Ahdistukseni keskellä. Yhdellä sukulaisella tosiaan on se parantumaton syöpä. Itsellä on jo lähes 15 vuoden kokemus moninaisista mielenterveysongelmista eikä mua ole kukaan kyennyt auttamaan. Taustalla tietty koulukiusaamista ym paskaa.
Vanhemmat on ollut tukena mut nyt pelkään että mun isällä joka on ollut käytännössä mun ainut tukipilari olis alzheimerin tauti. Enpä tiedä mitä tässä enää tehdä. Lisäks tää korona aiheuttaa lisää tuskaa ja epävarmuutta kun molemmat vanhemmat on käytännössä monisairaita. En saa enää mistään mielenterveysapua kun mulle myönnettiin eläke ja se oli oma päätös etten enää käy terapiassa kun en hyötynyt siitä mitenkään. Kai se ainut koirakin kohta kuolee kun silläkin on se syöpäkasvain. :(
AhdistunutMies
Vanhemmat on ollut tukena mut nyt pelkään että mun isällä joka on ollut käytännössä mun ainut tukipilari olis alzheimerin tauti. Enpä tiedä mitä tässä enää tehdä. Lisäks tää korona aiheuttaa lisää tuskaa ja epävarmuutta kun molemmat vanhemmat on käytännössä monisairaita. En saa enää mistään mielenterveysapua kun mulle myönnettiin eläke ja se oli oma päätös etten enää käy terapiassa kun en hyötynyt siitä mitenkään. Kai se ainut koirakin kohta kuolee kun silläkin on se syöpäkasvain. :(
AhdistunutMies
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuo on sinun "pelkoasi" että isälläsi on alzheimer.
Vaikka oliskin, niin kyllä varmaan on silti tukenasi.
Ihan uusi ajatus:
- entäpä jos rupeaisit seisomaan omilla jaloillasi?
Koko ajan ajattelet että sinä et saa apua, muute eivät auta sinua.
Opettele että itse autat itseäsi ja muita!
itse täällä maailmassa pitää kaikkien pärjätä.
Jos olet "ahdistunut", niin sinä itse voit muuttaa sen tunnetilan "rohkeudeksi", ei kukaan muu. Ahdistus on oma asenne. Kun on oma asenne, niin sen asenteen voi muuttaa.
Anna rakkautta sille koirallesi.
"Ei kukaan ole kyennyt auttamaan".
Auta sinä itseäsi!
Sinä itse pystyt kun päätät ja haluat!
Älä ole enää "autettavissa", vaan auta sinä itseäsi ja muita!
Tsemppiä!
Noin mulle on moni ihminen sanonut vuosien varrella mut ei taida oikein onnistua kun oon siinä kunnossa että kuuluisin melkeinpä johonkin laitokseen.
AhdistunutMies
"Itse täällä maailmassa pitää kaikkien pärjätä.
Jos olet "ahdistunut", niin sinä itse voit muuttaa sen tunnetilan "rohkeudeksi", ei kukaan muu. Ahdistus on oma asenne. Kun on oma asenne, niin sen asenteen voi muuttaa."
Ei se kyllä noin mene. Oon kärsinyt ahdistuksesta jo ainakin 14 vuotta eikä se mihinkään katoa, on mennyt vain entistä pahemmaksi ja oon syrjäytynyt oikeastaan kaikesta mistä ihminen voi syrjäytyä. Nyt nää viime vuonna ja tänä vuonna ilmaantuneet uudet vastoinkäymiset alkaa olla se viimeinen pisara mulle. Oon taas aktiivisesti alkanut suunnitella itseni tappamista.
AhdistunutMies
Mut tuskin näin saamaton ja nössö ihminen kykenee edes riistämään henkeä itseltään.
AhdistunutMies
Uuden koiran voi aina hankkia. Ei kannata pelätä pahinta, vaan yritä ottaa asiat sellaisenaan sitten kun ne tulevat. Onhan kaikenlaisia ryhmiä ja nettisivuja missä voi keskustella mielenterveydestä (riippuen tosin paikkakunnasta). Puhuminen auttaa. Toisten auttaminen vähentää omaan itseen tuijottelua, ja vastalahjoja satelee...Netissä voi aina auttaa muita, jos ei muuten.
Olen huomannut saman.
Kun vähänkin auttaa toisia ihmisiä (siis aikaisemmin, nyt en käy ulkona) vaikka vain kassin nostamisessa tai jossain muussa pikkuasiassa, niin tulee itelleenkin hyvä mieli.
Toinen asia mitä olen ruvennut harrastamaan on että hymyilen ihmisille.
Usein hymyilevät takaisin ja tulee hyvälle mielelle.
Sama jos kehuu jotain, että "onpa kaunis mekko/nätti kassi tms", ei maksa mitään mutta toinen ilahtuu.
Toimii!
Ensin pitäis olla siinä kunnossa että kykenee huolehtimaan edes itsestään ennenkuin voi edes harkita auttavansa muita.
AhdistunutMies
Eikö sulla ole lääkkeitä ? suurin pelkoni olis joutua eläkkeelle ja poies täistä. Een kestäis päiviä yksin kämpillä murehtimassa. Onneks lääkkeet auttaa aika hyvin,.
Mä oon pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä vaikka oon vasta 31-vuotias. Mulle se oli pelkästään helpotus kun mun sosiaalisten tilanteiden pelko ja paniikkihäiriö on niin paha että mulle opiskelu ja työssäolo olis yhtä helvettiä. Joskus yrittänyt työharjoittelua mut ei siitä mitään tullut kun tärisin ja hikoilin siellä koko ajan ja sain paniikkikohtauksia.
On mulla triptyliä ja bentsoja ahdistukseen mut pelkään sitä päivää kun ne bentsot loppuu jos en enää saakkaan niihin reseptiä. Sitten mä vasta kusessa olen. Hyvin noi bentsot auttaa saamaan unta ja ahdistukseen mut välillä esiintyy sitä rebound-ilmiötä.
AhdistunutMies
Toisaalta nyt on niin ahdistava tilanne ja vielä tää korona sekaannus siihen päälle että luulis jonkun lääkärin suostuvan määräämään bentsoja ahdistukseen jopa näkemättä potilasta kun soittaa vaan ja osaa perustella asiansa hyvin. Tuskin ne nyt haluaa että joku tekee itsemurhan sen takia ettei saa elintärkeitä lääkkeitään. Tai mistä sitä tietää?
AhdistunutMies
Mulle on ennenkin ollut jopa kaupassa käyminen tosi vaikeaa ja nyt se on mahdotonta kun pelkään niin kovin tätä koronaa. Eikä se pelko ole suinkaan lainkaan aiheeton.
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/tiede/amerikkalaislääkärit-varoittavat-koronavirus-voi-aiheuttaa-vakavia-sairauskohtauksia-nuoremmilla-potilailla/ar-BB1351dg?li=BBr5KbI&ocid=mailsignout
Toikin uutinen ja mullakin on suonikohjuja toinen jalka täynnä vaikka ne leikattiin viimeks 4 vuotta sitten. Niissä kun alkaa veri hyytymään liikaa niin tulee paha veritulppa josta seuraa kuolio jalkaan ja jalka pitää amputoida. Toinen vaihtoehto on kuolema. Itse valitsisin mieluummin kuoleman.
Nyt joku tietysti sanoo taas että tollaset uutiset menee pahasti liioittelun ja pelottelun puolelle mutta ei kyl mene. Tää korona on oikeasti paha ja vakavasti otettava virus josta ei vielä edes tiedetä mitä kaikkea se voi ihmisille aiheuttaakkaan. En halua luoda hysteriaa mutta näin se vaan on, ei todellakaan mikään influenssa kuten jotkut väittää.
AhdistunutMies
AhdistunutMies
Ei näköjään linkki toiminut mut aiheuttaa korona kuulemma liiallista verenhyytymistä nuorillakin potilailla ja pahimmillaan siitä seuraa veritulppien tai jopa halvaantumisen riski.
AhdistunutMies
Mulla on auttanu hyvin seronil lääke. aikasemmin oli kans iha älyyömiä pelkoja .ei uskaltanu mennä tankkaamaan jos oli joku muu ja piti ajella ympäri kylää yöllö että voi tankata. Sinäki kun saisit hyvät lääkkeet nii paremmin menis varmaan .
Voisit soittaa tukinettiin, siellä auttavat ja neuvovat
https://tukinet.net/
Kyllä sinun pitää päästä lääkäriin!
Olet vielä nuori ja elämä edessäsi,
toimelias olet kun et luovuta, vaan kerrot tilanteesi.
Tsemppiä sinulle!
Täällä on toinen paikka, minne voit soittaa, kriisi-keskus
https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kriisipuhelin-keskusteluapua-numerossa-09-2525-0111
Tuo linkki toimii muuten niin, että kopioit koko pätkän ja lätkäät sen kuukelille.
Jos napsauttaa vain sen sinisen kohdan niin ei toimi.
On muuten hyvä linkki, paljon asiaa.
Kun kaiken luet, niin aikaa kuluu ja ainakin tämä ilta menee lueskellessa.
Mä en nää mitää hyötyä siitä juttelusta ja vatvomisesta.mulla on nytten hyvä lääkitys ja ihan hyvär ajat. mä ooon hyväksyny että syön lääkkeitä lopun elämääni ei se ole paha asia. Hyvät työ kaverit ja kiva työ muutenkin ei mikään kummone mut kiva mennä aina töihin,.