Kysymyksiä ja vastauksia liittyen OneSimplePrinciple ajatuksiin

Anonyymi

Kysymyksiä ja vastauksia liittyen OneSimplePrinciple ajatuksiin

Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, sen laajeneviin atomien ytimiin kohdistuu enemmän laajenevaa työntävää voimaa galaksin keskustasta päin kuin silloin kun se on laajenevan Auringon toisella puolella.

Osaatkoa kertoa mihin se mallini mukaan perustuu?

Syy on hyvin looginen.

Myös hyvin oleellinen asia ymmärtää ja hahmottaa jos haluaa oikeasti ymmärtää miten maailmankaikkeus toimii.

Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.

Spiraalimaista rataa pitkin.

Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.

Minkä takia?

🤔

25

112

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • No jos kerran kysymyksiä...
      Miten laajenemisen nopeus lasketaan? Mihin ilmiöön laskun lopputulos verifioidaan? Numeroita, ei käsien heiluttelua.

      • Anonyymi

        "Numeroita, ei käsien heiluttelua." Eikö kuperkeikat kelpaa?


    • Anonyymi

      Avaruus laajenee, eivät avaruudessa olevat kappaleet.
      Premissit väärin -> johtopäätös väärin -> kuperkeikat Kuopion torilla kutsuu.

    • Anonyymi

      Miten valon ikä mitataan OnSilkkaaPaskaa -"teoriassa"?

    • Mistä OSP:n työntävä voima tietää mihin suuntaan mitäkin pitää kulloinkin työntää?

      Esimerkiksi:
      - miten työntävä voima osaakin tuuppia Aurinkokunnan planeetat "spiraaliradoille" samalla säilyttäen niiden impulssimomentin, kun se samaan aikaan tökkii päivittäin väliin useitakin komeettoja syöksymään Aurinkoon? Onko OSP:ssa eri mekanismit planeetoille kuin komeetoille?
      - miksi OSP:n ohjausmekanismi tuuppii Merkuriusta sillä tavoin että sen rata näyttää kiertyvän toisin kuin muiden planeettojen?

      PS: Miksi yksinkertainen prinsiippi näyttää edellyttävän yhä monimutkaisemmiksi käyviä selityksiä, sammakonkutuvideoita ja pahville (!) piirrettyä popkornia kaiken muun spämmäyksen lisäksi? Jos se yksinkertainen olisi, sen useimmat lukijat ymmärtäisivät ilman vuosikymmenien selittelyjä ja yleisön halventamista.

    • Anonyymi

      Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.

      Spiraalimaista rataa pitkin.

      Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.

      Minkä takia?

      Onko kellään minkäänlaista ehdostusta syyksi?

      Työntävästä voimasta kyse ja siitä miten sitä milloinkin aktivoituu.

      🤔

      • "Laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat."
        Eivät työnny, eikä laajene.


      • Anonyymi

        Ei minkään takia. Kuvailemaasi dynamiikkaa ei avaruudessa ole.
        Lisäksi sinulle näyttää galaksin keskus olevan tärkeä liikkeen kannalta. Osaatko silittää, miksi sitä ei mitenkään tarvitse huomioida laskettaessa sateliittien tai luotaninten ratoja? Galaksin keskuksen sijainti ei vaikuta havaittavissa määrin Aurinkokunnan dynamiikkaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei minkään takia. Kuvailemaasi dynamiikkaa ei avaruudessa ole.
        Lisäksi sinulle näyttää galaksin keskus olevan tärkeä liikkeen kannalta. Osaatko silittää, miksi sitä ei mitenkään tarvitse huomioida laskettaessa sateliittien tai luotaninten ratoja? Galaksin keskuksen sijainti ei vaikuta havaittavissa määrin Aurinkokunnan dynamiikkaan.

        Osaatko selittää minkä takia on havaittu että lasjenevien galaksien laajenevat tähdet liikkuvat galaksien ulkokehillä niin nopeasti että niiden jo siinä mielessä tiedetään työntyvän pois päin laajenevan galaksin keskustasta samassa suhteessa kuin ne laajenevat?

        🤔


    • Anonyymi

      Niin, eli laajenevat planeetat siis työntyvät koko ajan pois päin laajenevasta Auringosta samassa suhteessa kuin laajenevat.

      Spiraalimaista rataa pitkin.

      Välillä nopeammin pois päin galaksin keskustasta kuin Aurinko ja välillä hitaammin kuin Aurinko.

      Minkä takia?

      Onko kellään minkäänlaista ehdostusta syyksi?

      Työntävästä voimasta kyse ja siitä miten sitä milloinkin aktivoituu.

      🤔

    • Anonyymi

      Galaksin keskustan supermassiivinen kohde laajenee ja säteilee laajenevan pimeän aineen erillisiä laajenevia tihentymiä jotka välittävät laajenevaa työntävää voimaa pois laajenevan galaksin keskustasta.

      Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, laajenevat työntävän voiman tihentymät laajenevasta Auringosta törmäävät laajenevan planeetan keskustassa massiivisiin ja tiheisiin laajenevan pimeän aineen erillisiin laajenevan työntävän voiman tihentymiin jotka ovat peräisin laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.

      Niiden törmätessä vastapalloon, kohdistuu laajenevan planeetan laajeneviin atomien ytimiin enemmän työntävää voimaa joka työntää pois päin laajenevan galaksin keskustasta.

      Näin laajenevan planeetan vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta suhteessa laajenevaan Aurinkoon.

      Laajeneva planeetta ohittaa laajenevan Auringon kaarevaa rataa pitkin koska Auringosta peräisin oleva laajeneva työntävä voima.

      Kun laajeneva planeetta työntyy laajenevan Auringon toiselle puolelle suhteessa galaksin keskustaan, törmäyksiä laajenevan planeetan keskustassa vastapalloon ei ole.

      Työntyminen pois päin laajenevan galaksin keskustasta hidastuu suhteessa laajenevaan Aurinkoon ja näin laajeneva planeetta laskeutuu uudestaan Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.

      Onko tämä liikaa teille?

      Too much for you

      🤔

      • Anonyymi

        Jees böt nou!


    • Anonyymi

      Galaksin keskustan supermassiivinen kohde laajenee ja säteilee laajenevan pimeän aineen erillisiä laajenevia tihentymiä jotka välittävät laajenevaa työntävää voimaa pois laajenevan galaksin keskustasta.

      Kun laajeneva planeetta on laajenevan Auringon ja laajenevan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, laajenevat työntävän voiman tihentymät laajenevasta Auringosta törmäävät laajenevan planeetan keskustassa massiivisiin ja tiheisiin laajenevan pimeän aineen erillisiin laajenevan työntävän voiman tihentymiin jotka ovat peräisin laajenevasta supermassiivisesta kohteesta.

      Niiden törmätessä vastapalloon, kohdistuu laajenevan planeetan laajeneviin atomien ytimiin enemmän työntävää voimaa joka työntää pois päin laajenevan galaksin keskustasta.

      Näin laajenevan planeetan vauhti kiihtyy pois päin galaksin keskustasta suhteessa laajenevaan Aurinkoon.

      Laajeneva planeetta ohittaa laajenevan Auringon kaarevaa rataa pitkin koska Auringosta peräisin oleva laajeneva työntävä voima.

      Kun laajeneva planeetta työntyy laajenevan Auringon toiselle puolelle suhteessa galaksin keskustaan, törmäyksiä laajenevan planeetan keskustassa vastapalloon ei ole.

      Työntyminen pois päin laajenevan galaksin keskustasta hidastuu suhteessa laajenevaan Aurinkoon ja näin laajeneva planeetta laskeutuu uudestaan Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.

      Onko tämä liikaa teille?

      Too much for you

      🤔

      Ajatellaan laajeneva Jupiter Auringon ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen väliselle alueelle.

      Laajenevat työntävän voiman tihentymät törmäilevät vastapalloon laajenevan Jupiterin keskustassa.

      Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.

      Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle.

      Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.

      Näin selittyvät Auringonpilkut.

      Myös laajeneva Maapallo saa keskustaansa uutta laajenevaa kaasua jota työntyu viiveellä ulos laajenevasta Maapallosta, saaden aikaan hurrikaaneja, tornadoja ym. myrskyjä

      🤔

      • Anonyymi

        Anonyymi kirjoittaa edellä mm: "Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.

        Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle."

        On Jupiterilla muutakin pintaa kuin se punaisen pilkun kulloinkin peittämä alue.

        "Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.

        Näin selittyvät Auringonpilkut."

        Ei selitä auringonpilkkuja muilla tähdillä, eikä meidänkään Aurinkomme pikkusyklejä, pitkiä pilkuttomia jaksoja jne.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Anonyymi kirjoittaa edellä mm: "Laajeneva Jupiter saa itselleen uutta laajenevaa ainetta kun galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta peräisin olevat laajenevan pimeän aineen tihentymät laajenevat Jupiterin keskustassa uudeksi havaittavaksi laajenevaksi aineeksi jota työntyy jatkuvaba virtana kohti laajenevan Jupiterin pintaa.

        Selitys Jupiterin punaiselle pilkulle."

        On Jupiterilla muutakin pintaa kuin se punaisen pilkun kulloinkin peittämä alue.

        "Kun Aurinko on Jupiterin ja galaksin keskustan supermassiivisen kohteen välisellä alueella, myös Auringon sisällä törmäyksiä vastapalloon ja Aurinko saa myös itselleen uutta laajenevaa ainetta jota lähtee työntymään kohti laajenevan Auringon pintaa.

        Näin selittyvät Auringonpilkut."

        Ei selitä auringonpilkkuja muilla tähdillä, eikä meidänkään Aurinkomme pikkusyklejä, pitkiä pilkuttomia jaksoja jne.

        Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.

        1363 / 4 = 340,75 päivää.

        Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.

        Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.

        🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.

        1363 / 4 = 340,75 päivää.

        Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.

        Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.

        🤔

        Johtuiko Maunderin minimi sitten siitä, että planeetat ja galaksin keskustan supermassiivinen kohde lähtivät väliin litomaan toisaalle - vai tusjahteliko silloin kenties normaalista poikkeava määrä oman galaksimme supernovia?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Auringon lyhyt noin 330 päivää pitkä sykli johtuu kiviplaneetoista joiden kiertoajat Auringon ympäri on yhteensä 1363 päivää.

        1363 / 4 = 340,75 päivää.

        Pidempi noin 11 vuoden sykli johtuu kaasuplaneetoista ja galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Muut tähdet eivät tuohon juurikaan vaikuta.

        Toki oman galaksimme supernovina räjähtävät tähdet sotkevat näitä syklejä.

        🤔

        Joillakin tähdillä näyttää olevan melko kookkaita pilkkuja. Vrt. esim: https://en.wikiversity.org/wiki/File:Hd12545_noao_big.jpg
        Onko niillä isommat Jupiterit, vaiko tuhdimmat vastapallot ja/tai supermassiivisia kohteita massiivisemmat kohteet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Johtuiko Maunderin minimi sitten siitä, että planeetat ja galaksin keskustan supermassiivinen kohde lähtivät väliin litomaan toisaalle - vai tusjahteliko silloin kenties normaalista poikkeava määrä oman galaksimme supernovia?

        Hyvä kysymys.

        Jupiter on isoimmassa roolissa, mutta Jupiterin aikaansaannokset eivät saavuttaisi pakonopeutta laajenevan Auringon pinnalle ilman muiden kaasuplaneettojen apuja.

        Ja silloin kun ne saavat tietyssä syvyydessä apuja, niiden vauhti kiihtyy siten että ne saavuttavat edellä työntyviä Jupiterin aikaansaannoksia ja näin Auringonpilkkuja esiintyy, silloin kun esiintyy noin 11 vuoden välein vaikka Jupiterin kierrosaika on hyvin lähellä 12 vuotta.

        Ja sitten kun Jupiterin aikaansaannokset eivät saa apuja ollenkaan rsim. Uranukselta ja Neptunukselta, niin sitten pitkiä jaksoja ilman Auringon pilkkuja.

        Ja näinhän tää työntyy.

        🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joillakin tähdillä näyttää olevan melko kookkaita pilkkuja. Vrt. esim: https://en.wikiversity.org/wiki/File:Hd12545_noao_big.jpg
        Onko niillä isommat Jupiterit, vaiko tuhdimmat vastapallot ja/tai supermassiivisia kohteita massiivisemmat kohteet?

        Olen ennustanut että niiltä löydetään kiertolaiset joiden kiertoajat täsmäävät niillä havaittaviin sykleihin.

        🤔


    • Anonyymi

      Onko OSP:n mukaan kappaleilla massaa?

      • Anonyymi

        Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.

        Itsestään selvä asia.

        🤔


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.

        Itsestään selvä asia.

        🤔

        Onko OSP:ssä mitään abstrakteja asioita?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos se on olemassa fyysisen konkreettisesti, sillä on massa. Luonnollisesti, kuitenkas muutenkaan.

        Itsestään selvä asia.

        🤔

        Entä kasvaako se massa kun kappaleen koko kasvaa?


    • Anonyymi

      Koska aiot lopettaa spämmäämisen?

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. IL - Patteriauto syttyi parkkihallissa Tampereella - 50 autoa LUNASTUKSEEN!

      "Palon aikaan parkkihallissa oli 90 autoa, joista noin 50 tuhoutui palossa korjauskelvottomiksi. Lisäksi palo vaurioitti
      Maailman menoa
      247
      45349
    2. Kristillisistä Siionisteista asiallista tietoa Hesarissa.

      KD ja Persut ovat kaiken takana avoimesti!
      Maailman menoa
      31
      11240
    3. Persut JYTKYTTÄÄ ylös, ohi kepun! +2,1 %

      Persut palasi kolmen suurimman joukkoon ja on matkalla kohti kevään 2027 eduskuntavaalivoittoa. Sosialistit ovat syöksy
      Maailman menoa
      207
      10873
    4. Sanna Marin saa ylistystä Hillary Clintonilta

      Jos joku ei tiedä kuka tämä rouva Hillary Clinton on, niin kerrottakoon "fun fact", eli hän on se keneltä Donald Trump
      Maailman menoa
      36
      9711
    5. Ja jälleen uusi latauksessa olleen sähköauton palo! Nyt Keravan Prisman parkkihallissa.

      IS 3.10.2025 Latauksessa ollut sähköauto syttyi yöllä tuleen Keravan Prisman parkkihallissa, Keski-Uudenmaan pelastusla
      Maailman menoa
      85
      8528
    6. Gallup, PS:lle JÄRISYTTÄVÄ nousu, SDP suurin laskija

      https://yle.fi/a/74-20186114 PS kovaa vauhtia nousemassa ennen 2027 vaaleja suurimmaksi puolueeksi. Nyt mennään jo etua
      Maailman menoa
      223
      6511
    7. Pirjo sanoi Esalle

      Painu sinä Esa hevonvittuun... johon Esa? Laittakaapa ehdotuksia. # ==================== # APUFUNKTIO: satunnainen kok
      Maailman menoa
      0
      3210
    8. Jos mä joisin

      Itteni känniin nyt, voi olla että mä tunnustaisin sulle kuinka ihastunut oon ollu suhun viimeiset 2 vuotta. Eikä mua pys
      Ikävä
      30
      2229
    9. Tänään torille

      Tänään kuulema torilla tapahtuu klo.20. Tulkaaha paikalle kattoon.
      Hyrynsalmi
      37
      1629
    10. Koulu-uhkaus.

      Meinaatteko päästää lapsenne kouluun, niin kauan kun tämä uhkaaja siellä myös on? Tekijä on kaikilla tiedossa.
      Hyrynsalmi
      26
      1510
    Aihe