Nopeassa pallonkiertoveneessä ei ole järjen hiventä...

Anonyymi

...jos nopeus saavutetaan kestävyyden ja merikelpoisuuden kustannuksella.

Vene seisoo joka tapauksessa suurimman osan ajasta paikallaan. Ei sillä purjehdita.

Jos sillä purjehditaan pitkä ylitys, 5-10 vuorokautta sinne tai tänne on varsin merkityksetöntä. Jos henkinen kestävyys on muutamasta vuorokaudesta kiinni, kannattaa jättää homma sikseen.

Pallonkiertoveneen ylivoimaisesti tärkeimpiä kriteereitä ovat pystyssä pysyminen, kestävyys ja helppo korjattavuus. Kaikki muu on toissijaista.

95

1054

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi
      • Anonyymi

        Tuo vene on rajusti rikattu. Täytyy olla aktiivinen ja taitava kuski, jotta siitä saa kaiken irti. Sopii joillekin, mutta itse en ole sellaisesta niin kiinnostunut. Samalla matkailu tulee epämukavaksi, jos ottaa kaiken veneestä irti. Mutta ihan mielenkiintoinen pursi. Helppo korjattavuus ei toteudu veneessä, jossa kaikki rakenteet on jotain vaahtoytimellistä sandwich-levyä.


    • Anonyymi

      "Sen sijaan nopeassa pallonkiertoveneessä, jossa ei tingitä kestävyydestä tai merikelpoisuudesta, on paljon järkeä"

      Noiden hinta nousee taivaisiin, eikä niistä sittenkään saada välttämättä kestäviä. Nopeus perustuu loppujen lopuksi purjepinta-alan ja painon suhteeseen. Kevyestä on vaikea saada kestävää ainakaan ilman hirmuista hintaa.

      • Anonyymi

        Painon pitämiseksi pienenä joutuisi tinkimään varustuksessa, eväät mukaanlukien, pelkästään epämukavuuden kustannuksella vauhtia, ja purjehtiminen pelkkää suorittamista.


      • Anonyymi

        Artikkelissa mainitaan kolme ranskalaista veistämöä: JPK, Django ja Pogo. Kaikki tekevät hyvin samankaltaisia nopeita pitkänmatkan veneitä. Kaikki kolme veistämöä ovat Bretagnen niemimaalla, Biskajanlahden rannalla. Eiköhän tuolla, jos jossain, ymmärretä jotain avomeripurjehduksesta ja merikelpoisten ja kestävien veneiden tekemisestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Artikkelissa mainitaan kolme ranskalaista veistämöä: JPK, Django ja Pogo. Kaikki tekevät hyvin samankaltaisia nopeita pitkänmatkan veneitä. Kaikki kolme veistämöä ovat Bretagnen niemimaalla, Biskajanlahden rannalla. Eiköhän tuolla, jos jossain, ymmärretä jotain avomeripurjehduksesta ja merikelpoisten ja kestävien veneiden tekemisestä.

        Missään veneessä ei voi olla yhtaikaa kaikkia hyviä ominaisuuksia. Suuren nopeudenkin tavoittelu karsii pois muita ominaisuuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missään veneessä ei voi olla yhtaikaa kaikkia hyviä ominaisuuksia. Suuren nopeudenkin tavoittelu karsii pois muita ominaisuuksia.

        Näin on, jos mennään aivan äärimmäisyyksiin ja ruvetaan tinkimään marginaaleista. On kuitenkin mahdollista säilyttää riittävät marginaalit ja tehdä erilaisia valintoja muodon ja materiaalien suhteen, jolloin kyseessä ei ole "nollasummapeli". Veneen tekeminen hitaammaksi ei automaattisesti tarkoita sitä, että siitä tulee kestävämpi. Se varmasti kaikki ymmärtävät. Sama toimii myös toisin päin: veneen tekeminen nopeammaksi ei automaattisesti tarkoita sitä, että siitä tulee heikompi. Suunnittelu- ja valmistusosaamisella, kokemuksella sekä käytetyillä materiaaleilla on tässä oleellinen vaikutus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Näin on, jos mennään aivan äärimmäisyyksiin ja ruvetaan tinkimään marginaaleista. On kuitenkin mahdollista säilyttää riittävät marginaalit ja tehdä erilaisia valintoja muodon ja materiaalien suhteen, jolloin kyseessä ei ole "nollasummapeli". Veneen tekeminen hitaammaksi ei automaattisesti tarkoita sitä, että siitä tulee kestävämpi. Se varmasti kaikki ymmärtävät. Sama toimii myös toisin päin: veneen tekeminen nopeammaksi ei automaattisesti tarkoita sitä, että siitä tulee heikompi. Suunnittelu- ja valmistusosaamisella, kokemuksella sekä käytetyillä materiaaleilla on tässä oleellinen vaikutus.

        Jo leveä pogomainen runko pelkästään on äärimmäisyys, ja siihen kun vielä lisätään keveyden tavoittelu ja korkea riki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jo leveä pogomainen runko pelkästään on äärimmäisyys, ja siihen kun vielä lisätään keveyden tavoittelu ja korkea riki.

        Tuo esimerkin JPK 45 on 4,5 m leveä ja vesilinjan pituus on 12,91 m. Swan 51:ssä (German Frers, vuodet 1981-1985) vastaavat mitat: Leveys 4,47 m, vesilinjan pituus: 12,9 m. Onko tuo pituuteensa nähden niin leveä ?

        Purjepinta-alat:
        Isopurje: JPK 45: 53 m2, Swan 51: 54,4 m2.
        Genoa: JPK 45: 60 m2, Swan 51: 67 m2

        Painossa on eroa, Swan 17 000 kg, JPK 45: 9500 kg. Mutta ei tuo 9500 kg mikään superkevyt ole 45-jalkaiseksi nykyveneeksi ottaen huomioon riisutun sisustuksen (joka ei tee veneestä yhtään heikompaa).

        Lähteet:
        http://www.jpk.fr/?titre=jpk-45-&mode=voilier_jpk&id=924
        https://en.wikipedia.org/wiki/Swan_51


    • Anonyymi

      Mikä kiire sitä palloa ympäri kiertäessä on?
      Tärkeintähän on itse matka, eikä se että ollaan mahdollisimman nopeasti takaisin kotisatamassa? Vai olenko nyt väärinkäsittänyt jotakin purjehtimisessa ja lentomatkailussa?

      • Anonyymi

        Kaikilla, myös sinulla, on joku keskinopeuden alaraja, minkä alapuolella purjehtiminen ei tunnu mielekkäältä. Onko se sitten 2, 4 vai 6 solmua, riippuu yksilöstä.


      • Anonyymi

        Tottakai on kiire. Pitää kiertää nopeasti, jotta on pursiseuran saunassa kertomassa juttuja pallonkierrosta. Jos menee liian pitkää, voi olla ettei koko seurassa ole enää vanhoja tuttuja, jolle urotekoja kertoo.


    • Anonyymi
      • Anonyymi

        60-metrinen on laiva


    • Anonyymi

      Valmis maailma mihin kiire? Kiireessä ei oo järkeä.

    • Anonyymi

      Se on totta, että paikoillaan tai hyvin lyhyitä siirtymiä purjehtien menee ylivoimaisesti eniten aikaa. Mutta ei siitäkään mitään haittaa ole, että ne purjehdukset on kuitenkin hauskoja, eli veneessä on myös nopeuspotentiaalia.

    • Anonyymi

      Aloitta tarkoittaa varmasti sitä, että hänen järkensä ei riitä selittämään asiaa.
      Maailmassa on paljon asioita, jotka eivät aukea ilman selitystä.

      Ihan nykkisääntönä voidaan todeta, että joa joku käyttää johonkin asiaan paljon aikaa ja vaivaa, hän pitää sitä järkevänä. Tämä toki pätee myös erilaisiin mielenhäiriöihin.

      Veikkaisin, että nopeassa pallonkiertoveneessä on yhtä paljon järkeä kuin vuorikiipeilyssä. En harrasta kumpaakaan, mutta olen siinä mielessä onnekas, että pystyn ymmärtämään.
      Kaikki ei pysty.

      • Anonyymi

        Aloittajan miete kuului:
        " Nopeassa pallonkiertoveneessä ei ole järjen hiventä...
        ...jos nopeus saavutetaan kestävyyden ja merikelpoisuuden kustannuksella."

        Pohdittu miete.

        Joillakin ajatus katkeaa jo kun on lukenut mietteestä puolet, eikä lopun yhdistäminen alkuun enää onnistu..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aloittajan miete kuului:
        " Nopeassa pallonkiertoveneessä ei ole järjen hiventä...
        ...jos nopeus saavutetaan kestävyyden ja merikelpoisuuden kustannuksella."

        Pohdittu miete.

        Joillakin ajatus katkeaa jo kun on lukenut mietteestä puolet, eikä lopun yhdistäminen alkuun enää onnistu..

        Se, että joku on pohtinut asiaa, ei tee siitä sen todempaa. Lusikalla kaivettu oja ei ole parempi kuin kaivurilla kaivettu, vaikka siihen on käytetty enemmän aikaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se, että joku on pohtinut asiaa, ei tee siitä sen todempaa. Lusikalla kaivettu oja ei ole parempi kuin kaivurilla kaivettu, vaikka siihen on käytetty enemmän aikaa.

        Vertauksesi ontuu, se sinun pitäisi huomata itsekin.
        Ymmärtämistä tai älyä ei voi toiselle antaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vertauksesi ontuu, se sinun pitäisi huomata itsekin.
        Ymmärtämistä tai älyä ei voi toiselle antaa.

        Ei se onnu.
        Kysehän ei ole konkreettisesta lusikasta...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se onnu.
        Kysehän ei ole konkreettisesta lusikasta...

        Kun vielä ottaa huomioon, että aloittajan syvällinen päätelmä on rinnastettavissa siihen klassiseen toteamukseen, että jäätelön syönti ja hukkumistapaukset korreloivat keskenään...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se onnu.
        Kysehän ei ole konkreettisesta lusikasta...

        Jos lusikka-kaivuri vertausta halutaan käyttää, se tässä tapauksessa on niin, että lusikalla kaivettiin oja, joka haluttiinkin kaivaa, mutta kaivurilla päästiin vasta puoliväliin kun se hajosi lopullisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos lusikka-kaivuri vertausta halutaan käyttää, se tässä tapauksessa on niin, että lusikalla kaivettiin oja, joka haluttiinkin kaivaa, mutta kaivurilla päästiin vasta puoliväliin kun se hajosi lopullisesti.

        No joo, kaivurilla tuli valmista edes puoliväliin. Lusikalla kaivaja kaivaa siellä edelleen, mutta edennyt vasta neljänneksen pellonsarkaa ja nyt selkään sattuu.


    • Anonyymi

      Kuinka monta purjehdusvuorokautta kolmen tai neljän vuoden kiertoon karkeasti mahtuu. Mikä on prosentuaalinen osuus?

      • Anonyymi

        Mitähän sillä mahtaa olla väliä?


      • Anonyymi

        Noin 150 vrk, eli 4 v. kierroksella hiukan yli 10% ajasta olisi ympärivuorokautista purjehdusta. Loppu 90% ajasta onkin sitten liki pelkkää ankkuriasumista ja juuri siihen veneen tulee sopia.
        Pisin ero ajassa eri veneillä on välillä Panama-Marquesas -saaret. Hidas ottaa 45 vrk ja nopea 20. Se nopea vene on hitaaseen verrattuna ainakin 15 kertaa kalliimpi. Jos hidas maksaa 30 000 eur, nopea maksaa 450 000. Koko kierrolle aikaeroa tulee ehkä 70 vrk. Lisäaika ankkuripaikalla maksaa siten 6000 eur/vrk.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noin 150 vrk, eli 4 v. kierroksella hiukan yli 10% ajasta olisi ympärivuorokautista purjehdusta. Loppu 90% ajasta onkin sitten liki pelkkää ankkuriasumista ja juuri siihen veneen tulee sopia.
        Pisin ero ajassa eri veneillä on välillä Panama-Marquesas -saaret. Hidas ottaa 45 vrk ja nopea 20. Se nopea vene on hitaaseen verrattuna ainakin 15 kertaa kalliimpi. Jos hidas maksaa 30 000 eur, nopea maksaa 450 000. Koko kierrolle aikaeroa tulee ehkä 70 vrk. Lisäaika ankkuripaikalla maksaa siten 6000 eur/vrk.

        30000 eurolla saa vasta hitaan pallonkiertoveneen aihion. Vastaavasti 450000 eurolla saa kunnossa olevan IMOCA 60:n. Eli ei mitään tolkkua noissa hinnoissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        30000 eurolla saa vasta hitaan pallonkiertoveneen aihion. Vastaavasti 450000 eurolla saa kunnossa olevan IMOCA 60:n. Eli ei mitään tolkkua noissa hinnoissa.

        Ja kierroksen jälkeen IMOCAsta saa vielä 350 000 myydessä, siitä hitaasta ehkä hyvinkin 40 000, kun on ensin laittanut siihen 30 000 lisää oston jälkeen.


    • Anonyymi

      Onhan se aika oleellinen tieto, kun pohtii veneen ominaisuuksia. Venehän kannattaa hankkia sen mukaan, mitä tarpeita on. Se on yksi syy nykyisten asuntovaunujen syntyyn. Niissä on maksimoitu asuttavuus.

      • Anonyymi

        Jos et ole sellaista venettä hankkimassa, niin turha muiden puolesta on päättää, mitä he tarvitsevat.

        Neuvostoliitossa oli tapana päättää ihmisten puolesta, mitä he haluavat ostaa. Joskus kaupassa oli vasemman jalan kumisaappaita ja toisinaan pohjattomia paperipusseja...


    • Anonyymi

      Aloittaja väitti: "Pallonkiertoveneen ylivoimaisesti tärkeimpiä kriteereitä ovat pystyssä pysyminen, kestävyys ja helppo korjattavuus."

      No ei todellakaan ole.
      Tärkeimpiä on kelluvuus, merikelpoisuus ja asuttavuus, tuossa järjestyksessä.
      Pystyssä pysymisestä, kestävyydestä ja helposta korjattavuudesta voidaan kyllä tinkiä, jos tilalle saadaan nopeutta ja kohtuullisempi hankintahinta tinkimättä noista oikeasti tärkeistä ominaisuuksista.

      Aloittaja voisi joko kertoa mitä hyötyä hänen mielestään on siitä, että useamman kilometrin syvyyteen uponnut vene on edelleen oikein päin, tai vaihtoehtoisesti myöntää ettei pystyssä pysyminen kuulu ylivoimaisesti tärkeiden asioiden joukkoon pallonkiertoveneessä. Pinnalla kelluvan yksirunkoisen purjeveneen kallistuminen ei ole mikään ongelma, vaikka sekin merkitsee ettei vene pysy pystyssä. Kenenkään ei kannnata lähteä pallonkiertoon ellei tätä tajua, ei edes katamaraanilla.
      Entäs sitten kestävyys?
      Miksi veneen tulisi kestää vaikkapa 500 vuotta? Tekniikka kehittyy ja vene päätyy kierrätykseen jo paljon ennen sitä, joten ei tuollaisesta kestävyysdetä ole mitään hyötyä, saati että se olisi tärkeä kriteeri.

      • Anonyymi

        Taidat haluta ymmärtää aloittajan kirjoituksen väärin ihan provoillaksesi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Taidat haluta ymmärtää aloittajan kirjoituksen väärin ihan provoillaksesi?

        Ei, kyllä aloittaja oli se provoilija, kuten hyvin tiedät.


    • Anonyymi

      Huollettu ja vene ei uppoa, jos se ei mene nurin. Uppoamisen riski liittyy ympäri pyörähtämiseen, jossa hajoaa rakenteita.

      • Anonyymi

        Elokuva "All Is Lost" on fiktiota, mutta vastaavia uppoamisia löytyy todellisuudessakin. Siis uppoamisia jotka eivät johdu huollon laiminlyönneistä eikä ympärimenoista, vaan törmäyksestä tunnistamattomaan kelluvaan kohteeseen. Toki peräsimen (ja sen akselin ja/tai läpiviennin) hajoamiset ovat todennäköisempi seuraus, mutta sekin voi johtaa uppoamiseen j aniin on tapahtunutkin.


    • Anonyymi

      Se on juuri noin. En ole kenenkään peruspallonkiertäjän kuullut valitelleen, että vene on liian hidas. Sen sijaan veneen huoltamiseen ja rikki menemiseen liittyvää valitusta olen kuullut.

      • Anonyymi

        Kyllä, kun vene on niin hidas että pallonkierrossa menee 4 vuotta pelkkään purjehtimiseen, niin vene ehtii hajota monesta sellaisesta kohdasta, mikä ei ole ehtinyt hajota nopeammassa veneessä, mikä käyttää purjehtimiseen vajaan vuoden, ja viettää lopun aikaa pallonkierron aikana satamissa/ankkuripaikoilla. Kyse on siis nimenomaan liiallisesta hitaudesta, mitä hitaiden veneiden korjaamista eksoottisissa paikoissa harrastavat pallonkiertäjät eivät ole ymmärtäneet.
        Ihan sama ilmiö hajoamisten suhteen pätee kotimaiseen kesäpurjehdukseenkin, käyttötunnit ratkaisee milloin hajoaa, eikä kalenteriaika, eikä vesillä laiturissa, luonnonsatamassa, taikka ankkurissa vietetty aika. Kun vene ei liiku koko kautena kuin muutaman tunnin, ei mikään purjehdukseen liittyvä ole hajonnut vielä sadassa kesäkaudessakaan. Nykyiset modernit veneet ehtivät kiertää kestoaikana koko pallon, jos ylläpitävät purjehtiessaan kohtuullista vauhtia. Hitaat museoveneet taas eivät ehdi. Asiaa esim purjeiden osalta voi toki huonontaa merkittävästi, jos purjeet saavat UV:ta myös silloin kun eivät ole käytössä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä, kun vene on niin hidas että pallonkierrossa menee 4 vuotta pelkkään purjehtimiseen, niin vene ehtii hajota monesta sellaisesta kohdasta, mikä ei ole ehtinyt hajota nopeammassa veneessä, mikä käyttää purjehtimiseen vajaan vuoden, ja viettää lopun aikaa pallonkierron aikana satamissa/ankkuripaikoilla. Kyse on siis nimenomaan liiallisesta hitaudesta, mitä hitaiden veneiden korjaamista eksoottisissa paikoissa harrastavat pallonkiertäjät eivät ole ymmärtäneet.
        Ihan sama ilmiö hajoamisten suhteen pätee kotimaiseen kesäpurjehdukseenkin, käyttötunnit ratkaisee milloin hajoaa, eikä kalenteriaika, eikä vesillä laiturissa, luonnonsatamassa, taikka ankkurissa vietetty aika. Kun vene ei liiku koko kautena kuin muutaman tunnin, ei mikään purjehdukseen liittyvä ole hajonnut vielä sadassa kesäkaudessakaan. Nykyiset modernit veneet ehtivät kiertää kestoaikana koko pallon, jos ylläpitävät purjehtiessaan kohtuullista vauhtia. Hitaat museoveneet taas eivät ehdi. Asiaa esim purjeiden osalta voi toki huonontaa merkittävästi, jos purjeet saavat UV:ta myös silloin kun eivät ole käytössä.

        Tää oli kyllä pitkistä kommenteista hölmöin vähään aikaan


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tää oli kyllä pitkistä kommenteista hölmöin vähään aikaan

        Tuo oli kaiken pituisista kommenteista se kaikkein hölmöin.


    • Anonyymi

      Ja kun tarkemmin ajattelee, kaikki purjeveneet ovat nykymittapuun mukaan todella hitaita liikkumisvälineitä.

      Hidas ja nopea purjevene on vain käsite ja ero löytyy vain saman kokoisia veneitä keskenään verratessa.

      Vai mitä olette mieltä, jos hidas 50-jalkainen on kuitenkin absoluuttisesti nopeampi kuin nopea 30-jalkainen.

      Tämän tosiseikan vallitessa kannattaa pallonkiertoon siis valita isoja, vahva ja hidas pitkäkölinen, joka on kuitenkin absoluuttisesti yhtä nopea kuin se saman hintainen, pieni ja nopea lapioperäsin cruiseri.

      • Anonyymi

        Ei todellakaan ole hidas 50 jalkainen pitkäkölinen museovene 30-jalkaista modernia eväkölistä C/R purkkaria nopeampi, ainakaan kevyen tuulen luovilla. Ei edes plattarilla, kun keli on tarpeeksi kevyt. Hitaassa vauhdissa märkäpinta ratkaisee, varsinkin jos pinnassa kasvaa kasvustoa, eikä liian suurta märkäpintaa pituudella voi silloin korvata, jos haluaa vauhtia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei todellakaan ole hidas 50 jalkainen pitkäkölinen museovene 30-jalkaista modernia eväkölistä C/R purkkaria nopeampi, ainakaan kevyen tuulen luovilla. Ei edes plattarilla, kun keli on tarpeeksi kevyt. Hitaassa vauhdissa märkäpinta ratkaisee, varsinkin jos pinnassa kasvaa kasvustoa, eikä liian suurta märkäpintaa pituudella voi silloin korvata, jos haluaa vauhtia.

        Nyt siirsit maalitolppia tuomalla keskusteluun mukaan tyypillisen Itämeren kesälomapurjehduksen olosuhteet. Aloittaja puhui kuitenkin pallonkierrosta, joka tehdään tyypillisesti vallitsevissa olosuhteissa basaattituulireitillä.


      • Anonyymi

        Nopeuden hyödyistä keskusteltiin täälläkin GGR:n yhteydessä. Oliko se Yachting Worldin artikkeli, johon täälläkin viitattiin, missä todettiin nopeuden olevan etu reittisuunnittelua ja matalapaineiden kiertämistä ajatellen. GGR-veneet olivat artikkelin mukaan niin hitaita, että niillä piti ottaa vastaan sää sellaisena kun se päälle tulee. Tämä oli osasyy suureen keskeyttäneiden määrään.

        Muistaakseni täällä laskeskeltiin, että noin 6-7 solmun keskinopeudella pystyy jo väistämään matalapaineet, kun huomioidaan niiden tyypillinen halkaisija, etenemisnopeus ja sääennusteen luotettavuus (n.3 vrk). Kaivakoon tuon keskustelun esiin ken jaksaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt siirsit maalitolppia tuomalla keskusteluun mukaan tyypillisen Itämeren kesälomapurjehduksen olosuhteet. Aloittaja puhui kuitenkin pallonkierrosta, joka tehdään tyypillisesti vallitsevissa olosuhteissa basaattituulireitillä.

        Maalitolppia ei siirretty mihinkään. Itämeren kesälomapurjehduksen tyypillisissä olosuhteissa kasvuston välttäminen veneen pohjassa on varsin helppoa, useamman vuoden kestävässä pallonkierrossa kaikkea muuta. Siksi ongelma esiintyy nimenomaan pallonkierrossa, eikä saaristopurjehduksessa suomessa.
        Basaattituulta ei ole olemassakaan, mutta bataattia voi syödä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maalitolppia ei siirretty mihinkään. Itämeren kesälomapurjehduksen tyypillisissä olosuhteissa kasvuston välttäminen veneen pohjassa on varsin helppoa, useamman vuoden kestävässä pallonkierrossa kaikkea muuta. Siksi ongelma esiintyy nimenomaan pallonkierrossa, eikä saaristopurjehduksessa suomessa.
        Basaattituulta ei ole olemassakaan, mutta bataattia voi syödä.

        Olipa huippu asiallinen loppukaneetti toiselle kirjoittajalle.

        Tämän totesi Provon tarkastaja


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maalitolppia ei siirretty mihinkään. Itämeren kesälomapurjehduksen tyypillisissä olosuhteissa kasvuston välttäminen veneen pohjassa on varsin helppoa, useamman vuoden kestävässä pallonkierrossa kaikkea muuta. Siksi ongelma esiintyy nimenomaan pallonkierrossa, eikä saaristopurjehduksessa suomessa.
        Basaattituulta ei ole olemassakaan, mutta bataattia voi syödä.

        Joku oli listannut bataatin nimitykset eri puolilla maailmaa. Sana on sama, mitä väärinkäytetään #perunasta Suomessa: Potaatti, pottu. Peruna on aivan eri kasviheimoon kuuluva kasvi. Bataatti on ilmeisesti levinnyt Amerikasta 2-3 kertaan Tyynellemerelle, ja viekä modernina aikana Karibialta Indonesiaan. Nimitykset ovat peräisin Väli-Amerikasta.

        Bataatti on siis muinaaisten purjehtijoiden puumerkki siellä mihin saapuivat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joku oli listannut bataatin nimitykset eri puolilla maailmaa. Sana on sama, mitä väärinkäytetään #perunasta Suomessa: Potaatti, pottu. Peruna on aivan eri kasviheimoon kuuluva kasvi. Bataatti on ilmeisesti levinnyt Amerikasta 2-3 kertaan Tyynellemerelle, ja viekä modernina aikana Karibialta Indonesiaan. Nimitykset ovat peräisin Väli-Amerikasta.

        Bataatti on siis muinaaisten purjehtijoiden puumerkki siellä mihin saapuivat.

        Pottuilukin on kiinnostava sana, eikä ole basaattituulireittejä kuin housuissa


    • Anonyymi

      On järjen köyhyyttä lähteä liikkeelle oletuksella, että pystyy välttämään kovat kelit, koska aina ei pysty. Ei siksikään, että vaikka nopeus riittäisi, niin ennuste ei ole riittävän tarkka.

      Oletteko koskaan nähneet milkivein ulkopuolella purjehtivaa perheellistä maailman kiertäjää, joka purjehtii suorituskykyisellä veneellä.

      Antakaa esimerkkejä.

      • Anonyymi

        Lehdessä oli joku kaveri, joka matkusti vaimon ja lasten kanssa ympäri maailman meriä riisutulla Open 40-raaserilla. Perusteli valintaansa sillä, että pääsee pahaa keliä pakoon. Veneestä meni kuitenkin masto Etelämerellä ja oli aikamoisia vaikeuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lehdessä oli joku kaveri, joka matkusti vaimon ja lasten kanssa ympäri maailman meriä riisutulla Open 40-raaserilla. Perusteli valintaansa sillä, että pääsee pahaa keliä pakoon. Veneestä meni kuitenkin masto Etelämerellä ja oli aikamoisia vaikeuksia.

        Perhe kärvistellyt riisutussa askeettisessa sekä epämukavassa veneessä, eikä päässyt kelejä pakoon, ja mastokin meni.


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perhe kärvistellyt riisutussa askeettisessa sekä epämukavassa veneessä, eikä päässyt kelejä pakoon, ja mastokin meni.

        Heidän isi onkin valopää


      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä saivat karvaan oppitunnin, kuinka luotettava strategia on karata nopeuden avulla myrskyjen alta. Pistäkää tämä mieleen.

        Tuossa kelissä ympärimenon ja rikin menetys olisi voinut aivan yhtä hyvin tapahtua hitaille ja perinteisillekin veneille. Ja tuokin vene selvisi ympärimenosta, "ainoastaan" takila tuli alas, mutta pahoilta henkilövahingoilta säästyttiin. Venekin lopulta saatiin turvallisesti satamaan.

        Joten mitä tästä tulisi pistää mieleen? Se, että nopeakin vene voi joutua yhtä pahoihin keleihin ja kärsiä ympärimenosta kuten painavat ja hitaatkin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa kelissä ympärimenon ja rikin menetys olisi voinut aivan yhtä hyvin tapahtua hitaille ja perinteisillekin veneille. Ja tuokin vene selvisi ympärimenosta, "ainoastaan" takila tuli alas, mutta pahoilta henkilövahingoilta säästyttiin. Venekin lopulta saatiin turvallisesti satamaan.

        Joten mitä tästä tulisi pistää mieleen? Se, että nopeakin vene voi joutua yhtä pahoihin keleihin ja kärsiä ympärimenosta kuten painavat ja hitaatkin?

        Juuri se. Onhan tuolla ylläkin kerrottu, miten nopealla veneellä pystyy välttämään matalapaineita. Jos tähän oikeasti uskoo, niin sittenhän voi kuvitella, ettei veneen tarvitse niitä kestää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juuri se. Onhan tuolla ylläkin kerrottu, miten nopealla veneellä pystyy välttämään matalapaineita. Jos tähän oikeasti uskoo, niin sittenhän voi kuvitella, ettei veneen tarvitse niitä kestää.

        No jos nopealla veneellä pystyy väistämään 90% syvistä matalapaineista ja hitaalla ainoastaan muutamat. Ja lisäksi todellisessa myrskyssä molemmat venetyypit ovat kuitenkin pulassa, niin onhan nopeampi silloin paljon parempi.

        Toki avomerelle mennessä tulee varautua ottamaan kelit vastaan, kuten tuo artikkelissa mainittu venekunta toimikin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perhe kärvistellyt riisutussa askeettisessa sekä epämukavassa veneessä, eikä päässyt kelejä pakoon, ja mastokin meni.

        Päässyt?!?
        Ei suinkaan, vaan ei edes yrittänyt kelejä pakoon.
        Yli tuhat mpk 3:ssa vuorokaudessa kertoo kyllä omaa kieltään siitä mihin veneellä olisi halutessaan pystynyt. Keskivauhti siis 14 solmua. Ei mitään vaikeutta tuolla vauhdilla päästä keliä pakoon, jos niin oikeasti haluaa tehdä.
        Mutta kun sen sijaan haluaa nauttia kelin tuomasta vauhdista vähän liiankin pitkään, on tilanne jo tyystin toinen. Siitä linkin stoori on hyvä esimerkki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päässyt?!?
        Ei suinkaan, vaan ei edes yrittänyt kelejä pakoon.
        Yli tuhat mpk 3:ssa vuorokaudessa kertoo kyllä omaa kieltään siitä mihin veneellä olisi halutessaan pystynyt. Keskivauhti siis 14 solmua. Ei mitään vaikeutta tuolla vauhdilla päästä keliä pakoon, jos niin oikeasti haluaa tehdä.
        Mutta kun sen sijaan haluaa nauttia kelin tuomasta vauhdista vähän liiankin pitkään, on tilanne jo tyystin toinen. Siitä linkin stoori on hyvä esimerkki.

        Jutussa sanotaan seuraavasti: "The forecast showed a monster low approaching, very fast and very powerful. Our hope was to stay ahead of it, but we were sure to get some strong winds and big seas. We prepared for the big blow, making sure everything on board was strapped down and put away."

        Heidän tavoitteensa siis oli purjehtia karkuun matalaa, mutta he eivät onnistuneet. Ja heidän veneensä oli Open 50, ei varmasti kenelläkään ole nopeampaa venettä pallonkierrossa.


    • Anonyymi

      Ehkä on väärin puhua järjestä ja maailmanympäripurjehduksesta samassa viestissä. Sellaista purjehdusta ei tehdä järkisyistä vaan huvin vuoksi ja omien mieltymysten mukaisesti.

      • Anonyymi

        Pätee tietenkin kaikkeen toimintaan, joka ei ole suoraan elintoimintoja ylläpitävää...


    • Anonyymi

      Ulkomuistista ravistettuna pallonkierron ennätys purjehtien on 42 vrk eli keskinopeus 36.8 solmua koko matkalle!. Tämä trimaranilla ja soolopurjehduksena. Kun vene tuossa vauhdissa pysyy ehjänä niin kai merikelpoisuuskin on tullut todistetuksi. Järjen tai mukavuuden osuus ennätyksiä tehtäessä on sitten toinen juttu.
      seppomartti

    • Anonyymi

      Ei kai yhdestä onnistuneesta suorituksesta voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

      Jotenkin tuntuu kummalliselta, että ihmiset, jotka harrastavat rauhallista lajia, jossa eteneminen on hidasta, ovat valmiita tinkimään kestävyydestä ja turvallisuudesta, jotta pääsisivät aavistuksen nopeammin.

      Väistämättä tulee olo, että näiden kannattaisi hankkia jenkeissä suosittu uppoumarunkoinen trawler, jossa on kaksi moottoria. Silläkin voi kiertää maailmaa eikä tule edes kalliimmaksi kuin purjehdus.

      • Anonyymi

        Aihe oli nopean.pallonkiertoveneen merikelpoisuus. Troolarista ei ole siihen.
        Atlantin yli tai pallon ympäri ennätyspurjehdukset eivät ole yksi ainoa purjehdus vaan äärimmäinen ja kallis yritys, mitä ei riskeerata tahallisella merikelpoisiudesta tinkimisellä- kuten aloittaja olettaa.
        seppomartti.


      • Anonyymi

        Aihe oli nopean.pallonkiertoveneen merikelpoisuus. Troolarista ei ole siihen.
        Atlantin yli tai pallon ympäri ennätyspurjehdukset eivät ole yksi ainoa purjehdus vaan äärimmäinen ja kallis yritys, mitä ei riskeerata tahallisella merikelpoisiudesta tinkimisellä- kuten aloittaja olettaa.
        seppomartti.


      • Anonyymi

        Varmaan useimmille troolarikuskeille purjevene sopisi paremmin, jos ne vain osaisivat purjehtia.


    • Anonyymi

      Ennen tietoliikenneyhteyksiä ja pitkiä sääennusteita säät valtamerellä otettiin vastaan sellaisena kuin ne tuli. Nopeallakaan veneellä ei ollut mahdollista väistää päälle tulevaa myrskyä, joten veneistä tehtiin sellaisia jotka antoivat mahdollisuuden selvitä huonosta säästä.

      Nykytekniikka antaa mahdollisuuden erilaiseen strategiaan. Pahimmat myrskyaleet kyetään ennustamaan päiviä etukäteen ja ne on mahdollista kiertää riittävän nopealla veneellä.

      Mutta kaikki muuttu, kun strategia pettää . Jotain hajoaa, miehistöä sairastuu tms. jotta väistö ei onnistukkaan ja myrsky tulee päälle. Ainakin itse olisin silloin mielummin hitaassa "poijussa" joka on suunniteltu ottamaan myrsky vastaan, kuin nopeaan etenemiseen suunnitellussa kevyessä nykyveneessä.

      Merellä passiivinen turvallisuus on mukava juttu.

      • Anonyymi

        Onneksi et joudu koskaan tekemään sitä valintaa.

        Jätetään kilpailu niille, jotka siihen pistää rahansa ja sen päälle enemmän ymmärtää.
        On vaikea kuvietella, että joku, joka pistää muutaman miljoonan asiaan, olisi huonommin perillä siitä kuin tämän palstan parhaatkaan tietäjät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onneksi et joudu koskaan tekemään sitä valintaa.

        Jätetään kilpailu niille, jotka siihen pistää rahansa ja sen päälle enemmän ymmärtää.
        On vaikea kuvietella, että joku, joka pistää muutaman miljoonan asiaan, olisi huonommin perillä siitä kuin tämän palstan parhaatkaan tietäjät.

        Hah, tarkoitatko että vain omakohtaista kokemusta omaavalla on mielestäsi oikeus keskustella Suomi24 -palstalla.

        Aika hiljaista olisi täälläkin, jos pallonkierrosta hitaalla ja nopealla veneellä saisi keskustella vain ko. kokemukset omaavat kirjoittajat.

        Keskustelupoliisi;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hah, tarkoitatko että vain omakohtaista kokemusta omaavalla on mielestäsi oikeus keskustella Suomi24 -palstalla.

        Aika hiljaista olisi täälläkin, jos pallonkierrosta hitaalla ja nopealla veneellä saisi keskustella vain ko. kokemukset omaavat kirjoittajat.

        Keskustelupoliisi;-)

        Täällähän voi puhua bataattimyrskystä


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täällähän voi puhua bataattimyrskystä

        Piti korjata edellistä viestiäni, mutta eihän se onnistu tällä bataatilla Suoli24 bataatilla.

        Piti laittaa:

        Täällähän voi kirjoittaa bataattimyrskystä, eikä puhua.

        Puhukaa yksinänne bataatit.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hah, tarkoitatko että vain omakohtaista kokemusta omaavalla on mielestäsi oikeus keskustella Suomi24 -palstalla.

        Aika hiljaista olisi täälläkin, jos pallonkierrosta hitaalla ja nopealla veneellä saisi keskustella vain ko. kokemukset omaavat kirjoittajat.

        Keskustelupoliisi;-)

        Ei toki.
        Kuka vaan saa sanoa mitä vaan.
        Ajattelin vain, että olisi hyvä, aloittaa sanoilla "En tiedä, mutta haluan kertoa mielipiteeni ", kun ei tiedä.


    • Anonyymi

      No onneksi näillä pohdinnoilla ei ole muuta kuin viihdearvoa. Poijun ja ennätyksiä varten rakennetun kymmenien miljoonien hintaisen trimataaniraaserin välimaastossa ovat kaikki veneemme. Joudumme purjehtimaan sillä kalustolla mitä omistamme.
      seppomartti

    • Anonyymi

      Meidän seurassa yleisin pallonkiertovene on optimistijolla ja se kierrettävä pallo on sataman edistalla aina näköpiirissä. Kisataan kuka kiertää sen nopeimmin. Isommilla pojilla on isommat pallot ja isommat veneet mutta kisan periaatteet on samat.

    • Anonyymi

      Yhden vertailukohdan voi ottaa kilpapurjehduksesta:

      Hitaat veneet: GGR 2018
      Starttasi 17 venettä, maaliin pääsi 5 venettä. Keskytysprosentti: 70,5%

      Nopeat veneet: Vendee Globe 2016/2017
      Starttasi 29 venettä, maaliin pääsi 18 venettä.
      Keskeytysprosentti: 37,9 %

      • Anonyymi

        Eikös CGR:ssä purjehdittu yksin ja koko matka maailman ympäri käymättä maissa. Tuossa Vendee Globessa purjehditaan lyhyemmissä pätkissä isolla miehistöllä ja käydään satamassa vähän väliä.


      • Anonyymi

        Päätit sitten verrata 60 jalkaisia 36 jalkaisiin.

        Miltä luulet tulosluettelon näyttävän, jos veneet olisivatkin saman kokoisia tai kokoero olisikin toisinpäin. Puhumattakaan siitä, että sekä GGR että Vendee Globe -kisailijat saisivat saman tuulidatan käyttöönsä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päätit sitten verrata 60 jalkaisia 36 jalkaisiin.

        Miltä luulet tulosluettelon näyttävän, jos veneet olisivatkin saman kokoisia tai kokoero olisikin toisinpäin. Puhumattakaan siitä, että sekä GGR että Vendee Globe -kisailijat saisivat saman tuulidatan käyttöönsä.

        Vanhoille GGR veneille IMOCA 60 veneitä sopivampi moderni vertailupari voisi olla IC37 Glass, mutta niillä ei ymmärrettävistä syistä tuota samaa non-stop reittiä kisata.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Päätit sitten verrata 60 jalkaisia 36 jalkaisiin.

        Miltä luulet tulosluettelon näyttävän, jos veneet olisivatkin saman kokoisia tai kokoero olisikin toisinpäin. Puhumattakaan siitä, että sekä GGR että Vendee Globe -kisailijat saisivat saman tuulidatan käyttöönsä.

        Ggr-kisaajista moni keskeytti, kun ei huvittanut enää tai terveys petti. Näitä oli jotain 4. Silloin suunnilleen puolelle olisi matka katkennut rikkoontumisten takia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös CGR:ssä purjehdittu yksin ja koko matka maailman ympäri käymättä maissa. Tuossa Vendee Globessa purjehditaan lyhyemmissä pätkissä isolla miehistöllä ja käydään satamassa vähän väliä.

        Vendee globe purjehditaan yksin non-stoppina, ilman ulkopuolista apua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päätit sitten verrata 60 jalkaisia 36 jalkaisiin.

        Miltä luulet tulosluettelon näyttävän, jos veneet olisivatkin saman kokoisia tai kokoero olisikin toisinpäin. Puhumattakaan siitä, että sekä GGR että Vendee Globe -kisailijat saisivat saman tuulidatan käyttöönsä.

        Tuossa verrattiin nopeita ja hitaita veneitä, koosta ei ollut kyse. Vertaus on sinänsä epäreilu, kun GGR:ssä oikeastaan tarkoitus oli vain päästä maaliin (no, kärkikaksikko ajoi ehkä vähän kilpaakin), ja VG:ssä ajetaan oikeasti kilpaa koko ajan riskirajoilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuossa verrattiin nopeita ja hitaita veneitä, koosta ei ollut kyse. Vertaus on sinänsä epäreilu, kun GGR:ssä oikeastaan tarkoitus oli vain päästä maaliin (no, kärkikaksikko ajoi ehkä vähän kilpaakin), ja VG:ssä ajetaan oikeasti kilpaa koko ajan riskirajoilla.

        Vertasit kahden varsin erilaisen purjeveneluokan selviytymisprosentia, et nopeuseroa!

        Ja kuten yleisessä tiedossa on, GGR:n keskeytykset oli seurausta ympärimenoista aiheutuneista maston menetyksistä. Ja murtuvan aallon venettä kaatava vaikutus taas on suorassa suhteessa veneen kokoon, josta tullaan takaisin siihen, ette 60 ja 36 jalkaisia vertaamalla verrataan pääasiassa veneiden koon merkitystä.

        Huomionarvoista myös on, että mastonsa menettäneet GGR veneet lopettivat kilpailunsa. Veneet kuitenkin edelleen kellui ja suojasi kipparinsa, vaikka olivatkin kilpailukyvyttömiä. Ne upotettiin evakuoinnin yhteydessä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös CGR:ssä purjehdittu yksin ja koko matka maailman ympäri käymättä maissa. Tuossa Vendee Globessa purjehditaan lyhyemmissä pätkissä isolla miehistöllä ja käydään satamassa vähän väliä.

        Vendee Globe purjehditaan yksin käymättä kertaakaan maissa. Mikään ulkopuolinen apu ei ole sallittu.


    • Anonyymi

      Bataattireittiä voi kisata bataattiveneillä

      • Anonyymi

        Eikö tämä Bataattikohkaus jo riitä.
        Keksi joku asiallinen keskustelun aloitus, jos haluat täällä kirjoitella. Voit jopa oppiakin jotakin muuta kuin p****n jauhamista.


    • Anonyymi

      Pitää ensiksi tuoda esiin sen pallonkierron tarkoitus joka määrää sen veneen ominaisuudet. Ferrari on kiva auto kun pitää ajaa nopeasti ja näyttävästi mutta käytetty Scania on huomattavasti parempi muutaman kuution sorakuorman siirrossa.
      Kun tarkoituksena on eläkeläispariskunnan matka pallon ympäri ennen kun vanhuus vie voimat, niin varmasti joku isohko moottoripursi jossa on hyvät tilat ihmisille, muonalle, vedelle, varusteille ja polttoaineelle on pallonkierovene ihan parhaasta päästä.
      Jos taas kyse on mahdollisimman nopeasta, kilpailushenkisestä suorituksesta, niin kannattaa vakoilla vaikkapa Huuselan paattia ja sen ominaisuuksia sekä varusteita.
      Molemmissa tapauksissa kannattaa tehdä tai teettää huolellinen merikelpoisuuskatsastus ennen matkalle lähtöä.

      • Anonyymi

        Basaattituulista kirjoitteleville on mainittava, että moottoripursi ei tarkoita moottorivenettä, vaan purjevenettä jossa on moottori.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Basaattituulista kirjoitteleville on mainittava, että moottoripursi ei tarkoita moottorivenettä, vaan purjevenettä jossa on moottori.

        Ja kielipoliisille tiedoksi, että useimmissa purjeveneissä on moottori, vaikka eivät moottoripursia olekaan.

        Taitaa vihannekset olla purjeveneitä tutumpia;-) Surimmalle osalle purjehduskeskustelua lukeneista taisi olla selvää, että basaatilla tarkoitettiin pasaatituulta.

        Vain vihannestietäjälle tuli mieleen bataatti;-)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kielipoliisille tiedoksi, että useimmissa purjeveneissä on moottori, vaikka eivät moottoripursia olekaan.

        Taitaa vihannekset olla purjeveneitä tutumpia;-) Surimmalle osalle purjehduskeskustelua lukeneista taisi olla selvää, että basaatilla tarkoitettiin pasaatituulta.

        Vain vihannestietäjälle tuli mieleen bataatti;-)

        Alkuperäinen ilmaisu oli bataattituuli, eikä basaatituuli. Kyseisen ilmaisun alkuperäinen käyttäjä siis oli vihannestietäjä, eivätkä ilmaisuun puuttuneet purjehtijat.

        Kyse ei todellakaan siis mitenkään voinut olla purjehduksesta jotain tietävän kirjoitusvirheestä, vaan joko tahallisesta trollauksesta, taikka pitkälle edenneestä alzheimerin tai dementian tyyppisestä sairaudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkuperäinen ilmaisu oli bataattituuli, eikä basaatituuli. Kyseisen ilmaisun alkuperäinen käyttäjä siis oli vihannestietäjä, eivätkä ilmaisuun puuttuneet purjehtijat.

        Kyse ei todellakaan siis mitenkään voinut olla purjehduksesta jotain tietävän kirjoitusvirheestä, vaan joko tahallisesta trollauksesta, taikka pitkälle edenneestä alzheimerin tai dementian tyyppisestä sairaudesta.

        Väärin, alkuperäinenilmaisu oli basaattituulireitti::

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/16343369/nopeassa-pallonkiertoveneessa-ei-ole-jarjen-hiventa---#comment-101989568

        Lainaus: "Aloittaja puhui kuitenkin pallonkierrosta, joka tehdään tyypillisesti vallitsevissa olosuhteissa basaattituulireitillä."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Alkuperäinen ilmaisu oli bataattituuli, eikä basaatituuli. Kyseisen ilmaisun alkuperäinen käyttäjä siis oli vihannestietäjä, eivätkä ilmaisuun puuttuneet purjehtijat.

        Kyse ei todellakaan siis mitenkään voinut olla purjehduksesta jotain tietävän kirjoitusvirheestä, vaan joko tahallisesta trollauksesta, taikka pitkälle edenneestä alzheimerin tai dementian tyyppisestä sairaudesta.

        Melko noloa vinoilla toiselle "basaattituulireitillä" kirjoitusvirheestä, jos ei osaa itse edes lukea. Vai että bataattituuli, lueppas uudestaan!

        Se taisi olla vihanneskauppias itse ainoa, jolla luki bataatti ja nyt syykin selvisi. Lukihäiriö!

        Google-haku muuten paljastaa, että kahdella t-kirjaimella kirjoitettu on yllättävän yleinen kirjoitusvrhe! Kyseinen kahden t-kirjaimen kirjoitusasu löytyy jopa wikipediasta.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Bonaire

        Eli suurin virhe on p:n vaihtuminen b:ksi.

        No lukihäiriöinen bataattikauppias tiesi myös moottorilla varustettujen purjeveneiden olevan moottoripursia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Melko noloa vinoilla toiselle "basaattituulireitillä" kirjoitusvirheestä, jos ei osaa itse edes lukea. Vai että bataattituuli, lueppas uudestaan!

        Se taisi olla vihanneskauppias itse ainoa, jolla luki bataatti ja nyt syykin selvisi. Lukihäiriö!

        Google-haku muuten paljastaa, että kahdella t-kirjaimella kirjoitettu on yllättävän yleinen kirjoitusvrhe! Kyseinen kahden t-kirjaimen kirjoitusasu löytyy jopa wikipediasta.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Bonaire

        Eli suurin virhe on p:n vaihtuminen b:ksi.

        No lukihäiriöinen bataattikauppias tiesi myös moottorilla varustettujen purjeveneiden olevan moottoripursia.

        Jotenkin on tullut sellainen tunne, että tämä veneilypalsta on joutunut mielenterveyspotilaiden terapiaosaston haltuun.

        Lapsen tasolla olevat kirjoittajat vatvaavat jonkin toisarvoisen asian kimpussa ja nimittelevät toisiaan kuten koululaiset välitunnilla.
        Sy Lunni


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotenkin on tullut sellainen tunne, että tämä veneilypalsta on joutunut mielenterveyspotilaiden terapiaosaston haltuun.

        Lapsen tasolla olevat kirjoittajat vatvaavat jonkin toisarvoisen asian kimpussa ja nimittelevät toisiaan kuten koululaiset välitunnilla.
        Sy Lunni

        No onhan tämä keskustelu rikkaampaa kuin 2000-luvun alkuvuosina, kun palstalla remelsivät SirBB, Erkki Lihas ja JRxxx (joka aina jaksoi jauhaa niistä COLREGS -säännöistä). Ja suurin osa on vino hymy suupielessä tapahtuvaa suun pieksäntää, joka ainakin kirjoittajaansa huvittaa. Hysin usein joku tosikko menee lankaan. Nokkeluudet ja pieni kettuilu pitävät mielen virkeänä. Mitä tästä tulisi jos kaikki pyörisivät polaarien ja virtauslankojen ympärillä -ei mitään. Minä ainakin tunnustan harrastavani sananokkeluuksia täällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jotenkin on tullut sellainen tunne, että tämä veneilypalsta on joutunut mielenterveyspotilaiden terapiaosaston haltuun.

        Lapsen tasolla olevat kirjoittajat vatvaavat jonkin toisarvoisen asian kimpussa ja nimittelevät toisiaan kuten koululaiset välitunnilla.
        Sy Lunni

        Pasaatituulissa on leppoista matkata, basaattimyrskyssä on siisteintä pyllistää laidan yli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pasaatituulissa on leppoista matkata, basaattimyrskyssä on siisteintä pyllistää laidan yli.

        Basaattituulireitit kulkevatkin veneen sisällä ja ulkona ne haihtuvat taivaantuuliin


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."

      Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi
      Tv-sarjat
      135
      5589
    2. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      33
      3455
    3. Haluan jutella kanssasi Nainen

      Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O
      Ikävä
      17
      1893
    4. Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa

      Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak
      Seinäjoki
      23
      1865
    5. Onko mies niin,

      että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.
      Tunteet
      24
      1720
    6. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      73
      1558
    7. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      14
      1463
    8. Armi Aavikko Malmin hautausmaa

      Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1356
    9. Haluisin suudella ja huokailla

      ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni
      Ikävä
      16
      1347
    10. Miksi näin?

      Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi
      Maailman menoa
      23
      1308
    Aihe