Hesarissa laaja juttu lukivaikeudesta HS 16/4-20, lienee maksumuurin takana. Tässä otteita:
1. Jos värien oppiminen on lapselle hankalaa, sanat menevät helposti sekaisin, ajanmääreet ovat vaikeita ja kiertoilmaukset arkipäivää, lapsi voi kärsiä lukivaikeudesta. Lukivaikeus on useimmiten havaittavissa jo ennen kuin lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan. --- Siirtymätilanteet voivat olla vaikeita, vaatteiden pukemisjärjestys hankala muistaa, tarkkaavaisuudessa voi olla ongelmia, ja lapsi saattaa vältellä askartelua, kynätehtäviä tai palapelien kokoamista.
2. Lukivaikeun omaava lapsi voi oppia puhumaan tavallista hitaammin, ja opitut sanat voivat toisinaan unohtua pitkäksi aikaa. Lapsi saattaa käyttää kiertoilmaisuja tavaroiden ja asioiden täsmällisten nimien sijaan ja pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen sanoissa kuten tuli ja tuuli voi olla hankalaa. Yhdyssanojen osat voivat vaihtaa paikkaa ja täsmällisten käsitteiden omaksuminen voi olla hankalaa: tyynyliina voi muuttua tyynylakanaksi.
3. Lyhytkestoinen työmuisti saattaa olla tavallista heikompi. Pitkien sanallisten ohjeiden sisäistäminen voi olla hankalaa, mikä voi näkyä esimerkiksi levottomuutena, hämmennyksenä tai haahuiluna keskittymisen sijaan.
4. Lapsi, jolla on lukivaikeus, on yhtä fiksu ja älykäs kuin kuka tahansa, mutta hänen aivonsa toimivat tavallisesta poikkeavalla tavalla, mikä voi hankaloittaa myös sosiaalisia tilanteita.
5. Moni nykyaikuinen on kantanut kouluvuodet murskaavaa ajatusta omasta tyhmyydestään. Jo esikouluikäinen osaa verrata itseään muihin. Jos lapsi havaitsee, ettei opi samaan tapaan kuin muut, aikuisten on tärkeä tietää, mistä on kyse, ja osata tukea oppimista, jotta lapsi ei ala syyttää osaamattomuudesta itseään.
6. Lukiessa keskenään paikkaa vaihtavat kirjaimet, tunne, että rivit pomppivat kirjassa, oikeinkirjoitusvirheet tai lukunopeuden hitaus ovat voineet olla asioita, joita on hävetty ja joista on siksi kärsitty hiljaa. Jollakin lukivaikeuden aiheuttama uupumus on voinut tulla vastaan esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa, toinen on päntännyt opiskeluaikana oppikirjoja yökaudet samaan aikaan, kun opiskelukaverit ovat nauttineet opiskelijaelämästä.
7. Perimä selittää jopa yli puolet lukivaikeuksista. On tyypillistä, että oman lapsen haasteita seuratessaan vanhempi oivaltaa, että on törmännyt niihin myös itse, vaikka ei olisi osannut yhdistää niitä lukivaikeuteen tai sitä ei olisi koskaan diagnosoitu. --- Sekä lapselle että aikuiselle on yleensä iso helpotus, kun selviää syy sille, miksi esimerkiksi lukeminen on hitaampaa ja hankalampaa kuin muille.
8. Lukivaikeus ei ole sairaus, eikä siihen ole parannuskeinoa, kuten lääkkeitä. Useimmiten paras apu lapselle on tuki ja ymmärtävä suhtautuminen. Tärkeintä on, että lapsen itsetunto turvataan ja hän saa positiivisia oppimiskokemuksia lukivaikeuksista huolimatta. Lapsen kiinnostus ja motivaatio kirjoitettuun kieleen ja lukemiseen tulee säilyttää.
9. LUKIVAUVA-tutkimushankkeessa on selvitetty, voiko lukivaikeusriskin tunnistaa jo vauvaikäisen aivotoimintaa mittaamalla. Puheäänteiden käsittely vauvan aivoissa on erilaista, jos vastasyntyneellä on perinnöllinen lukivaikeusriski. --- Automaattisesti tämä ei kuitenkaan tarkoita lukivaikeutta, eikä tutkijoilla ole yhtenäistä näkemystä siitä, miksi lukivaikeus puhkeaa joillekin. Se sen sijaan monet kielenkehityksen ja tarkkaavaisuuden häiriöt näyttäisivät olevan samaa oireperhettä: tämä selittäisi sitä, miksi samassa perheessä yhdellä lapsella on ehkä lukivaikeus, toisella ADHD ja kolmannella molemmat.
10. Lukivaikeuden omaavien tiedetään usein loistavan muun muassa luovuutta tai matemaattisia taitoja vaativissa tehtävissä. Esimerkiksi arkkitehdeissa ja taiteilijoissa on monia, joilla on lukivaikeus.
Juttuun oli tullut aivan erinomainen yleisöpalaute, tässä oleellisin:
"Lukivaikeuden omaavan ihmisen tulisi saada erivapaus opiskella vain yhtä vierasta kieltä, yleensä se olisi englanti --- yhteiskunta kategorisesti on vaatinut toisen kotimaisen kielen ja vielä kolmanenkin vieraan kielen opinnot ennen kuin korkeakouluopintojen ovia on avattu. Ihan tarpeetonta, koska silloin lahjakkuudet jäävät hyödyntämättä. Artikkelissa mainittu arkkitehtikin on korkakoulututkinto. Muitakin on."
1. Jos värien oppiminen on lapselle hankalaa, sanat menevät helposti sekaisin, ajanmääreet ovat vaikeita ja kiertoilmaukset arkipäivää, lapsi voi kärsiä lukivaikeudesta. Lukivaikeus on useimmiten havaittavissa jo ennen kuin lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan. --- Siirtymätilanteet voivat olla vaikeita, vaatteiden pukemisjärjestys hankala muistaa, tarkkaavaisuudessa voi olla ongelmia, ja lapsi saattaa vältellä askartelua, kynätehtäviä tai palapelien kokoamista.
2. Lukivaikeun omaava lapsi voi oppia puhumaan tavallista hitaammin, ja opitut sanat voivat toisinaan unohtua pitkäksi aikaa. Lapsi saattaa käyttää kiertoilmaisuja tavaroiden ja asioiden täsmällisten nimien sijaan ja pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen sanoissa kuten tuli ja tuuli voi olla hankalaa. Yhdyssanojen osat voivat vaihtaa paikkaa ja täsmällisten käsitteiden omaksuminen voi olla hankalaa: tyynyliina voi muuttua tyynylakanaksi.
3. Lyhytkestoinen työmuisti saattaa olla tavallista heikompi. Pitkien sanallisten ohjeiden sisäistäminen voi olla hankalaa, mikä voi näkyä esimerkiksi levottomuutena, hämmennyksenä tai haahuiluna keskittymisen sijaan.
4. Lapsi, jolla on lukivaikeus, on yhtä fiksu ja älykäs kuin kuka tahansa, mutta hänen aivonsa toimivat tavallisesta poikkeavalla tavalla, mikä voi hankaloittaa myös sosiaalisia tilanteita.
5. Moni nykyaikuinen on kantanut kouluvuodet murskaavaa ajatusta omasta tyhmyydestään. Jo esikouluikäinen osaa verrata itseään muihin. Jos lapsi havaitsee, ettei opi samaan tapaan kuin muut, aikuisten on tärkeä tietää, mistä on kyse, ja osata tukea oppimista, jotta lapsi ei ala syyttää osaamattomuudesta itseään.
6. Lukiessa keskenään paikkaa vaihtavat kirjaimet, tunne, että rivit pomppivat kirjassa, oikeinkirjoitusvirheet tai lukunopeuden hitaus ovat voineet olla asioita, joita on hävetty ja joista on siksi kärsitty hiljaa. Jollakin lukivaikeuden aiheuttama uupumus on voinut tulla vastaan esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa, toinen on päntännyt opiskeluaikana oppikirjoja yökaudet samaan aikaan, kun opiskelukaverit ovat nauttineet opiskelijaelämästä.
7. Perimä selittää jopa yli puolet lukivaikeuksista. On tyypillistä, että oman lapsen haasteita seuratessaan vanhempi oivaltaa, että on törmännyt niihin myös itse, vaikka ei olisi osannut yhdistää niitä lukivaikeuteen tai sitä ei olisi koskaan diagnosoitu. --- Sekä lapselle että aikuiselle on yleensä iso helpotus, kun selviää syy sille, miksi esimerkiksi lukeminen on hitaampaa ja hankalampaa kuin muille.
8. Lukivaikeus ei ole sairaus, eikä siihen ole parannuskeinoa, kuten lääkkeitä. Useimmiten paras apu lapselle on tuki ja ymmärtävä suhtautuminen. Tärkeintä on, että lapsen itsetunto turvataan ja hän saa positiivisia oppimiskokemuksia lukivaikeuksista huolimatta. Lapsen kiinnostus ja motivaatio kirjoitettuun kieleen ja lukemiseen tulee säilyttää.
9. LUKIVAUVA-tutkimushankkeessa on selvitetty, voiko lukivaikeusriskin tunnistaa jo vauvaikäisen aivotoimintaa mittaamalla. Puheäänteiden käsittely vauvan aivoissa on erilaista, jos vastasyntyneellä on perinnöllinen lukivaikeusriski. --- Automaattisesti tämä ei kuitenkaan tarkoita lukivaikeutta, eikä tutkijoilla ole yhtenäistä näkemystä siitä, miksi lukivaikeus puhkeaa joillekin. Se sen sijaan monet kielenkehityksen ja tarkkaavaisuuden häiriöt näyttäisivät olevan samaa oireperhettä: tämä selittäisi sitä, miksi samassa perheessä yhdellä lapsella on ehkä lukivaikeus, toisella ADHD ja kolmannella molemmat.
10. Lukivaikeuden omaavien tiedetään usein loistavan muun muassa luovuutta tai matemaattisia taitoja vaativissa tehtävissä. Esimerkiksi arkkitehdeissa ja taiteilijoissa on monia, joilla on lukivaikeus.
Juttuun oli tullut aivan erinomainen yleisöpalaute, tässä oleellisin:
"Lukivaikeuden omaavan ihmisen tulisi saada erivapaus opiskella vain yhtä vierasta kieltä, yleensä se olisi englanti --- yhteiskunta kategorisesti on vaatinut toisen kotimaisen kielen ja vielä kolmanenkin vieraan kielen opinnot ennen kuin korkeakouluopintojen ovia on avattu. Ihan tarpeetonta, koska silloin lahjakkuudet jäävät hyödyntämättä. Artikkelissa mainittu arkkitehtikin on korkakoulututkinto. Muitakin on."
Vastaukset 80
Vanhimmat
Pakkoenglannittaja näemmä taas haukkana paikalla pakottamassa.
Sotket.
Jankutat.
Tottahan tuo oli.
Sotket.
Onkos se väritesti jo tehty?
Sotket.
Eli värit menivät sekaisin, eli sotkuun?
:-)
Sotket.
Selvennä, tai edes, sievennä :-)
Sotket.
sot-ket :-)
Juttuun oli tullut aivan erinomainen yleisöpalaute, tässä oleellisin:
"Lukivaikeuden omaavan ihmisen tulisi saada erivapaus opiskella vain yhtä vierasta kieltä, yleensä se olisi englanti --- yhteiskunta kategorisesti on vaatinut toisen kotimaisen kielen ja vielä kolmanenkin vieraan kielen opinnot ennen kuin korkeakouluopintojen ovia on avattu. Ihan tarpeetonta, koska silloin lahjakkuudet jäävät hyödyntämättä. Artikkelissa mainittu arkkitehtikin on korkakoulututkinto. Muitakin on."
Kuka se kissanhännän nostaa ellei pakkoenglannittaja itse?
Taitaisi muuten espanja olla parempi vaihtoehto lukivaikeuksisille, maailmankieli jolla on yhtä tarkka oikeinkirjoitus kuin suomella.
Kirjoitusasun helppous plussaa - mutta käytön vähäisyys täällä huikean iso miinus.
Kyllä sille käyttöä löytyy, kun annetaan löytyä, eikä ängetä pyhää pakkoenglantia joka paikkaan.
Siis laswketaanko ruotsi myös vieraaksi kieleksi, mitä se tietysti onkin suomalaisille?
Vai joutuuko nuo ressukat kuitenkin lukemaan pakkoruotsinsa?
Valitettavasti pakkoruotsista ei myönnetä vapautuksia lukivaikeuden vuoksi.
Näille oppilaille nimenomaan heille vieras kieli on iso ponnistus - eikä se useimmille tartu, ellei kielellä ole päivittäistä käyttöä.
Jahas taasen tätä liturgiaa, lukihäiriöiset eivät ole tyhmiä.
Lukivaikeuden omaavat joutuvat tekemään kohtuuttomasti työtä kielten kanssa. Ja opittu katoaa vielä nopeammin kuin meiltä muilta.
No sittenhän englanti on se huonoin vaihtoehto lukivaikeuksiselle, ei mitään logiikka oikeinkirjoituksessa.
Taisit todistaa väitteeni vääräksi, ainakin omalta kohdaltasi.
Englannin järkevyys kielivalintana perustuu sen käytettävyyteen - opiskelu, työ, matkat, netti, kaverit eri puolilla maailmaa. Jos yhden vieraan kielen opettelet, niin se on ilman muuta englanti.
Kirjoitustapa on englannin heikkous.
Osalle englannin kirjoittaminen onkin hankalaa, mutta osa lukee sanat kokonaisina ja muistaa ne myös ikään kuin kiinalaisina merkkeinä - silloin englanti on helpompi kuin kielet, joissa adjektiivit ja substantiivit taipuvat.
Jos kuulette lukivaikeuden omaavan lukevan ääneen suomea, niin voitte havaita, miten sanojen loput katoavat, vaihtuvat, voivat siirtyä edelliseen tai seuraavaan sanaan. Tämä johtuu siitä, että osa lukivaikeuksista johtuu silmän pienistä liikkeistä ja tässä mekanismissa olevista ongelmista. Silloin englanti on helpompi, koska silmä voi nielaista sanan kerralla.
Nämä ovat mielenkiintoisia asioita.
minulla on jonkin asteinen lukihärö.
Olenko siis taiteellinen asperger-pöljä vai väärinymmärretty suuri filosofipallinaama?
Ehkä olet vain uniikki ja ihana.
ihanaa.
Tätä lisää.
Huomasin juuri olevani varsin perso kehumiselle :-)
Miten niin ilman muuta. Eiköhän työ, matkat, opiskelu, netti yms. onnistu yhtä hyvin jollakin muulla kielelläkin?
Englannin valinnalle pitäisi vaatia hyvät perusteet.
Ei onnistu. Englanti on yleisavain, maaiman nuorison yhteinen kieli.
Pistetään mieleen.
Mukavaa on mukava kehua.
Onnistuu!
Pakkoruotsittajien sadismia ja tuhoamisviettiä.
Pakkoenglannittajan sadismia ja tuhoamisviettiä?
Englanti ei ole yleisavain, se on pikemminkin lukko, joka sulkee 5/7 maailmasta ulkopuolelle.
Tästä saa hyvän käsityksen lukivaikeudesta:
1. Jos värien oppiminen on lapselle hankalaa, sanat menevät helposti sekaisin, ajanmääreet ovat vaikeita ja kiertoilmaukset arkipäivää, lapsi voi kärsiä lukivaikeudesta. Lukivaikeus on useimmiten havaittavissa jo ennen kuin lapsi oppii lukemaan ja kirjoittamaan. --- Siirtymätilanteet voivat olla vaikeita, vaatteiden pukemisjärjestys hankala muistaa, tarkkaavaisuudessa voi olla ongelmia, ja lapsi saattaa vältellä askartelua, kynätehtäviä tai palapelien kokoamista.
2. Lukivaikeuden omaava lapsi voi oppia puhumaan tavallista hitaammin, ja opitut sanat voivat toisinaan unohtua pitkäksi aikaa. Lapsi saattaa käyttää kiertoilmaisuja tavaroiden ja asioiden täsmällisten nimien sijaan ja pitkän ja lyhyen vokaalin erottaminen sanoissa kuten tuli ja tuuli voi olla hankalaa. Yhdyssanojen osat voivat vaihtaa paikkaa ja täsmällisten käsitteiden omaksuminen voi olla hankalaa: tyynyliina voi muuttua tyynylakanaksi.
3. Lyhytkestoinen työmuisti saattaa olla tavallista heikompi. Pitkien sanallisten ohjeiden sisäistäminen voi olla hankalaa, mikä voi näkyä esimerkiksi levottomuutena, hämmennyksenä tai haahuiluna keskittymisen sijaan.
4. Lapsi, jolla on lukivaikeus, on yhtä fiksu ja älykäs kuin kuka tahansa, mutta hänen aivonsa toimivat tavallisesta poikkeavalla tavalla, mikä voi hankaloittaa myös sosiaalisia tilanteita.
5. Moni nykyaikuinen on kantanut kouluvuodet murskaavaa ajatusta omasta tyhmyydestään. Jo esikouluikäinen osaa verrata itseään muihin. Jos lapsi havaitsee, ettei opi samaan tapaan kuin muut, aikuisten on tärkeä tietää, mistä on kyse, ja osata tukea oppimista, jotta lapsi ei ala syyttää osaamattomuudesta itseään.
6. Lukiessa keskenään paikkaa vaihtavat kirjaimet, tunne, että rivit pomppivat kirjassa, oikeinkirjoitusvirheet tai lukunopeuden hitaus ovat voineet olla asioita, joita on hävetty ja joista on siksi kärsitty hiljaa. Jollakin lukivaikeuden aiheuttama uupumus on voinut tulla vastaan esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa, toinen on päntännyt opiskeluaikana oppikirjoja yökaudet samaan aikaan, kun opiskelukaverit ovat nauttineet opiskelijaelämästä.
7. Perimä selittää jopa yli puolet lukivaikeuksista. On tyypillistä, että oman lapsen haasteita seuratessaan vanhempi oivaltaa, että on törmännyt niihin myös itse, vaikka ei olisi osannut yhdistää niitä lukivaikeuteen tai sitä ei olisi koskaan diagnosoitu. --- Sekä lapselle että aikuiselle on yleensä iso helpotus, kun selviää syy sille, miksi esimerkiksi lukeminen on hitaampaa ja hankalampaa kuin muille.
8. Lukivaikeus ei ole sairaus, eikä siihen ole parannuskeinoa, kuten lääkkeitä. Useimmiten paras apu lapselle on tuki ja ymmärtävä suhtautuminen. Tärkeintä on, että lapsen itsetunto turvataan ja hän saa positiivisia oppimiskokemuksia lukivaikeuksista huolimatta. Lapsen kiinnostus ja motivaatio kirjoitettuun kieleen ja lukemiseen tulee säilyttää.
9. LUKIVAUVA-tutkimushankkeessa on selvitetty, voiko lukivaikeusriskin tunnistaa jo vauvaikäisen aivotoimintaa mittaamalla. Puheäänteiden käsittely vauvan aivoissa on erilaista, jos vastasyntyneellä on perinnöllinen lukivaikeusriski. --- Automaattisesti tämä ei kuitenkaan tarkoita lukivaikeutta, eikä tutkijoilla ole yhtenäistä näkemystä siitä, miksi lukivaikeus puhkeaa joillekin. Se sen sijaan monet kielenkehityksen ja tarkkaavaisuuden häiriöt näyttäisivät olevan samaa oireperhettä: tämä selittäisi sitä, miksi samassa perheessä yhdellä lapsella on ehkä lukivaikeus, toisella ADHD ja kolmannella molemmat.
10. Lukivaikeuden omaavien tiedetään usein loistavan muun muassa luovuutta tai matemaattisia taitoja vaativissa tehtävissä. Esimerkiksi arkkitehdeissa ja taiteilijoissa on monia, joilla on lukivaikeus.
"Esimerkiksi arkkitehdeissa ja taiteilijoissa on monia, joilla on lukivaikeus."
Kuulostaihan horoskoopille :-)
Lukivaikeuden omaavat leijonat voivat ryhtyä media-alalle mutta härkien ja kalojen on syytä pysytellä Suomi24-palstoilla.
juuri näin :-)
Minulla on kummilapsi, joka käy yläkoulua. Hän lukee jo kolmea vierasta kieltä. Tämä on hänen oma valintansa, kukaan ei ole pakottanut. Kielet kiinnostavat, vaikka ovatkin vaikeita. Lukioon hän aikoo myös mennä.
Ei pitäisi jakaa ihmisiä kategorioihin. Antaa kaikkien opiskella. Aina ei tarvitse olla kymppiä joka aineessa.
Omana kouluaikanani lukiossa palkittiin oppilas koulumyönteisyydestä. Hänen keskiarvonsa oli tasan 7, mutta hän suhtautui kouluun ja opiskeluun positiivisesti.
Vielä lisään, että kummilapsella on siis lukivaikeus.
Kaikkia lapsia tulee kannustaa, ei painaa heitä alas vihjailemalla, että he eivät opi kieliä.
Ja jos ajattelee lukivaikeutta ja siihen liittyvää hahmottamisen vaikeutta, niin esim. ruotsi ja espanja sopivat ääntämisen ja kirjoitusasun vuoksi paremmin lukivaikeudesta kärsivälle kuin vaikkapa ranska, englanti ja venäjä.
Onnea hänelle - et voi kuitenkaan yleistää yhden lapsen kolmen kielen lukemista muihin. - Jos hän vielä käy ruotsinkielistä koulua, niin hänellä on mahdollisuus päästä seiskan keskiarvolla lukioon. Suomenkielisissä lukiossa pääkaupunkiseudulla pääsyrajat ovat lähinnä kiitettäviä.
Tutullani, joka on kieltenopettaja, on myös tytär eikä hänellä ole yhtään ylimääräisiä kieliopintoja, vaikka äiti voisi häntä opettaa, koska kielet ovat hänelle niin vaikeita.
Ei tarvitse vihjata. Tervetuloa peruskoulun erityisopetukseen katsomaan.
Emme voi lähteä siitä, että kaikilla on lukivaikeus. Toisaalta pitää ymmärtää, että lukivaikeus ei välttämättä ole mikään este millekään.
Jos pakkoruotsista saisi vapautuksen lukivaikeudun vuoksi, mikäli olisi kohtuullista, ja myös maahanmuuttajataustan vuoksi sekä erilaisten kielellisten ongelmien vuoksi, tilanne olisi tältä osin ok.
Nyt vain vapautuksia ei myönnetä, koska vapautuksia tarvitsisi noin kolmannes oppilaista - ja silloin pakko murenisi siihen, etteivät muut hyväksyisi vain heihin kohdistettua ruotsin pakollisuutta.
Tämä kuvio kertoo hyvin oleellisia asioita pakkoruotsista, sen suosiosta ja keinoista, jolla sitä pidetään yllä...
Et sinä välitä pätkääkään erikoisryhmien ongelmista, sinä ajat vain omaa ilkeää agendaasi.
Minä teen jopa osan päivätyöstäni erityisryhmien aseman parantamiseksi.
Mutta sinä vain suljet silmäsi ja hehkutat pakkoruotsia.
Kiitos, sitähän minäkin että et sinä välitä pätkääkään erikoisryhmien ongelmista, sinä ajat vain omaa ilkeää agendaasi.
Ilkeä olet sinä.
Miten se liittyy tähän palstaan tälläkään kertaa?
Kielipolitiikan pitäisi vastata runsaan erityisoppilasjoukon kielellisistä oikeuksista. Heille useimmille pakkoruotsi on turha riesa ja kouluttautumisen este. Heitä on paljon enemmän kuin niitä, joita pakkoruotsilla pitäisi palvella.
Älä viitsi ratsastaa erikoisryhmillä ajaaksesi omaa agendaasi. Et sinä todellisuudessa piittaa noiden ryhmien ongelmista.
Kielifennomaanille lukivaikeus on pelkkä keppihevonen: Kielifennomaanin mielestä lukuvaikeudesta kärsivä ei opi ruotsia, mutta minkä muun kielen tahansa - vaikka kiinan - hän oppii. Lukivaikeus katoaa kuin salamanikusta, kunhan 'pakkoruotsi' poistuu.
Nyt puhut pehmoisia. Ei ole ehdotettu lukivaikeuden omaavalle pakkokiinaa. ;)
No suurinpiirtein samanlaista kieltä kuitenkin: taipumattomia sanoja peräkkäin ilman logiikkaa, kirjoitus kuvakirjoitusta, tosin tässä nuo "kuvat" on muodostettu aakkosista, siveltimenvetojen sijaan. Toonit sentään puuttuvat, tosin natiivipuhujat keikuvat kummallisesti siitä huolimatta ;-)
Kansaneläkelaitos rekrytoi kuuroja ja sokeita paikkaajiksi. Ymmärtämättömyys lasketaan eduksi.
Näon ja kuulon voi korvata, muttei puuttuvaa moraalia - sillä puutteella pääsee vain RKP:n trolliksi.
Taidat olla maksuttu trolli, kun tunnet asiat noin hyvin.
Ettei oleellinen unohtuisi:
Kielipolitiikan pitäisi vastata runsaan erityisoppilasjoukon kielellisistä oikeuksista.
Heille useimmille pakkoruotsi on turha riesa ja kouluttautumisen este.
Heitä on paljon enemmän kuin niitä, joita pakkoruotsilla pitäisi palvella.
Zebran och ränderna.
V.S.B.
Tämä on kohtuullinen lähtökohta:
"Lukivaikeuden omaavan ihmisen tulisi saada erivapaus opiskella vain yhtä vierasta kieltä, yleensä se olisi englanti --- yhteiskunta kategorisesti on vaatinut toisen kotimaisen kielen ja vielä kolmanenkin vieraan kielen opinnot ennen kuin korkeakouluopintojen ovia on avattu. Ihan tarpeetonta, koska silloin lahjakkuudet jäävät hyödyntämättä. Artikkelissa mainittu arkkitehtikin on korkakoulututkinto. Muitakin on."
Miksi juuri pyhä pakkoenglanti?
Jos voisit itse valita lapsellesi vain yhden vieraan kielen, minkä valitsisit ja miksi?
Ruotsi?
Tämä on hyvä kysymys, anna nyt jokin ehdotus ;)
Jotta pääsisit illkumaan muita kieliä ja ylistämään pyhää pakkoenglantiasi?
Tähän ei saatu vastausta.
Jos voisit itse valita lapsellesi vain yhden vieraan kielen, minkä valitsisit ja miksi?
Ruotsi?
Miksi tuon yhden kielen pitäisi olla nimenomaan pyhä pakkoenglantisi?
Olisiko pyhätaiei mutta oikeastipakollinen ruotsi parempi?
Maailmassa on muitakin kieliä kuin pyhä pakkoenglanti ja ruotsi.
Ei ole uskottavaa, että sinä ajaisit lukivaikeudesta kärsivän etua, tai olisit edes huolissasi.
Olet kielifennomaani, ja tarkoitusperäsi eivät ole hyvät. Me kaikki tiedämme tämän, sinä mukaan lukien.
Nyt kirjoitat itsestäsi: et välitä pätkääkään sen paremmin normioppilaista kuin erityisoppilaista ja heidän ongelmistaan. Sinulla kaikki pyörii ruotsipakon puolustamisen ympärillä.
Nyt kirjoitat itsestäsi: et välitä pätkääkään sen paremmin normioppilaista kuin erityisoppilaista ja heidän ongelmistaan. Sinulla kaikki pyörii ENGLANTIpakon puolustamisen ympärillä.
Et itsekään valitsisi lapseltasi englantia pois, miksi siis syyttää muita englannin valitsemisesta - se on edelleenkin valinnaiskieli ja vältettävissä, jos halua olisi.
Siinähän se ongelma onkin, englanti kun ei oikein ole vältettävissä eikä oikein valinnaiskielikään, koska ainoa valinnaisuus englannissa on aloitusajankohta,
Ei vieraita kieliä tarvitse enää opetella, käyttäkää Google-kääntäjää. Se ei vaadi lukutaitoa sen enempää kuin kirjoitustaitoakaan, se nimittäin osaa puhua.
Nämä uudet ratkaisut helpottavat jatkossa ihmisten elämää paljon.
Pakko tosiaan haittaa paljon suurempaa joukkoa kuin on se ruotsinkielisten joukko, jota pakkoruotsilla pitäisi palvella. Tämän on muututtava.
"Elämme sopeutumisvaihetta matkalla johonkin uuteen, - missä joudutaan luopumaan siitä, että kaikki toimii myös ruotsiksi."
Sotket.
Ympyräsi. Mutta se on vain kupla. Astu ulos kuplasta.
Astu itse.
Erilaiset oppijat ovat valtavan suuri ryhmä yhteisössämme - ryhmä, jota ei kohdella oikein.
Pakkoruotsi on yksi, mutta suuri ongelmakohta heidän opiskelussaan.
On muitakin. Yhteisenä tekijänä on haluttomuus ymmärtää heidän arvonsa ja ihmisyytensä. Taustalla on niin pitkä vähättelyn kierre.
Olet varsin ilkeä ihminen kun ajat omaa agendaasi erityisryhmän kustannuksella ja näin vähättelet heitä lisää.