Ihminen sodassa virusta vastaan

Tällä palstalla kirjoittaa monta itseoppinutta opettajaa. He saattavat halailla menneisyyden uskoa ja kuria. Nykyajan helppouden he näkevät antikristuksen työnä.

Noin 80 vuotta sitten Suomikin ja koko maailma oli sodan kourissa. Nuoret pojat ja vähän vanhemmat miehet, lähtivät rintamalle. He kohtasivat tappamista. Näkivät vierellään kuolevia sotilaita. Jonkun kanssa oli ehkä syöty tölkistä jotain muonaa ennen taistelua, istutuskeltu, juteltu tulevaisuudesta ja haaveista vai kykenivätkö ajattelemaan mitä sodan jälkeen?

Katsoin julmia sotilaskuvia tarkoitetuista,kuvan otto, hetken päästä siitä henkilö oli kuollut. Tuskin ajatteli pääsevänsä historian kirjoihin. Mitä ajatteli, mitä tunsi? Kouristuttavaa kauhuako?

Ja jotkut youtubeselittäjät unelmoivat maailman olevan siruja ja antikristuksia. Mietin, millä tavoin meihin hyvinvointiyhteiskunnan länsimaa elätteihin(niin itseeni kuin muihinkin sopinee) vaikuttaisi kohdata sota-ajan olot, ehkä illuminaattipuheiden pitäminen vaimenisi sotakentillä. Tämäkin aika missä elämme ja vihollinen on virus, on jo ihmiskuntaa ja sen ajattelua ja arvoja mullistavaa, ainakin hetkeksi.
7<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Halailla on ollut ehkä haaveilla, en muista enää.

Äänestä

Tarkoitetuista on teloitetuista.

Äänestä

Hyvää ajattelua ja näkökykyä. Tässä leivän yltäkylläisyyden ja huolettoman levon aikakautena / Suomessa ihminen todellisuudessa menettää todelisuudessa elämisen ja siirtyy fiktiiviseen maailmaansa. Kuvittelemaan ja luulemaan mitä ihmeelisimpiin asiohin.
Vaikken ihannoi ihmiselle haasteellista elinympäristöä, niin jossain mielessä se olisi terveempi kuin tämä päivä. Ihmiselle tulisi läheinen kosketuspinta perus asiaan. "Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme" jne.... Työ ja työn tekeminen olisi ihmiselle itsestään selvä asia.
Ihmisen turmeltunu sisin / perusolemus juuri johtaa olotilaan, jossa ihminen hyväksikäyttää kaiken sen, mitä elinympäristö tarjoaa. Ihminen vaipuu kuin uneen, jossa joku muun tulee elättää hänet. Luonnollisesti tämä uni johtaa vielä kiittämättömyyteen. Hallitukset ottavat valtion velkaa, jotta ihmisten uni - maailma voidaan toteuttaa.

Ajatelkaapa tilannetta Suomessa. Suomessa ennen koroavirusta oli paljon työttömyyttä ja nyt viruksen vaikutuksesta työttömyys on räjhtänyt käsiin. Ajattele - samaan aikaan maatalouteen / marjan viljelyyn liittyen ensi kesästä voi tulla katastrofi. Ulkomailta emme saa riittävästi työntekijöitä.
Ilmiö, jota on erittäin vaikea ymmärtää. Asian tulisi olla juuri päin vastoin. Nyt on ainakin tarjolla työntekijöitä. Ei muuten ole, kunn ei ole tahtoa tehdä työtä. Ihmisellä riittää repullinen eri teorioita kieltäytyä työntekemisestä. Reppu olisi tyhjä, jos eläisimme aloituksessa ilmennetyissä tilanteissa tai yleensä haasteellisessa elinympäristössä, joka ei tukisi leivän yltäkyllääisyyttä ja huoletonta lepoa.

m.l

Äänestä
  • "Ihminen vaipuu kuin uneen, jossa joku muun tulee elättää hänet. Luonnollisesti tämä uni johtaa vielä kiittämättömyyteen. "

    Suomalaiset ovat muuttuneet. Eikä kriisinkestävyys ole todellakaan parantunut. Sen on nähnyt monta kertaa maailmalla erilaisissa kriiseissä. Kun muut sopeutuvat ja yrittävät toimia rationaalisesti. Niin joku suomalainen kiljuu raamit kaulassa: minä olen veronmaksaja, vaadin, että ilmatila avataan minulle. (suora lainaus)

    Äänestä

  • "Vaikken ihannoi ihmiselle haasteellista elinympäristöä, niin jossain mielessä se olisi terveempi kuin tämä päivä."

    Kukapa vaikeuksia haikailisi. Mutta haasteellisessa ympäristössä selviäminen tosiaan vahvistaa. Selviämiseen kuuluu myös omien pelkojen kohtaaminen ja voittaminen. Se lisää itsetuntemusta ja ihmiselle tärkeää itseluottamusta. Sillä jos itseluottamus on lähes nollassa, niin ei uskalla yrittää mitään. Jo pienet onnistumisen kokemukset saavat ihmisen kukoistamaan. Suuri osa ihmisistä ei tiedä mihin he pystyvät, ennen kuin on pakko.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "Vaikken ihannoi ihmiselle haasteellista elinympäristöä, niin jossain mielessä se olisi terveempi kuin tämä päivä."

    Kukapa vaikeuksia haikailisi. Mutta haasteellisessa ympäristössä selviäminen tosiaan vahvistaa. Selviämiseen kuuluu myös omien pelkojen kohtaaminen ja voittaminen. Se lisää itsetuntemusta ja ihmiselle tärkeää itseluottamusta. Sillä jos itseluottamus on lähes nollassa, niin ei uskalla yrittää mitään. Jo pienet onnistumisen kokemukset saavat ihmisen kukoistamaan. Suuri osa ihmisistä ei tiedä mihin he pystyvät, ennen kuin on pakko.

    Veit sanat suustani. Raamatun ilmoituksista on todellisuus todisteena, miten vastoinkäymiset ainoastaan vahvistavat ihmistä. Ei huoleton lepo ja leivän yltäkylläisyys.
    Esim. kun havainnoi leskeksi jänyttä ihmistä - tai lapsensa menettänyttä, joka ei ole teoriaa, vaan kokemusperäistä aluetta ja on kasvanut haasteisiin sopeutuen ja jatkaa arkeaan niiden palikoiden kautta jotka todellisesti on käytettävinä. Tuo kaikki huokuu ja näkyy tässä ihmisessä terveenä itseluottamisena ja yleensä ihmistuntemuksena. Syvällisestä viisauden omaamisesta.JUMALA kasvattaa ihmistä viisautensa tuntemiseen vastoinkäymisten / haasteiden kautta.

    9 Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä,
    mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.misesta on kysymys. Snl 16

    Siis JUMALA ohjaa ihmisen arkeen tilanteet / askeleet ja ihmisen osa on käydä arjen todellisuudessa olevat asiat läpi. Kaunis lopputulos / päämäärä on sopeutuminen uuteen tilanteeseen. Todellisuuteen. Elämän jatkumiseen vahvempana ja viisaampana.

    m.l

    Äänestä

Asiantuntijoiden äkkiä kasvanut määrä epäilyttää ja etenkin luotto.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Tällä palstalla kirjoittaa monta itseoppinutta opettajaa. He saattavat halailla menneisyyden uskoa ja kuria. Nykyajan helppouden he näkevät antikristuksen työnä.

Noin 80 vuotta sitten Suomikin ja koko maailma oli sodan kourissa. Nuoret pojat ja vähän vanhemmat miehet, lähtivät rintamalle. He kohtasivat tappamista. Näkivät vierellään kuolevia sotilaita. Jonkun kanssa oli ehkä syöty tölkistä jotain muonaa ennen taistelua, istutuskeltu, juteltu tulevaisuudesta ja haaveista vai kykenivätkö ajattelemaan mitä sodan jälkeen?

Katsoin julmia sotilaskuvia tarkoitetuista,kuvan otto, hetken päästä siitä henkilö oli kuollut. Tuskin ajatteli pääsevänsä historian kirjoihin. Mitä ajatteli, mitä tunsi? Kouristuttavaa kauhuako?

Ja jotkut youtubeselittäjät unelmoivat maailman olevan siruja ja antikristuksia. Mietin, millä tavoin meihin hyvinvointiyhteiskunnan länsimaa elätteihin(niin itseeni kuin muihinkin sopinee) vaikuttaisi kohdata sota-ajan olot, ehkä illuminaattipuheiden pitäminen vaimenisi sotakentillä. Tämäkin aika missä elämme ja vihollinen on virus, on jo ihmiskuntaa ja sen ajattelua ja arvoja mullistavaa, ainakin hetkeksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu