Professori Lori Beaman Ottawan yliopistosta vieraili Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” -hankkeen (2019-2020) tapaamisessa Helsingissä 28-29.11.2019. Tapaamisen aiheena oli ”Uskonnottomuuden monet muodot – Multifaceted non-religiosity”. Hankkeen koordinaattori, uskontotieteen väitöskirjatutkija Laura Kokkonen kirjoittaa seuraavassa luennon keskeisistä ajatuksista. https://katsomukset.fi/2019/12/05/uskontoa-vai-kulttuuria/
USKONTOA VAI KULTTUURIA? Professori Lori Beaman Ottawan yliopistosta
Anonyymi
2951
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
"Nämä tapaukset osoittavat, miten uskonnon näkyminen julkisessa tilassa herättää keskustelua Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa."
Enemmistöuskonnon symboleita ja käytänteitä perustellaan kasvavissa määrin ”meidän kulttuurinamme ja perintönämme.” Beaman kysyikin, kenen kulttuurista ja kenen perinnöstä puhumme? Mikä perintö on säilyttämisen ja suojelemisen arvoista? Ja missä vaiheessa kristinuskosta tulee perintö? Hän käsitteli pääosin kanadalaista kontekstia, mutta kutsui kuulijoitaan pohtimaan Suomea ja sitä, miten vaikeaa on tunnistaa julkisen tilan symbolien ja käytänteiden kietoutuminen etuoikeuksiin ja valta-asemaan. Beaman ehdottikin, että tilanne vaatii uudelleen neuvottelua ja historiallisten enemmistöryhmien etuoikeuden tunnistamista.
Tuo on kauniisti ilmaistu,. että silmät pitää avata ja havahtua huomaanmaan tilaneen epäyhdenvertaisuus eli syrjivyys.
"Beaman lopetti luentonsa pohdintaan siitä, kuinka ihmiset voivat kokea uhkana jos heidän omalla uskonnollaan on perinteisesti tärkeä asema julkisessa tilassa, ja yhteiskunta ryhtyy tekemään tilaa muille uskonnoille. Kyse on kuitenkin suunnasta, jossa kaikilla ihmisillä kuuluisi olla tunne siitä, että heillä on paikka yhteiskunnassa."
Tervetuloa vaan kaikki uskonnot näkymään julkisessa tilassa!
Julkinen tila ei tarkoita sitä, että oppilaitosten toimintaan ympätään yhdenkään uskonnon jumalanpalveluksia ja hartauksia. Opetus on julkista, sinne voi mennä katsomaan, mutta ei kuitenkaan harjoittamaan lähetystyötoimintaa.
Beaman ei taida palstaa lukea, että tietäisi mitä julkinen tila tarkoittaa.
Mitä seta käy kouluissa katsomassa?
Missä vaiheessa kielikin alkaa olla symboli eriarvoisuudesta ja ylivallasta? Eikö se ole väärin, että tänne muuttavat joutuvat opettelemaan meidän kieltämme emmekä opettele heidän kieltään?
Monikulttuurisuus tuottaa pelkkiä ongelmia. Kanadan alkuperäisasukkaat eivät liene siitä eri mieltä.
Suomalaisessa konstekstissa kysymys on kristillisten kirkkojen paikasta. Kultuuriako? Edustavatko esim. kirkkorakennukset suomalaita kulttuuria? Eivät, sillä ne eivät edusta suomalaista kulttuuria, vaan lainakulttuuria Lähi-idästä.
Nim. Meingott
Myöskään eduskuntatalo ei edusta paikallista kulttuuria, vaan on kivipintaansa myöten tuontitavaraa. Vaparien logiikalla kai sitäkään ei tulisi pitää yllä verovaroin.
Sekä että, mutta kulttuurimmuuttu, kehittyy, maallistuu. Siiinä kehityksessä on pitkä linja.
Kyllähän tuossa kaunopuheisesti kehotetaan valmistautumaan siihen, että kulttuuri muuttuu ja siten myös julkisen vallaan puolen pitää muuttua.
Julkisen vallan muuttuminen Suomessa tarkoittaa valtiokirkon jäämistä historiaan ja julkisen vallan asennoitumisen muutosta.
Juurikin näin! Julkisen vallan suhtautumisen pitää muuttua. Neutraliteettiperiaate kunniaan.
Ihan sama, kumpaa. Pääasia on, että valtio suhtautuu neutraalisti.
Valtiokirkollisuus ei ole suositeltavaa. Suositus Suomelle. Kiitos siitä.
Johtopäätös: julkisen vallan neutraliteettiperiaate. Operationaalistetaan se.
Merkittävä kanadalaisen professorin puheenvuoro, joka antaa hyviä vinkkejä suomalaiseen kehitystyöhön kirkon ja valtion suhteessa.
Kohteliaasti mutta selvästi esitti kirkon ja valtion erottamista.
Professori kritisoi valtiokirkkoa ja antoi varovaisen suosituksen valtiokirkkojärjestelmän purkamiseen päin etenemisestä. Vapaa-ajattelijatkin ovat esittäneet "vain" kirkko ja valtio -komitean perustamisesta.
Kannatti siis julkisen vallan nutralitwettiperiaatteen vahvistamista.
Jumalanpalvelukset ovat uskonnonharjoitusta, sitouttavaa, tunnustuksellista. Ei pitäisi olla vaikea tulkita. Ei ole OPS:n mukaista.
Hänen kantansa voi varovasti tulkita valtiokirkkosysteemin vastaiseksi.
Tulkitksen tuota niin, että hän suodittaavkirkon ja valtion sidoksen selvää irrottamista.
Kauniisti ja varovaisesti koitti sanoa, että kirkon ja valtion sidosta on hyvä hillintää.
Etuoikeuksien tunnistaminen ja tunnustaminen on oikea ajatus.
Antaa tutkijana varovaisen tukensa kirkon ja valtion suhteen erkaantumiselle.
Kirkon ja valtion suhteen höllentämidtä suosittelee selvästi.
Kaauniisti sanominen valtiokirkosta ei vaan tehoa helposti.
Valtion ja kirkon suhteen erottamisen suuntaa suositus. Kanadasta.