On ilmestynyt PERUS- JA IHMISOIKEUDET OPETUS- JA KASVATUSALALLA
Oikeudellinen ja pedagoginen opas alan opiskelijoille ja asiantuntijoille
Tuija Kasa, Kristiina Kouros & Piatta Skottman-Kivelä
"Uskonnon ja omantunnon vapaus on perus- ja ihmisoikeus. Suomessa kaiken opetuksen tulee olla katsomuksellisesti sitouttamatonta. Uskonnon ja omantunnon vapaus turvaa sekä vapautta harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Negatiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus olla kertomatta omasta vakaumuksestaan tai käyttäytyä tavalla, josta uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voitaisiin päätellä."
Oikeudellinen ja pedagoginen opas alan opiskelijoille ja asiantuntijoille
Tuija Kasa, Kristiina Kouros & Piatta Skottman-Kivelä
"Uskonnon ja omantunnon vapaus on perus- ja ihmisoikeus. Suomessa kaiken opetuksen tulee olla katsomuksellisesti sitouttamatonta. Uskonnon ja omantunnon vapaus turvaa sekä vapautta harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Negatiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus olla kertomatta omasta vakaumuksestaan tai käyttäytyä tavalla, josta uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voitaisiin päätellä."
Vastaukset 61
Vanhimmat
Hyvä ingressi. On varmaan kohtuullista laittaa linkkikin: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314105
Jatkotekstissä ei ole kuitenkaan siteerattu opetussuunnitleman perusteita eikö varhaiskasvatuksen perusteita, vaikka juuri niissä säädetään, että opetuksen pitää ollea uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Sen sijaan hypätään oph:n ohjeisiin kuitenkin mainitsematta, että kouluja päiväkoti vooivat päätyä siihen, että niiden toimintaan ei sisällytetä uskonnollisisa tilaisuuksia ja toimituksia.
Jos joku on liian hyvää ollakseen totta, se yleensä ei ole ihan totta.
Fb-ryhmässä Ylikoski esittää seuraavaa kritiikkiä:
Kohdassa "Arjen haasteet ja pedagogiset tehtävät" lähtökohdaksi annetaan HAASTE "Uskonnolliset tilaisuuksien järjestäminen" näin: "Uskontoon ja katsomuksiin liittyvät asiat herättävät paljon tunteita ja keskustelua. Lainsäädäntö, sen tulkinnat ja Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ovat varsin selkeät. Vanhojen käytäntöjen muuttaminen, silloin kun se ylipäätään on tarpeen, voi kuitenkin herättää pelkoja ja vastustusta."
Miksi itse tekstissä ei viitata perusopetuksen opetussuunnitelman perusrteisiin ja varhaiskasvatuksen perusteisiin, joiden mukaan toiminnan tulee olla "uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta", ja pohdita, mitä se tarkoittaa?
Tilanne ei ole käytännössä selkeä, koska esille ei ole nostettu se yksinkertainen ja selkeä ratkaisu, että koulu ja päiväkoti eivät järjestä uskonnollisia tilaisuuksia eivätkä toimituksia, koska sellaiset ovat uskonnollisesti sitouttavia, Operushalllituksen ohjeissakin mainitaan erikseen, että uskonnolliset tilaisuuudet voidaan jättää liittämättä toimintaan.
Tätä ratkaisua perustelee ingessissä mainittu tärkeä asia: "Negatiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus olla kertomatta omasta vakaumuksestaan tai käyttäytyä tavalla, josta uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voitaisiin päätellä." Nyt tätäkään ei operationalisoida eli käsitellä käytännön kannalta oppaan tekstissä.
Perus- ja ihmisoikeudet ovat osa oikeusjärjestelmää. Ne perustuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslaissa vahvistettuihin perusoikeuksiin, joita kansallinen lainsäädäntö täsmentää. Ihmisoikeudet ovat myös arvoja,
politiikkaa ja arkea. Opettaja on tehtävässään julkisen vallan käyttäjä ja hänen
tulee tuntea oman hallinnonalansa lainsäädäntö sekä hallinnon yleislait. Erityinen valvollisuus ja vastuu on rehtorilla ja päiväkodin johtajalla.
Koko julkaisu käy läpi ihmisoikeuskasvatuksen koko kenttää, siis muutakin kuin uskontoja ja vakaumuksia koskevaa asiaa.
Vaikuttaa melkein vitsiltä: "Tapauksessa tunnustuksellisen pääsiäisvaelluksen vaihtoehtona oli laskettu matematiikan tehtäviä. Apulaisoikeusasiamies ei arvioinut sitä, ovatko matematiikan tehtävät ja koulun ulkopuolelle suuntautunut retki lapsen näkökulmasta samanarvoisia vaihtoehtoja, mutta muistutti, että Opetushallituksen ohjeiden mukaisesti vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla luonteeltaan ja tavoitteeltaan mahdollisimman samankaltaista. (EOAK/2186/2018, 5.11.2019)"
Tietenkin ainakin oppilailla voi olla selvä kanta, onko matematiikkan harjoitukset vastaavaa kuin koulun seinien ulkopuolelle löähtö. Joku voisi keksiä jonkun muun retken. Niin kuin monessa koulussa on keksittykin.
Ainakin tämä tarjoaa mahdollisuuden jatkokeskusteluun,. Ja ingressin sisällöstä kannattaa kysyä, mitä tämä tarkoittaa.
Vapaa-ajattelijat tukevat ihmisoikeus- ja perusoikeuskasvatusta kauttaaltaan. Uskonnon ja katsomuksen vapaus yksi tärkeä osa siine kokoniausuudessa ja konteksstissa.
Opetushalllituksen uusia ohjeita odotetaan. Tästä oppaasta ei ole vielä pitkälle asian eteen uskonnottomien näkökulmasta.
Niin, johdanto eli ingfressi oli lupaava, mutta teksti ei lunasta lupauksia. Toki herättää pohdintaa.
Vaparit ovat pihalla oleva hömppäjoukko koska ihmisoikeudet ovat sanahelinää
ja se mikä ratkaisee on kansalaisoikeus ja se maksaa maltaita. Ukkelit kirjoittelee haloslaista - YK-liturgiaa hömppää joka ei ole tästä päivästä. Tietenkin ihmisoikeuksia kunioitetaan mutta laittomia ei pitäisi päästää maahan eikä matuille tarjota kansalaisoikeuksia jotka maksavat rutosti
Pershöppäliturgiaa tähänkin ketjuun lukiojoiden piristykseksi. Osoittaa oslataan, että Vapaa-ajattelijain liittoa pitää vahvistaa: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Vapareita on vahvistettu niin, että ne ovat haljenneet jo monta kertaa
Sinisalo skp:ssä vahvisti koko ajan puoluetta ihan näitä sanoja käyttäen kunnes
sitä ei enää ollut tai siis keräys on menossa puoluerekisteristä poiston jälkeen
Sisouttamattomuus ja yksityisyyden suoja eteneee, mutta ristiriitaista on. Johdannossa johdatetaan jo hyvin, mutta toteutus itse oppaassa ontuu - samoin kuin reaalimaailmassa.
Kyllä tätä voi levittää, mutta samalla tarjoaa mahdollisuusdne kriittiseen keskusteluun.
Kun yksityisyyden suoja mainitaan noin selvästi kappaleen johdannossa, herää kysymyksiä ja tarvetta sanoa, "mitä se on".
Harmi että lupaus ei täyty, kun ingressi on näin mahtavan hyvä: "Uskonnon ja omantunnon vapaus on perus- ja ihmisoikeus. Suomessa kaiken opetuksen tulee olla katsomuksellisesti sitouttamatonta. Uskonnon ja omantunnon vapaus turvaa sekä vapautta harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. Negatiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus olla kertomatta omasta vakaumuksestaan tai käyttäytyä tavalla, josta uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voitaisiin päätellä."
"Negatiiviseen uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus olla kertomatta omasta vakaumuksestaan tai käyttäytyä tavalla, josta uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voitaisiin päätellä." - Tämän voisi sanoa myös näin: "Uskonnonvapauteen kuuluu myös vapaus olla kertomatta omasta vakaumuksestaan tai käyttäytyä tavalla, josta uskonnollinen vakaumus tai maailmankatsomus voitaisiin päätellä. Uskonnonvapauteen kuuluu negatiivinen ja positiivinen ulottuvuus."
Raivostuttaako antivaparia, että tämmöinen joku Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee jotain määräilemaan?
Nooh, häntä raivostuttaa uskonnon ja kirkon eroityisaseman heintämispyrkimykset.
Takana perusajatuksena on jukisen vallan neutraalisuus. Kohti katsomusneutraalia valtiota, joka on neutraali niin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuin vapaa-ajatteljoihinkin.
Eikä valtion pidä vaatia ihmisiä kertomaaan julkisesti onko vai eikö ole uskonnolisia katsomuksia.
Toivottavasti opettajat ja rehtorit noteeraavat tämän oppaan niin, että se vaikuttaa jo elokuusta alkaen.
EIT:n linjauksen implementointi pitää saada ihmisoikeusselontekoon.
Juurikin niin. Ja samaan aikaa jo toimeen kouluissa.
Harmi, että opast ei etene ingressistä konkretiaan leipätekstissä. Mutta silti tuo tekstin pätkä on äärimmäisen tärkeä.
Eivät saaneet sanottua, että uskonnolliset tilasuudet eivät kuulu kouujen tehtäviin.
Menikö pupu pöksyyn sanoa suoraan ilmeinen johtopäätös? Kyllähän uskonnolliseen tilaisuuteen osallistuminen/osallistumattomuus on selkeästi suoraan tai välillisesti yksityistä asiaa ilmaiseva.
Niin, johtopäätös tuosta ingressistä on kyllä varsin selvä. ei pidä pakottaa arpomaan jumalanpalveluksen ja ei-kirkollisuuden kanssa.
Kysymys arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojasta on vielä ihan kesken Suomessa.
Miten tästä eteenpåin? Kuntien koulutoimi, halloo.
Opetuslautakuntien jäsenet, haloo!! Herätys.
Kasvatusala-termi viittaa siis varhaiskasvatuksen. Se on nykyään opetustoimen piirissä, ei enää sosiaali- ja terveystoimen.
Mainio, lupaava ingressi, jossa mainitaan ihmisoikeuslähtökohta. tosin itse "leipätekstissä" ei lunasteta ingressin lupauksia. Joku jäänyt kesken...
Rehtorit eivät ymmärrä koko asiaa. Ei ole tullut mieleen. Empatian puute.
Julkaisu - ingressin ja tekstin peni epäsuhde, kuvaa hyvin sitä RISTIRIITAA joka asiaan liittyy viranomaispuolella. Liekanarussa tempoillaan.
Rehtorit ovat siis kirkkoherrojen liekanarussa, vai? Ja päiväkodin johtajat?
Opetusviranomaisten pitäisi ottaa valtiollisella tasolla kana tähän arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojaan.
Tässä on vielä kana kynittävänä, että saadaan selkeä valtakunnallinen kanta.
Sitouttamattomuus ja yksityisyyden suoja oppaista käytäntöön
Voiko rehtorille saada virkarikossyytteen, jos jättää toistuvasti noudattamatta selviä viranomaisohjeita koskien ns. uskonnolisia tilaisuuksia?
Pahasti puolitiessä otsikosta huolimatta.
Oppaat on oppaita. Köytäntö käytäntöä.
Hyvä että asia tunnistetaan ja nimetään. Jostain syystä käytäntö jäänyt puolitiehen.
Onko uskonto muka joku arkaluontoinen tieto? Eikös se ole yhteisöllinen asia?
Oppaassa juu mutta ei koulujen toiminnassa
Pitää kiittää ja pitää moittia. Ingressi, johdanto on erinomainen. Sitten itse leipäteksti ei lunasta toiveita. Joten vaiheessa ollaan, mutta eteenpäin mennään.
Niin, ylipäätään henkilöllä ei ole velvollisuutta toimia niin, että toiminnasta voitaisiin tehdä päätelmiä hänen vakaumuksestaan (Alexandridis v. Kreikka 21.2.2008). Us-konnollista vakaumusta koskevat tiedot ovat henkilötietolain (523/1999) 11 §:n mu-kaan ns. arkaluonteisia tietoja. Tällaiset tiedot kuuluvat myös Euroopan neuvoston tietosuojasopimuksen mukaan erityisen suojan piiriin (L 35/1992; SopS 36/1992). Valtion on myös toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteissaan eri uskonnol-lisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (esim. Metropolitan Church of Bessarabia ym. v. Moldova 13.12.2001).
Valitettavasti jätetään puolitiehen. Intressi hyvä, konkretia puuttuu.
Ei koske kirkkoa eikä uskontoa! Koska niin voin.
Pala palalta. Pieninä paloina maailmalta.
Tätä juuri vapaa-ajattellijat esittivät NYT Opetushallituksen ohjeisiin, ja hyvin esittivätkin: https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2021/04/21/vapaa-ajattelijat-opetushallitukselle-aika-luopua-koulu-ja-tarhapaivien-jumalanpalveluksista/
Kunnat voivat ottaa tuon huomioon jo nyt. OPHn ohjeet antavat täyden mahdollisuuden. Kuntatoimijat - haloo!
Kuntavaaliehdokkaat - hohoi!? Kysytään heiltä. Useammaltakin. Kilpailutus.
Asiasta pitäisi alkaa mainita myös OPHn oppaassa.
OPH:n ohjetta uusitaan nyt. Tavoitteeksi tulee olla saada sitouttamaton toiminta.
Koulun ja rehtorin ei tarvitsisi tietää, kuka on jäsen ja kuka ei kirkossa. Allekirjoita, jaa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8860
Vallitsee epäluottamus, on luottamuspula näiltä osin.
Hyvä johdanto asiaan. Koulujen kannattaisi ottaa opiksi. Markkinointialustaksi kouluja ei pidä saada alistaa.