaa uskoa johonkin josta ei ole ensimmäistäkään todistetta?
Minusta se tuntuisi perin kummalliselta :D
"Eikö ole metkaa uskoa johonkin josta ei ole ensimmäistäkään todistetta? "
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0104/sarmaja.pdf
Skottilaisen valistuksen veljeskunta, Francis Hutcheson, David Hume ja Adam Smith, esittivät jo 1700-luvulla teorioita joiden mukaan moraali perustuu viimekädessä myötäsyntyisille ihmisluonnon ominaisuuksille, erityisiin tunteisiin, "vaistoihin" tai "moraalitajuun". Moderni sosiobiologia ja evoluutiopsykologia pystyy osoittamaan, että nämä naturalistiset filosofit olivat pääpiirteittäin oikeassa.
Siinä missä Hutcheson ja Smith ajattelivat, että "Jumaluus" tai "Luonto" olivat aikojen alussa varustaneet ihmiset moraalisilla tunteilla, jotta sosiaalinen kanssakäyminen olisi mahdollista, Trivers näytti miten luonnonvalinta TUOTTAA tällaisen yhteistoimintaa jäsentävän psykologisen systeemin.
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/Biologyandmorality.pdf
By contrast, an evolutionary view predicts that our universal architecture plays a part in generating the cultural baseline and—more importantly for this study—that individuals will exhibit lawful departures from the baseline given by ambient culture. These departures can be predicted in detail by analysing (i) the functional logic of the evolved neural specializations involved, as they operate on the inputs provided by (ii) the conditions that each individual faces during development.
These results cannot be easily reconciled with Freudian
approaches, which implicate parent–offspring dynamics,
not sibling co-residence, as the key variable creating incestuous wishes, their repression and their projection into cultural forms. More significantly, the evolutionarily predicted inter-individual variations in moral attitude cannot be easily accounted for by cultural determinist theories that posit that moral attitudes in individuals are immaculately conceived from ambient cultural attitudes, through a general learning capacity. Social science theories claiming that morality is free of biological regulation require revision. If the mind is not a blank slate, then theories of culture will have to accommodate this fact.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0304/kauko.pdf
"Tunteet ovat viime kädessä biologiaa,
aivojen monimutkaisten biokemiallisten
tapahtumien tuottamia. Hermosolujen toimintaa
puolestaan ohjaavat geenit. Koska tunteet vaikuttavat
käyttäytymisen kautta yksilön selviytymiseen
ja lisääntymiseen, niin tunteita ohjaavat geenit
ovat luonnonvalinnan vaikutuksen alaisia."
"Miten voimme olla varmoja, ettei pyyteettömimmänkin
altruistin motivaatio liity tiedostamattomaan
haluun saavuttaa yhteisössä rehdin henkilön
maine? Tällaisesta maineesta voi olla yksilölle
paljonkin taloudellista ja muuta hyötyä."
"Juuri tämä tunne oikeudenmukaisuudesta
tai reiluudesta (tai niiden puuttumisesta)
on se aivoihimme ohjelmoitu ominaisuus, joka
on kaikille terveille ihmisille – ja monille muillekin sosiaalisille eläimille – synnynnäinen."
Oman maailmankuvani perusteella olen taipuvainen uskomaan että asiat ovat juuri noin.
Silti en kykene ymmärtämään uskovaisen käytöstä.
Tieteenfilosofian yliopiston kurssin opetuksen mukaan seuraavaa:
TIETEEN KRITEERIT:
Tiedettä on julkinen, edistyvä ja yleinen tieto.
Tiedettä on julkinen, kriittinen ja autonominen tutkimus, jonka tavoite on tuottaa julkista, edistyvää ja yleistä tietoa.
-Objektiivisuus:
tutkimuskohteen olemassaolon ja ominaisuuksien tulee olla ihmisen mielipiteistä riippumattomia.
-Julkisuus:
väitteelle, joka esiintyy tieteellisen tiedon vaatimuksin,
tulee voida antaa julkinen perustelu.
Perustelun on oltava julkinen,jotta jokainen voi vakuuttua väitteen oikeutuksesta.
-Kriittisyys:
tieteellinen tutkimus ei voi perustua uskoon,ilmestykseen tai auktoriteetin ilmoitukseen,vaan vain ja ainoastaan tutkijan ja tutkimuskohteen aitoon vuorovaikutukseen.
-Falsifioitavuus:
Eli kaikki ilmaistut asiat on voitava todistaa kokeellisesti vääräksi:johtaa myös siihen,että todisteen puute ei ole olemattomuuden todiste sekä siihen,että olemassaolo on todistettava.
Falsifioimattomat asiat sivuutetaan.
-Autonomisuus:
Vapaus tieteelliseen tutkimukseen ei saa vaikuttaa tulosten taloudellinen,poliittinen,uskonnollinen tai moraalinen toivottavuus tai epätoivottavuus.
Näin tieteen tulosten arviointi on vain ja ainoastaan tiedeyhteisön oma asia.
-Edistyvyys:
tiedon tulee lisätä tiedon totuudenkaltaisuutta virheiden ja puutteiden eliminoinnin kautta.
-Yleisyys:
tiedon tulee olla lainomaista ja informatiivista.
Tämä tarkoitaa, että tiedolla on sekä selitysvoimaa että ennustusvoimaa.
ja että tieto sulkee pois paljon todellisuutta koskevia vaihtoehtoja.
->Tiede pyrkii mallintamaan todellisuutta.
-->Tieteellinen tieto=yleistä ja yleisesti pätevää tietoa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
PSEUDOTIETEEN TAAS TUNNISTAA:
-Yrittää tehdä maailmankatsomuksesta tiedettä.
-Tukeutumisesta epämääräiseen tieto-oppiin,
joka sallii auktoriteettiuskon ja dogmaattisen asenteen.
-Karttaa usein käsitteellisesti tarkkaa, eksaktia ajattelua=ei muodosta pelkästään totuuksista koostuvaa kokonaisuutta.
-Käyttää yleensä psykologista argumentointia.
-Ei välttämättä esitä omaa hypoteeseja ollenkaan,vaan vetoaa siihen,että ei voida olla varmoja/ei tiedetä.
-Pseudotieteeen hypoteesit ja teoriat ovat usein mahdottomia testata tai huonosti testattavissa.
-Ne ovat usein ristiriidassa todennettujen tieteellisten hypoteesien kanssa eivätkä muutu todistusaineiston vaikutuksesta.
-Laadullisesti huono todistusaineisto yritetään usein kompensoida aineiston määrällä.
-Apunaan pseudotiede käyttää usein epätieteellistä teknologiaa tai muita epätieteellisiä konsteja.
-Testejen negatiivisista tuloksista ei raportoida.
-Pseudotiede sisältää anakronista ajattelua,joka perustuu vanhoihin tieteen hylkäämiin teorioihin ja olettamuksiin.
-Vetoaa usein myös myytteihin ja mysteereihin.
-Tukeutuu yleensä ilmiöihin,joiden tapahtumatta jättämistä ei voi todistaa.
-Pseudotiede on yleensä eristynyt, yksinäinen oppirakennelma.
-Vetoavat yleensä siihen,että "tiede ei ole valmis kohtaamaan" heidän oppiaan.
->Saattavat jopa uskotella,että joku/jokin taho salaa tietoa.
->Pseudotiede pyrkii tukemaan itseään-vaikka selviä todisteita vastaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - -
USKONNON TUNNUSMERKIT:
-Tukeutuminen todistamattomiin ilmiöihin, yleensä älylliseen entiteettiin.
-On yleensä eristynyt,yksinäinen oppirakannelma.
-Käyttää yleensä psykologista argumentointia.
-Tukeutuminen epämääräiseen tieto-oppiin, joka sallii auktoriteettisuuden ja dogmaattisen asenteen.
-On subjektiivinen=olion olemassaolo ja ominaisuudet riippuvat henkilön tai ryhmän maailmankatsomuksesta.
-Pyrkii antamaan käsityksen korkeista arvoista ja johdattamaan uskonnolliseen/hengelliseen/henkiseen/sosiaaliseen/taloudelliseen kasvuun.
*Kultiksi uskonto muuttuu kun sen dogmaan kuuluu,
joko "ainoastaan järjestön sisältä voi pelastua",
tai "järjestön sisältä pelastuu,ulkopuolelta ainoastaan aniharva."
*Kultit ovat myös luonteeltaan autoritaarisia ja erottavat jäseniään minkä tahansa periaatteen rikkomisesta tai tottelemattomuudesta järjestöä kohtaan.
- - - - - - - - - - - - - - - -
*Usko = uskomus,liittyy olennaisesti myytteihin, dogmeihin, taruihin, satuihin ja kansanperinteeseen tai muuhun ei-konkretisoitavaan, ts. sellainen josta ei voida suorittaa testattavia tai mitattavia havaintoja.
*Teoria=perustuu todelliseen,havaittuun,ilmiöön joka tulee testatuksi myös käytännössä ja jos jokin osanen ei sovi teoriaan, niin se asetetaan kriittisen tarkastelun kohteeksi.
- - - - - - - - - - - - - - - -
TIETEESTÄ TARKEMMIN
Tieteeseen liittyy kiinteästi lähdekritiikki:
*ulkoinen lähdekritiikki - onko lähde aito?
*sisäinen lähdekritiikki - lähde on aito, mutta valehteleeko kirjoittaja?
*Todistustaakasta:
Todistustaakka(engl. burden of proof) tarkoittaa väitteen esittäjän velvollisuutta esittää väitteensä perustelut.
Todistustaakka on siis väitteen esittäjällä,ei väitteen kyseenalaistavalla taholla.
”Probatio incumbet ei, quod affirmat, non ei, quid negat”;
todistustaakka on sillä, joka myöntää, ei sillä, joka kiistää.
Skeptikon ei siis tule osoittaa kreationismia koskevia väitteitä pätemättömäksi, vaan näiden oppien edustajien tulee esittää todistusaineisto väitteidensä(luomisen)tueksi. Todistusaineiston tulee koskea sitä mitä yritetään todistaa oikeaksi. Jollei tukea löydy, uskominen näihin oppeihin ei ole tieteellisesti perusteltua, eikä niillä ole myöskään oikeutta vaatia minkäänlaista asemaa yliopistoissa, koululaitoksessa tai terveydenhuollossa.
*Perusoletuksista:
Koska perusoletuksia,eli premissejä ei voida falsifioida,ne laskevat"tieteellisyyden tasoa".
Kuitenkin aina joudutaan ottamaan premissejä,kuten "olemme olemassa".
Tieteessä onkin tärkeää se minkälaisia premissejä otetaan mukaan.
Tärkeimpänä sääntönä on ottaa niitä mahdollisimman vähän.
Jos näin ei tehtäisi, voitaisiin vain ottaa valtava määrä tarpeettomia perusoletuksia.
Koska yliluonnolliset premissit sisältävät ylimääräisiä tekijöitä, ne ovat huonompia kuin sellaiset joissa näitä tekijöitä ei ole.
Jos perusoletuksiin otetaan mukaan ylimääräisiä olioita,tarvitsisi perustella miksi niiden mukaan ottaminen on välttämätönsä,eikä ilman niitä pärjää.
Pelkkä vetoomus "maailmankuvien tasaveroisuuteen" ei riitä,sillä toisissa maailmankuvissa on enemmän tarpeettomia olioita kuin toisissa.
Eli perusoletukset noudattavat Occamin partaveistä:
"Occamin partaveitsi on periaate, jonka mukaan ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen."
Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia.
Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita kaikista yksinkertaisin.
Occamin partaveitsi on saanut nimensä filosofi Wilhelm Occamilaisen
(n. 1285–1350) mukaan.
Hän ilmaisi asian latinaksi:
”Non sunt multiplicanda entia praeter necessitatem”;
asioita ei tule monimutkaistaa tarpeettomasti.
*Tieteelliset määritelmät:
*Yleiskielen sanat:
-ei tarvitse määritellä, jos niitä käytetään kunkin kielen sanakirjojen antamissa merkityksissä.
-Monesti kuitenkin yleiskielen sanoilla on sanakirjassa rinnakkaisia merkityksiä; tällöin tutkijan on aihetta ilmoittaa, mitä määritelmää hän hankkeessaan käyttää.
*Fakkitermit:
-tieteenalalla sanoille vakiintunut erityismerkitys,jonka määritelmä löytyy alan käsikirjoista.
Näitä kannattaa jokaisen tutkijan käyttää, sillä näin hän pääsee suoraan hyödyntämään alalla aikaisemmin tehtyä tutkimusta ja samalla hänen uudet tuloksensa laajentavat alan yhteistä teoriaa.
*Vanha sana uudessa merkityksessä.
-Tutkijalla on aina oikeus määritellä uudelleen mikä tahansa käsite, mutta tässä pitäisi olla varovainen.
Syntyy aina väärinkäsitysten vaara, kun yleisessä käytössä olevalle sanalle annetaan uusi merkitys.
Haitaton tapa sen sijaan on ottaa käyttöön ja määritellä uudelleen jokin yleiskielestä jo poistunut sana.
*Uudissanat:
-Jos tutkija todella katsoo tarvitsevansa uuden, ennen määrittelemättömän suureen tai käsitteen, selvintä olisi jos hän myös keksisi uudissanan tämän luomansa uuden käsitteen nimeksi, jottei se sekoitu vanhoihin.
Suomen kielen joustavuus tulee tässä tutkijan avuksi; muun kieliset saavat tyytyä kaivelemaan sanojen juuria kreikasta ja latinasta.
Sanojen merkitysten pohdiskelussa voi fenomenologian metodista olla apua.
*Uudet määritelmät
-vain,kun on pakko laatia
-Validius eli pätevyys: määritelmän täytyy antaa määriteltävän olemus.
Sen pitäisi viitata juuri haluttuun käsitteeseen, eikä johonkin muuhun sitä muistuttavaan asiaan.
-Reliabiliteetti, luotettavuus: käsite pitää voida rekisteröidä täsmällisesti siten, että jos rekisteröinti tai mittaus toistetaan saman tai eri tutkijan toimesta, saadaan aina sama tulos.
Etenkin fyysisissä tieteissä tämä onkin usein käytännössä mahdollista lähes täysin toteuttaa, ja monet siksi katsovat reliabiliteetin olevan sama käsite kuin toistettavuus (repeatability).
Sen sijaan tutkittaessa ihmisen ainutkertaisia kokemuksia esimerkiksi taiteen luomisen tai vastaanottamisen piirissä tämän kokemuksen toistaminen samanlaisena ei useinkaan ole mahdollista.
Toiston korvikkeena voitaisiin ehkä tehdä niin, että useat toisistaan riippumattomat samanaikaiset havainnoijat rekisteröivät ilmiön, ja reliabiliteetti tarkoittaa muistiinpanojen yhtäpitävyyttä.
Joka tapauksessa korkean reliabiliteetin tavoittelussa tarkoituksena on edistää tulosten varmuutta, täsmällisyyttä ja uskottavuutta ja tätä kautta niiden käyttökelpoisuutta myöhemmille tutkijoille ja soveltajille.
-Määritelmän pitää olla niin selkeä, että raportin lukija voisi sitä käyttäen toistaa tutkimuksen ja saada samat tulokset.
-Määritelmässä ei saa käyttää epäselvää tai kuvaannollista kieltä.
-Määritelmä ei saa olla kehämääritelmä.
-------------------------------------------
TIETEENFILOSOFIAN KOULUKUNNAT
VERIFIKAATIO
Looginen positivismi; sittemmin looginen empirismi;
painottaa induktiota ja verifikaatiota, eli tieteellisiä ovat vain ne väitteet jotka voidaan empiirisesti tai loogisesti todistaa oikeiksi. Empiirisesti ei mitään universaaliväitettä voi kuitenkaan todistaa oikeaksi, tunnettu esimerkki on Hemppelin 'kaikki korpit on mustia', jonka voisi todistaa vain tarkistamalla kaikki korpit, nyt, ennen ja tulevaisuudessa.
Emme koskaan voi siis saada mitään asiaa varifioimalla todistetuksi.
FALSIFIKAATIO
negativismi; kontrapositivismi; Popperilainen tieteenfilosofia;
*On nykyisin käytössä oleva malli*.
Sen mukaan tieteellisiä ovat vain väitteet jotka on mahdollista osoittaa vääriksi havainnoin:(siis jos ne ovat vääriä).
Mitään ei kuitenkaan voida falsifioinnillakaan osoittaa varmasti oikeaksi.
Myöskään falsifikaatioperiaatteella ei voi varmasti käsitellä olemassaoloväitettä, koska väitteen falsifiointi edellyttäisi sen negaation verifiontia, ja se negaatio on universaaliväite. Falsifikaatio-paradigmaa on vaikea soveltaa vähänkään laajempiin teorioihin - falsifioiko vastaesimerkki koko teorian vai jonkun osan siitä, ja jos niin minkä osan? Falsifikoinnin teho perustuu siihen että se rajaa ulos asioita. Siksi se voittaa verifikaation jolla ei rajata ulos vaan otetaan sisään. Falsifikaatiokriteeri on siksi parempi kuin verifikaatio.
Falsifikaation olemassaoloväitteen ongelmallisuuden vuoksi jotta teoria(myös havainnot ovat teoriapitoisia) voitaisiin hyväksyttää teoriaan,se täytyy olettaa ensin olemattomaksi -ja tämä on falsifioitavissa.
KONFIRMAATIO
sisältää uudemmat suuntaukset, joissa puhutaan konfirmaatiosta verifikaation ja falsifikaation sijaan. Konfirmaatiomallissa teorioihin liittyy jonkinlainen totuusarvo(todennäköisyys), ja positiivinen evidenssi kasvattaa sitä, ja negatiivinen evidenssi pienentää, mahdollisesti jopa täysin vääräksi osoittaa. Siis:Konfirmaatiossa falsifikaation rajaus on käytössä yhdessä verifikaation oikeaksi todistamisen kanssa.
ANARKISMI
Pitää laskea omaksi paradigmakseen, sen periaate on että paradigmaa ei ole,joten mitä hyvänsä väitteitä voi pitää tieteellisinä.
Ongelmana on se että kaikki,myös sadut, ovat tällä taktiikalla tiedettä jos joku niin haluaa,jolloin tieteen varman tiedon kasvatus menettää merkityksensä.
Emme voi olettaa ilmiöstä josta ei ole havaintoja.
Jos ilmiöstä ei ole havaintoja,se ohitetaan kokonaan.
Ainoastaan ilmiöt,jotka on ensin oletettu olemattomiksi ja sitten osoitettu havainnoin olevaisiksi ovat sellaisia joiden varaan voidaan rakentaa mitään.
Luettelemasi "tieteen kriteerit", millä tavoin ne mielestäsi koskevat kvalitatiivista tutkimusta? Oletat näköjään, että Jumala olisi tutkittavissa lähinnä luonnontieteellisin menetelmin. Miksi oletat näin? Kysehän on uskosta.
>>Emme voi olettaa ilmiöstä josta ei ole havaintoja.
Moi !
Ja siksi kyseessä ei ole tiede.
Ja siksi ei kannata yrittää todistaa Jumalaans (Jumaliansa) tieteen avulla.
Ja siksi ei kannata yrittä todistella uskontoon liittyviä uskomuksiaan tieteen avulla.
--
Miksei tuohon tiedettä voisi käyttää, jos haluaa sitä kautta yrittää jotain selittää? Tahdon vain sanoa, että turhan monella täällä on kovin kapoinen kuva siitä mitä tieteellä tarkoitetaan ja millaisia tutkimusmetodeja tieteellä on käytettävissään.
Moi !
Kerro toki mikä tekee niistä "kapoisia" ja mitä muuta voitaisiin käyttää rikkomatta kuitenkaan tieteellisyyden vaatimuksia?
Haluatko määritellä uudelleen sen mitä tieteellä tarkoitetaan?
Eikö uskon asioille riitä pelkkä usko?
--
Ihan ensimmäiseksi voisit opiskella vaikkapa, mitä tarkoitetaan kvantatiivisuudella ja kvalitatiivisuudella ja missä yhteyksissä noita termejä käytetään. Uskoa ja uskonasioita voidaan toki tutkia määrittelemättä tiedettä uudestaan.
Lukase vaikka täältä ja laita sitten Googlella lisää hakuja sanoilla "kvalitatiivisuus" ja "tiede".
http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/tt/oppitunnit/tt01/tt01_04/esimharj.html?tulosta
Tässä ehkä vielä paremmin aiheeseen soveltuva linkki:
http://www.hum.utu.fi/uskontotiede/Matti/kvali_files/frame.htm
Moi !
Eipä tarkoituksesi selvinnyt noista linkeistä, ekassa meni kyllä yksi väärin, toisessa pelkkien luentokalvojen lukeminen ilman luentoa on aika hedelmätöntä.
Siis mitä tarkoitat?
Olen kyllä suorittanut TKK:lla tieteenfilosfian kurssin. Olen lukenut "Popperini".
Tilastotiede on siitä mielenkiintoinen että siinä ollaan aina tekemisssä luottamusvälien ja todennäköisyyksien kanssa. Tätähän eivät ihmiset yleensä ymmärrä.
--
Että täällä suurin osa tieteen nimiin vannovista vetää yhtäläisyysmerkin "luonnontieteen" ja "tieteen" välille. Hyväksyttäviä tutkimusmetodeja tuntuvat olevan ainoastaan kovat kvantitatiiviset metodit. Sillä tavalla kaponen on monella käsitys tieteestä.
Siinä ei paljon popperit ja tkk:t auta, kun tutkimuskohteena on ihminen ja materiaali sosiaalisessa kontekstissa.
Moi !
No niin, toki asioita voidaan tutkia monella tavalla. On kuitenkin selvä ero kovien, mitattavien tieteiden ja pehmeiden tieteiden välillä.
Luonnontieteet ovat juuri näitä "kovia" tieteitä, niiden tulokset ovat yleensä toistettavia ja yleispäteviä. Muuttujia yhdessä havaintokerrassa on suhteellisen vähän.
Sitten jos otetaan toinen ääripää, psykologia. Muuttujia jotka vaikuttavat ihmisen käytökseen on lukematon määrä, niistä > 99% on tuntemattomia. Voidaan tehd'ä oletuksia että kahden eri ihmisen välillä nämä ovat suunnilleen samanlaisia. Tästä syystä tulokset ovat myöskin (enemmän) tilastollisia kuin useissa "kovien" tieteiden tapauksissa.
Pehmeät tieteet tutkivat usein ihmistä ja ihmisen käyttäytymistä.
Tiedettä voi sanoa olevan kaiken jossa tutkimus tehdään käyttäen tieteellisiä metodeja. Tieteellisen tutkimuksen voi tehdä vaikkapa vessan puhdistamisesta (tehty väitöskirja läntisessä naapurimaassamme).
"tutkimuskohteena on ihminen ja materiaali sosiaalisessa kontekstissa."
Tällaisessa tutkimuksessa on oltava erityisen tarkka saadakseen jotakin yleispätevää tietoa jolla on kumulatiivisia vaikutuksia. Kerätyt tiedot, faktat, on tulkittava erittäin varovasti. Esimerkiksi jos ihminen sanoo jonkin asian olevan jollakin tavalla on aina olemassa riski että hän valehtelee, tai ainakin jättää joitakin asioita kertomatta. Tämän tulkitseminen "faktaksi" on vaarallista, pitäisi tulkita että kysellyn ilmoituksen mukaan (tämä on sitä faktaa) asia on näin.
"pehmeissä" tieteissä tulkinnanvara on helposti iso ja tuloksia voidaan ohjata haluttuun suuntaan. Objektiivisten tuloksien aikaansaanti on paljon vaikeampaa. Samaten tulosten objektiivisuuden arviointi.
--
Itse edustan näitä "pehmeitä tieteitä" ja väittärikin pitäisi valmistua tuossa ensi vuoden aikana (mikäli riittää tarpeeksi "kovia" perslihaksia istua koko kirjoitussouvi). Aiheena ei ole ole kuitenkaan sen enempää psykologia kuin uskontokaan. Enempää en halua kertoa, ettei anonymiteetti vaarannu. Totean vain, että haluttaessa tutkia uskoa, uskontoja ja jumaluuksia, mielestäni käyttökelpoisemmat metodit löytyvät pikemminkin kvalitatiivisuudesta kuin mittaavista luonnontieteistä.
Moi !
Olet varmasti oikeassa. Ihmisten käyttäytymisestähän tuossa on kyse.
Mielestäni kovien tieteiden tutkimus on paljon helpompaa. Pehmeissä, kvalitatiivisissa asioissa on oltava hyvin tarkka että ottaa kaiken huomioon.
Miten erottaa itsesuggestion aikaansaaman mileipiteen, näkökannan, todellisesta? Miten erottaa plasebovaikutuksen epävarmoissa tilanteissa?
Erittäin haastavaa.
--
Tässä on kaksi eri näkökulmaa, kysymys Jumalan olemassolosta ja uskovaisen ihmisen uskontokäsitys.
Jumalan olemassaolon suhteen luonnontieteen lähestymistapa on käypäinen, mikäli Jumala tai Jumalat ymmärretään joksikin muuksi kuin uskovaisen ihmisen aivotoiminnan tuotteeksi.
Jälkimmäisessä tapauksessa kvalitatiiviset keinot ovat parempia ja itse uskon että niiden avulla se Jumalakin aikanaan löytyy :D
>>Tässä on kaksi eri näkökulmaa, kysymys Jumalan olemassolosta ja uskovaisen ihmisen uskontokäsitys.>Jumalan olemassaolon suhteen luonnontieteen lähestymistapa on käypäinen, mikäli Jumala tai Jumalat ymmärretään joksikin muuksi kuin uskovaisen ihmisen aivotoiminnan tuotteeksi.
"Ensimmäinen tehtävä olisi tietenkin määritellä, mitä "jumalalla" ylipäänsä tarkoitetaan. Onko se persoonallinen ihmisen ulkopuolella oleva kaikkivaltias henkiolento, symboli joistain olemassaolevista abstraktioista vaiko tietty tajunnallinen ominaisuus ihmisessä?"
Tästä pitäisi lähteä. Tosin noista kolmesta vaihtoehdosta vain kahdesta jälkimmäisestä on olemassa havaintoja.
"Onko se jotain sellaista, mitä ei olisi olemassa ilman ihmisen ajattelua? "
Tältähän tuo äkkiseltään vaikuttaisi.
Minua ainakin kiinnostaa mikä saa ihmisen uskomaan, tosin ihmiselämässä on monta muutakin minulle täysin käsittämätöntä piirrettä ;P
>>Tästä pitäisi lähteä. Tosin noista kolmesta vaihtoehdosta vain kahdesta jälkimmäisestä on olemassa havaintoja.>"Onko se jotain sellaista, mitä ei olisi olemassa ilman ihmisen ajattelua? "
Tältähän tuo äkkiseltään vaikuttaisi.Minua ainakin kiinnostaa mikä saa ihmisen uskomaan
">>Minua ainakin kiinnostaa mikä saa ihmisen uskomaan
Kysymys tässä siimassa oli siitä, voidaanko jumaluuksia tutkia tieteen keinoin? Minun vastaukseni oli että voidaan, mutta ei luonnontieteen.
Kyse on siis tieteentekemisen lähtökohdista. Mikäli haluaisit tutkia jumaluuksia ennakkoluulottomasti ja vailla asenteita, tulisi sinun esittää itsellesi yksi ainoa kysymys: mikä on se jumaluus, josta uskovat väittävät saaneensa havaintoja? TIEDE ei väitä yhtään mitään. Tiede ei myöskään projisoi kohteeseensa tutkijan omia mielipiteitä.
>>Jos on olemassa jumaluus johon ihmiset uskovat, eikö silloin tuo jumaluus ole ainakin osatekijä siihen mikä saa ihmisen uskomaan?>Toisaalta mikäli jumalaa ei ole, silloinhan kyseessä on aivojen tuottama jumala ja tuntemalla tuo prosessi tietäisimme kuinka jumala syntyy.>Esittämälläsi tavalla voisi tutkia myös noita ruumiistairtautumiskokemuksia mutta epäilenpä että kummassakin tapauksessa verrataan päärynöitä appelsiineihin.
Siis kun minua ei kiinnosta tutkia mitään jumaluuksia, ei edes tätä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Näkymätön_vaaleanpunainen_yksisarvinen
vaan minä olen kiinnostunut siitä mikä saa ihmisen uskistumaan.
Olen siitä samaa mieltä että luonnontieteen keinot eivät ole oikeita.
Ymmärrän varsin hyvin ettei sinua kiinnosta tutkia vaaleanpunaisia yksisarvisia. Olen itsekin kurkkuani myöten täynnä muutaman insinöörin tuskastuttavan mielikuvituksetonta huumoria. Vaihto "pyhään pepsipurkkiin" ei juurikaan ole tuonut parannusta tuohon tilanteeseen. Noh, ainakin noilta ihmisiltä olisi jäänyt ruuti keksimättä...
>>vaan minä olen kiinnostunut siitä mikä saa ihmisen uskistumaan.
"Ymmärrän varsin hyvin ettei sinua kiinnosta tutkia vaaleanpunaisia yksisarvisia. Olen itsekin kurkkuani myöten täynnä muutaman insinöörin tuskastuttavan mielikuvituksetonta huumoria. Vaihto "pyhään pepsipurkkiin" ei juurikaan ole tuonut parannusta tuohon tilanteeseen. "
Minusta Jumala, Allah, 5000 muuta jumalaa ovat samanarvoisia Invisible Pink Unicornin tai Pyhän Pepsipurkin kanssa. Eräiden ihmisten näkökulmasta noilla eri jumalilla on erilainen status.
"Pelkään kuitenkin pahoin että kaipaamaasi mustavalkoista ja yksiselitteistä vastausta et tule saamaan."
Juu, en uskistumista ihmettelisikään jos odottaisin mahdollisen vastauksen olevan mustavalkoinen. Itseasiassa tuo maailman mustavalkoisuus lisääntyy aatteen palon kasvaessa joten sekin on yksi mielenkiinnon kohde.
"Mielestäni tässäkin voisi soveltaa kvalitatiivisia metodeja. Introspektiivinen tarkastelu voisi olla hedelmällistä: miksi minä tulisin uskoon? Itselleni on aika vaikea kuvitella moista tilannetta - mistä voisi päätellä, että uskoontulo vaatii jonkinlaisen tilauksen."
Miksi minä tulisin uskoon? Joo, vaikea kuvitella, kyseessä olisi valtav muutos. Kohdaltani suurin muutos olisi että koko arvomaailmani täytyisi vaihtaa toiseen.
Koskaanhan ei tiedä mitä tapahtuu. Vaikka en pidä uskontoa sairautena, minun uskistumiseni olisi kaiketi verrattavissa todennäköisyydeltään ja syy-seuraussuhteeltaan minua kohtaavaan vakavaan mielisairauteen.
"Jumalkokemukset näyttäisivät olevan herkässä tällaisen tilauksen aikana, mutta millä tavalla ne korreloivat keskenään?"
Tuo tilaus on yksi olettamus, itse nostaisin esiin kotikasvatuksen merkityksen. Jos sinut kasvatetaan uskoon ja toisaalta myös yleiseen kritiikittömyyteen niin muiden tekijöiden osuessa kohdalleen kaveri saattaa olla syvästi uskossa koko ikänsä.
Tuohon "tilaukseen" se toimii myös toisinpäin. Jos olet lukenut Estonia onnettomuudesta selvinneiden jumalakäsityksiä, melkein kaikille aiemmin uskossa olleelle tuo onnettomuus muutti maailmankuvan ateistiseksi. He saivat varmuuden että Jumalaa ei ole.
"Mitä itse asiassa tarkoitat "uskistumisella"?"
Sitä että ihminen tulee uskoon, vakaan harkinnan jälkeen muuttaa elämäntapansa, toimintamallinsa, kokee herätyksen. (Ja tässä en nyt ekana tarkoita alkoholisteja tms. jossa vaihtoehtona on, karrikoiden, pikainen kuolema tai aiempaa sisältörikkaampi elämä)
"Mielestäni varjelet vallan kunniakkaasti omaa fiksoitunutta mielikuvaasi maailman materialistisesta luonteesta."
Minulla on vahva käsitys ettei jumalia/jumalaa ole. Varjelen sitä kunnes on syytä muuttaa näkökulmaa. Toistaiseksi ei ole ollut edes viitteitä.
"Torjut pelkän jumaluuden tutkimisenkin - vaikka se tehtäisiin kaikkien tieteen sääntöjen mukaan ja vailla tarkoitushakuisuutta."
Torjun sen sikäli että tekisin tuota omakohtaisesti. Jos joku tekee tuota tieteen sääntöjen mukaan ja ilman tarkoitushakuisuutta, olen valmis sitä tukemaan esimerkiksi taloudellisin panoksin.
>>Minusta Jumala, Allah, 5000 muuta jumalaa ovat samanarvoisia Invisible Pink Unicornin tai Pyhän Pepsipurkin kanssa.>Juu, en uskistumista ihmettelisikään jos odottaisin mahdollisen vastauksen olevan mustavalkoinen. Itseasiassa tuo maailman mustavalkoisuus lisääntyy aatteen palon kasvaessa joten sekin on yksi mielenkiinnon kohde.>Miksi minä tulisin uskoon? Joo, vaikea kuvitella, kyseessä olisi valtav muutos. Kohdaltani suurin muutos olisi että koko arvomaailmani täytyisi vaihtaa toiseen.>Tuo tilaus on yksi olettamus, itse nostaisin esiin kotikasvatuksen merkityksen. Jos sinut kasvatetaan uskoon ja toisaalta myös yleiseen kritiikittömyyteen niin muiden tekijöiden osuessa kohdalleen kaveri saattaa olla syvästi uskossa koko ikänsä.>Jos olet lukenut Estonia onnettomuudesta selvinneiden jumalakäsityksiä, melkein kaikille aiemmin uskossa olleelle tuo onnettomuus muutti maailmankuvan ateistiseksi. He saivat varmuuden että Jumalaa ei ole.>Sitä että ihminen tulee uskoon, vakaan harkinnan jälkeen muuttaa elämäntapansa, toimintamallinsa, kokee herätyksen.>Minulla on vahva käsitys ettei jumalia/jumalaa ole. Varjelen sitä kunnes on syytä muuttaa näkökulmaa. Toistaiseksi ei ole ollut edes viitteitä.>Torjun sen sikäli että tekisin tuota omakohtaisesti. Jos joku tekee tuota tieteen sääntöjen mukaan ja ilman tarkoitushakuisuutta, olen valmis sitä tukemaan esimerkiksi taloudellisin panoksin.
Todisteiden puute tarkoittaa todisteiden puutetta. Toisaalta, jos jostakin asiasta ei ole todisteita tai mitään muitakaan perusteita, niin siihen asiaan ei ole mitään hyvää syytä uskoa.