Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja II asteella kunnioitetaan nykyisiä lakeja ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta. Uskonnonharjoituksen liittäminen toiminnan osaksi ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin. Päiväkodin ja koulun vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei sisällytetä jumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksia eikä uskonnollisia toimituksia.
Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.
Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijat pyrkivät uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Se tarkoittaa uskonnonopetuksen pakollisuuden loppumista. Elämänkatsomustiedossa kehitetty tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön.
Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.
Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijat pyrkivät uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Se tarkoittaa uskonnonopetuksen pakollisuuden loppumista. Elämänkatsomustiedossa kehitetty tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kannatetaan. Monen lapsen elämä on vanhempien uskontojen takia, piinallista outojen sääntöjen ja taika-uskon noudattamista, lasten ja nuorten tarpeet jäävät huomioimatta ja aivopesu vaikeuttaa elämässä pärjäämistä.
Riippumaton, puolueeton, asiallinen, hyvinvointiin ja ihmisoikeuksiin perustuva lapsuus ja nuoruus, tulisi olla ihmisoikeus. Koulussa keskityttäisiin vahvistamaan, lasten ja nuorten elämäntaitoja.
Vanhempia ihmisiä voi arvostaa muutenkin, kuin pakottamalla lapset ja nuoret tottelemaan uskontojen määrittelemiä sääntöjä, eli antaa lasten ja nuorten itse päättää, sitten kun ovat täysi-ikäisiä, että haluavatko kuulua johonkin uskontoon, aatteeseen tms. Ensin on tärkeää opetella ihmisarvon ja elämäntaitojen asiat.
Etäopetus tuntuu sujuvan hyvin, ilman aamuhartauksia.
En ole kuullut valitusvirsiä aamuhartauksien puuttumisesta!? Ei ainakaan kodeista.
Tämä saa näköjään laajan kannatuksen.
Kotona voi vielä opettaa kristinuskon asioita;
3 - 4 vuotiaat ymmärtävät niitä paremmin kuin eläke- ja vanhustenkerhon vaparit.
Vapariviha kristittyjä kohtaa ei ulotu koteihin - vielä.
Emme elä Neuvostoliitossa.
No niin, tähän tuli foorumilla meukaavan kristillis-konseravatiivisen fake-kampanjoinnin puheenvuoro. Kiitos siitä.
Mitä 3-4-vuotiaat opettavat? Lasten ja imeväisten suustä...?
Vanhemmat voivat kotona opettaa kaikenlaista, mutta päiväkodin ja koulun pitää jättää tuommoiset uskontoasiat ja rukoiluttamiset pois omasta toiminnastaan.
Tuputusta on ollut uskonnon ja jopa musiikin opetuksen tehtävissä. Katso se tai tuo...
Tarkoitat siis, että on pyydetty katsomaan ja kuuntelemaan jotain liian uskonnollista tai tehtävänanto on uskonnollisesti sitouttavaa?
Yritetäänko lukiolaisiakin pakottaa valitsemaan kirkkojumalanpalveukseen ja ei-uskonnolliseen ohjlemaan/tilaisuuteen osallistumisen välillä?!
Näin on ollut, vaikka heille sopisi vaihtoehdoksi vapaus.
Opetussuunnitelman sitouttamattomuus-velvoite pitää alkaa otaa huomioon tiukasti.
Tämän tavoitteen toteuttamisen ei pitäisi olla niin vaikeata, koska kyse on vain lain ja opetussuunniteman perusteiden voimaan saattamisesta: "Uskonnollinen ja katsomukselinen sitouttamattomuus"
Muutoin kyllä, mutta taustalla kummittelee perustuslakivaliokunnan taannoinen päätös, joka sanoo, että uskonnolllisia tilaisuuksia "saa järjestää". Kuitenkaan ei tarvitse järjestää, ja ops:n linkjauksen valossa ei todellakaan tarvitse järjestää.
Nyt on valmistunut opas perus- ja ihmisoikeuksista opetus- ja kasvatusalalla. Hyvää ja puolinaista. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314105
Uskontojen ja kartsomusten osalta on hyvä johdanto, mutta sen herättämät lupaukset eivät täyty, vaan opas jää pahasti puolitiehen.
Kohdassa "Arjen haasteet ja pedagogiset tehtävät" lähtökohdaksi annetaan HAASTE "Uskonnolliset tilaisuuksien järjestäminen" näin: "Uskontoon ja katsomuksiin liittyvät asiat herättävät paljon tunteita ja keskustelua. Lainsäädäntö, sen tulkinnat ja Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ovat varsin selkeät. Vanhojen käytäntöjen muuttaminen, silloin kun se ylipäätään on tarpeen, voi kuitenkin herättää pelkoja ja vastustusta."
Miksi itse tekstissä ei viitata perusopetuksen opetussuunnitelman perusrteisiin ja varhaiskasvatuksen perusteisiin, joiden mukaan toiminnan tulee olla "uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta", ja pohdita, mitä se tarkoittaa.
Tilanne ei ole käytännössä selkeä, koska esille ei ole nostettu se yksinkertainen ja selkeä ratkaisu, että koulu ja päiväkoti eivät järjestä uskonnollisia tilaisuuksia eivätkä toimituksia, koska sellaiset ovat uskonnollisesti sitouttavia.
Operushalllituksen ohjeissakin mainitaan erikseen, että uskonnolliset tilaisuuudet voidaan jättää liittämättä toimintaan.
Tätä ratkaisua perustelee ingessissä mainittu tärkeä asia: "Negatiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus olla kertomatta omasta vakaumuksestaan tai käyttäytyä tavalla, josta uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voitaisiin päätellä." Nyt tätäkään ei operationalisoida eli käsitellä käytännön kannalta oppaan tekstissä.
Otsikossa on kaksi eri tason asiaa. Tupuksen poistaminen voidaan toteuttaa nopeasti, kun aletaan noudattaa ops:n määäräystä uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta. Opetuksen osalta ensi vaiheen askeleeeksi esitetään ET.n avaamista kaikille niin, että evl pakkojäsenten pakkouskonnon opetus loppuu.
Eivät kaikki kirkon jäsenet halua osallistua uskonnonharjoitustilaisuuksiin säännöllisesti. Se näkyy selvästi kirkossakäyntitilastoisa. Koulun ja päiväkodin ei pidä olla kirkollisempia kuin perheet itse ovat.
Ääh, mitä lässytystä, ei kiinnosta yhtään - paitsi kirjoitella tälle palsalle. t. persöyhöttäjä
Voithan kuitella nostella älyttömiä trollausketjuja.
Opetussuunnitelma on velvoittava säädös. Uskonnollista sitouttamattomuutta pitää siis noudattaa. Mikä tässä on niin vaikeaa?
Liiton tavoitteiston uusimiseen, hyväksymiseen on vielä neljä kuukautta aikaa. Miten kehittäisit, uusisit?
Jos koulu kuitenkin ensi lukuvuonna vieläkin ympää uskonnollisisa tilaisuuksia, se on EI koko kaudeksi.
Asiaa voi edistää myös nyt korona-tilanteeseen liittyen. Siksi voidaan päästä suositukseen päiväkotien, peruskoulujen ja lukioideen uskonnollisista tilaisuuksista luopumisesta:
Opetushallituksen ohjeissa uskontoihin liittyen todetaan jo nyt koulutuksen järjestäjän voivan päätyä siihen, että lukuvuoden ohjelmaan ei liitetä uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia. Tämä mahdollisuuden toteaminen pitää tässä korona-tilanteessa nostaa vähintäänkin suositukseksi koskemaan lukuvuotta 2020-2021. Siitä voisi tulla myös pysyvä linjaus.
Asia on muutenkin perusteltu ja ajankohtainen, sillä opetussuunnitelman perusteissa ja varhaiskasvatuksen perusteissa linjataan velvoittavasti, että opetuksen/toiminnan pitää olla "uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta". Uskonnonharjoitus (kuten jumalanpalvelus kirkossa tai seurakunnan aamuhartaus) on selvästi sitouttavaa toimintaa, jollaisten tulee olla koulu- ja tarhapäivän ulkopuolella.
Opetusta on myös luokkaoppituntien ulkopuolinen koulun toiminta. Koko koulun toiminta on periaatteessa opetusta. Koulupäivän ja opettajien aikaa ei pidä käyttää uskonnonharjoitukseen. Voimavarat tulee keskittää yhteiseen toimintaan niin että oppilaita ei enää jaeta uskonnonharjoitustilaisuuksiin suhtautumisen perusteella.
Opetushalllituksen ohjeissa todetaan päiväkodeille, peruskouluille ja lukiolle seuraavaan tapaan:
"Koulutuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei lukion työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia. Lukio voi tehdä yhteistyötä paikallisten seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien kanssa. Lukio voi sopia, että opiskelijoille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon."
Tämä olisi hyvä saada linjaukseksi kuntien uusissa lukioiden opetussuunnitelmissa, jotka tulevat voimaan elokuussa 2021. Asiasta siis päättää kunta tai yksityiskoulun/-lukioon omistaja.
Tämä perustavoite on kirjattu myös liiton säääntöesitykseen uusiksi säännöiksi.
Kirkon persuhyysääjän kirjoitus tässtä ketjusta nyt vielä puuttuu.
Liittohallituksen esitys liittokokoukselle menee tässä asiassa nyt näin:
4.2 Uskonnon opetus ja tuputus poistetaan kouluista
Varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja II asteella kunnioitetaan nykyisiä lakeja ja opetussuunnitelmia, joiden mukaan toiminnan tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta” ja tunnustuksetonta. Uskonnonharjoituksen liittäminen toiminnan osaksi ei kuulu päivähoidon ja oppilaitosten tehtäviin. Päiväkodin ja koulun vuosisuunnitelmiin ja päiväohjelmiin ei sisällytetä jumalanpalveluksia, hartaustilaisuuksia eikä uskonnollisia toimituksia.
Uskonnonopetus lopetetaan varhaiskasvatuksessa, peruskoulussa ja lukiossa. Uskonnoista ja katsomuksista opettamiseen ei tarvita omaa oppiainetta. Kyseiset teemat voidaan käsitellä osana historian, yhteiskuntaopin, filosofian ja etiikan sekä äidinkielen opetusta. Filosofian ja siihen liittyvän etiikan opetus on perusteltua aloittaa jo peruskoulussa.
Nykyisen oppiainejaon vallitessa Vapaa-ajattelijat pyrkivät uskonnonopetukselle vaihtoehtoisen elämänkatsomustiedon aseman vahvistamiseen ja sen avaamiseen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi. Se tarkoittaa uskonnonopetuksen pakollisuuden loppumista. Elämänkatsomustiedossa kehitetty tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön.
Monetkin asiat kaipaavat ihan muuta pohdintaan kuin sitä mitä uskonnot sanovat. Elämänkatsomustiedossa kehitetty tapa käsitellä asioita ilman sidonnaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin tulee saada laajempaan käyttöön.